ArkRex-elokuvatapahtuma marraskuisena viikonvaihteena toi jälleen valkokankaalle elokuvia, joita harvemmin Suomessa pääsee näkemään.
Erik Christian Sørensenin suunnittelema Viikinkimuseo (1969) on antanut Tanskan maaperältä löydetyille viikinkilaivoille arvoisensa puitteet.
Arkkitehti Tarja Nurmen ideoima ja kuratoima ArkRex järjestettiin nyt neljättä kertaa. Tapahtuma toi globaalien huolien keskelle myös sitä kauneutta ja optimismia, mitä on arkkitehtuurin keinoin mahdollista ympäristöön luoda. Keinoja ja ymmärrystä on. Ihmiskunta ei ehkä sittenkään ole niin tyhmä, että se noin vain päästäisi tuhansien vuosien työn valumaan hukkaan.
Sveitsiläinen arkkitehti Patrick Thurston oli tapahtumassa paikalla esittelemässä elokuvaa, jonka päähenkilönä oli hänen isänsä, arkkitehti Bryan Cyril Thurston. Tämä muutti toisen maailmansodan jälkeen Rotterdamiin suunnittelemaan sodassa pahoin tuhoutuneen kaupungin jälleenrakentamista ja sieltä opettamaan Lausannen arkkitehtikouluun. Isä-Thurston omisti suuren osan elämästään Alppien keskellä olevan Greinan vuoristosolan pelastamiseen.
Hänestä tuli kansalaisaktivisti, joka erityisesti kuvataiteen keinoin avasi suurelle yleisölle Greinan ainutlaatuista luontoa ja kauneutta. Elokuva Greina kertoo tarinan, joka päättyy Greinan suojeluun.
Poikana ja nuorena ei Patrick aina ollut ylpeä isästänsä ja tämän Viva la Greina -aktiviteeteista, jotka saivat lähes maanisia piirteitä. Elokuva on kaunis kunnianosoitus ja lahja 90 vuotta täyttäneelle isälle. Mutta ennen kaikkea elokuva osoittaa, että sinnikkäällä vaikuttamisella on mahdollista päästä tuloksiin, jotka ensin vaikuttavat mahdottomilta. Bernissä asuva ja vaikuttava Patrick on vieraillut aiemminkin Suomessa kertomassa suunnittelemistaan innovatiivisista puurakennuksista. Myös ne ansaitsisivat oman elokuvansa.
Thurstonin yhdessä Aron Nickin kanssa tekemä elokuva herätti Bio Rexin salissa keskustelua. Tuore taiteen akateemikko Mona Schalin korosti tuhansien vuosien aikana muovautuneen kulttuurimaiseman merkitystä. Ihminen on muokannut maisemaa monin eri tavoin, ja myös se tarvitsee suojelua.
Thurston arvioi, että raha ratkaisee. Maatalous muuttuu monokulttuuriseksi ja maiseman kauneus menetetään. Suomessa ilmiö näyttäytyy erityisesti metsänhoidossa, totesi professori (emerita) Aino Niskanen. Yksimielisiä oltiin siitä, että eurooppalainen ihminen on vaarassa menettää juurtuneisuuden tunteensa.
Elokuva Greina syntyi alun perin lahjana Patrick Thurstonin (kuvassa vas.) Suffolkissa syntyneelle ja Sveitsiin vuonna 1955 muuttaneelle isälle Bryan Cyril Thurstonille, jonka elämäntyöksi tuli Greinan laakson ja maiseman pelastaminen.
Korkeasta iästänsä huolimatta Bryan Cyril Thurston (s. 1933) on edelleen aktiivisesti mukana monessa hankkeessa. Arkkitehdin uran lisäksi hän on taidemaalari ja graafikko.
Yli kahden tuhannen metrin korkeudessa oleva Greinan sola Sveitsin Lepontinen Alpeilla oli pitkään suunnitelmissa ottaa voimalaitoksen vesialtaaksi. Kaksi vuosikymmentä jatkunut kiista päättyi siihen, että Vrinin ja Sumvitgin kunnille maksettiin kompensaatiota sitä vastaan, että vesivoimalaitoshankkeesta luovuttiin.
Antti Lovag, äitinsä puolelta suomalaissyntyinen, eli värikkään ja kuvia kumartelemattoman elämän. Kathrin Pitterling ennätti saada valmiiksi elokuvan Bird of Paradise ennen Lovagin kuolemaa 2014.
Elokuva kertoo arkkitehti Thomas Willemeitin (Graft Architects) matkasta tapaamaan Antti Lovagia Ranskan Rivieralle. Willemeit oli saanut oman äitinsä kautta kipinän Lovagin erikoiseen ja valtavirrasta poikkeavaan arkkitehtuuriin. Lovagin suunnittelemat ylelliset Välimeren huvilat ovat eräänlaisen ”kupla-arkkitehtuurin” ilmentymiä yllättävine ja kaartuvine muotoineen.
Antti Lovag hylkäsi tyystin suorat kulmat. Tarja Nurmi kertoo, kuinka hän Berliinissä Willemeitä tavatessaan havaitsi suurta yhtäläisyyttä Lovagin ”tötteröiden” ja Amos Rex -taidemuseon (JKMM) pihakannen muotojen välillä. Luontevalta tuntui valita Pitterlingin elokuva ArkRex-festivaalin ohjelmistoon.
Elokuva vie Lovagin kotiin sekä verstaaseen, joka on täynnä tavaraa ja erilaisia koekappaleita. Lovagin suunnittelufilosofia poikkesi tyystin akateemisesta maailmasta ja perustui pitkälti rakennustyömailla tapahtuviin ratkaisuihin. Rakennustyön käynnistyessä ei lopputulos useinkaan ollut vielä selvillä. Kovin montaa huvilaa ei Lovag elämänsä aikana saanut toteuttaa. Alun perin teollisuuspohatalle rakennettu ylellinen Kuplapalatsi siirtyi myöhemmin Pierre Cardinin omistukseen. Cardinin kuoleman jälkeen hintapyyntö huvilasta oli 300 miljoonaa euroa.
Tanskalaisen Otto von Spreckelsenin kilpailuvoitto (1982) Le Grand Arch valmistui vaikeuksien jälkeen aikataulussa ja vihittiin käyttöönsä Ranskan kansallispäivänä 14.7.1989. Suunnittelutyön saattoi loppuun Paul Andreau. Otto von Spreckelsen kuoli vuonna 1987 eikä hän nähnyt rakennusta valmiina.
Tuore (2025) elokuva The Great Arch edusti festivaalin fiktioelokuvien sarjaa. Ranskalaisen Stéphane Demoustierin elokuva keräsi kiitosta Cannesin elokuvafestivaaleilla ja kertoo mukaansatempaavasti, kuinka tuntematon tanskalaisarkkitehti Otto von Spreckelsen voitti yllättäen kansainvälisen arkkitehtikilpailun Pariisin uudesta, vallankumouksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi rakennettavaksi päätetystä kaaresta.
Von Spreckelsenin voittanut ja toteutunut ehdotus oli yli sata metriä korkea, keskeltä avoin kuutio. Kuutio sijoittuu Champs-Élysées-puistokatuakselin päähän La Défensen portiksi ja oli eräs presidentti François Mitterrandin monumentaalisista rakennushankkeista.
Elokuva kertoo jännittävin juonenkääntein hankkeen toteutuksen vaiheista ja vaikeuksista, jotka eivät helpottuneet sen jälkeen, kun Mitterrandin sosialistipuolue koki parlamenttivaaleissa vaalitappion.
Von Spreckelsenin kokemat vastoinkäymiset olivat sitä luokkaa, että hän päätti vetäytyä hankkeen pääsuunnittelijan roolista kesken rakennustyön. Ranskalaisena yhteistyötahona ollut arkkitehti Paul Andreu saattoi suunnittelutyön päätökseen ja monumentti vihittiin käyttöönsä Ranskan vallankumouksen 200-vuotispäivänä 14.7.1989.
Arkkitehti Patrick Thurston asuu ja toimii Bernissä. ArkRexin osallistujat saivat kuulla hänen selostuksensa elokuvasta Greina livenä.
Bio Rexin salissa keskusteltiin arkkitehdin roolista suhteessa tilaajan muuttuviin vaatimuksiin. Kuinka sinnikkäästi suunnitteleva arkkitehti voi pitää kiinni omista näkemyksistään, jos ja kun tilaaja haluaa esimerkiksi aikataulu- ja kustannussyistä poiketa suunnitelmista?
Hans Christian Postin elokuva The Hall kertoo Roskildessä sijaitsevasta, Tanskan maaperältä löydettyjen viikinkialusten museosta, joka valmistui vuonna 1969. Arkkitehti Erik Christian Sørensenin suunnittelema betonibrutalistinen mestariteos poistettiin suojeltujen rakennusten listalta Tanskan kulttuuriministerin päätöksellä vuonna 2018.
Perusteluina käytettiin museorakennuksen sijaintia aivan meren äärellä ja myrskyissä sisätiloihin asti ulottuvilla aalloilla, mutta myös brutalistista arkkitehtuuria, joka ei ole ollut monien poliitikkojen mieleen. Lopputulema on sikäli onnellinen, että rakennusta ei ole päätetty purkaa. Se tullaan muodossa tai toisessa säilyttämään sen jälkeen, kun arvokkaita viikinkialuksia varten rakennetaan kokonaan uusi museorakennus. Uudesta museorakennuksesta järjestetyn arkkitehtikilpailun voitti kuuluisan toimiston Lundgaard & Tranberg Architects tekemä ehdotus.
ArkRex 2025 -ohjelma oli jälleen kerran niin runsas, että koko ohjelman katsominen edellytti jo turnauskestävyyttä. Elokuvien väliin oli sijoitettu sopivasti taukoja. Paikalle historiallisesti merkittävään Bio Rexiin oli saapunut monta ohjelmassa esitetyn elokuvan tekijää.
Saksalainen Nico Weber kertoi tuoreen Bauhaus-elokuvansa bauhaus forever taustoja. Weber haluaa elokuvallaan kertoa, kuinka 1919 Walter Gropiuksen alullepanema Bauhaus ei ollut mikään varsinainen tyylisuunta vaan kokonaan uudenlainen ajattelutapa, joka tavoitteli fyysisen ympäristön ja taiteen monipuolista vuorovaikutusta. Vuonna 2033 tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun natsit lopullisesti sulkivat ensin Weimarista Dessauhun muuttamaan pakotetun ja lopulta Berliiniin tynkänä päätyneen Bauhausin taide- ja arkkitehtikoulun.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Elokuvat, Lauri Jääskeläinen.