Collaboratorio Oy on luonnonmukaisiin materiaaleihin erikoistunut helsinkiläinen suunnittelutoimisto.
Arkkitehti Kristiina Kuusiluoma (Collaboratorio Oy) esitteli Puupäivillä Jyväskylän Kuokkalaan juuri valmistunutta asuinkerrostalokokonaisuutta Kuokkalan Kalon.
Kuokkalan Kalon
Arkkitehti Kristiina Kuusiluoma esitteli Puupäivillä kaksi toimiston viimeaikaista työtä. Jyväskylään lokakuussa 2024 valmistunut Kuokkalan Kalon on viidestä eri rakennuksesta koostuva, 161 asuntoa käsittävä, suurimmalta osin ARA-rahoitteinen kokonaisuus. Kuokkalan puukirkon naapurustossa sijaitseva, kreikan kielen eettisesti hyvää tarkoittavasta sanasta kalon nimensä saanut kohde on Asuntoreformikilpailun 2018 voittajatyö.
Päärakennusmateriaaleina on ollut CLT-tilaelementit. Ylijäämämateriaaleja on hyödynnetty aina kun mahdollista. Umpikortteliperiaatteelle ryhmittyneissä rakennuksissa on hulppeat yhteiskäyttöiset kokoontumis-, sauna-, keittiö- ja pesulatilat. Käytössä on myös pienimuotoinen verstas. Autopaikkoja ei ole kuin nimeksi (36 kpl). Sen sijaan kadun varteen on osoitettu paikkoja yhteiskäyttöautoille.
Jäähdytystä ei tällä hetkellä ole. Jokaiseen asuntoon kuuluvilla tilavilla parvekkeilla voi tarvittaessa nukkua hellejaksoina. Katoilla on aurinkopaneelit ja lämmitys hoituu maalämmöllä.
Collaboratorio peräänkuuluttaa savirakentamista. Suomen runsaat savikot syntyivät jääkauden jälkeen. Nesteisiin kiteytyneen saven laatu on Suomessa erityisen hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Oljen tavoin savea on saatavilla lähes rajattomasti.
Luonnonbetoni, rammed earth, on massiivisavea. Siitä puristamalla tehdyt harkot ovat sataprosenttisesti kierrätettävissä. Rammed earth on vuosituhansia vanha tekniikka, joka on 2000-luvulla löydetty uudestaan. Tutkimustulosten mukaan luonnonbetonin päästöt ovat vain 3,4–5,7 % sementtiä käyttävään betoniin verrattuna. Tuoreet saksalaiset DIN-normit kelpuuttavat polttamattoman massiivisaviharkon käytön aina neljäkerroksisiin rakennuksiin asti.
Villa Koppar Inkoo. Päärakennus ja talousrakennus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Villa Koppar
Inkooseen vuonna 2023 valmistunut yhden perheen talo Villa Koppar on rakennettu puusta, savesta ja oljesta. Ulkoseinä on konstruoitu oljella täytetyistä puukehikkoisista suurelementeistä. 40 senttimetriä paksut elementit on rapattu sisäpuolelta savella ja ulkopuolelta vuorattu kuusilaudalla. Vesikatto on maalattua terästä, jossa pinnoitteena on rypsiöljyä sisältävä biopohjainen pinnoite. Lämmitysmuotona on maalämpö, joka on integroitu vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Lattiamateriaalina on luonnonbetoni.
Tilaratkaisu on tavanomaisesta poikkeava. Makuuhuoneet on sijoitettu sisääntulokerrokseen, ja yläkerrasta löytyvät keittiö, ruokailu, olohuone ja sauna. Erillinen pieni talousrakennus sisältää työhuoneen, kuntoiluhuoneen ja autokatoksen.
Villa Kopparin suunnitteluun osallistui sen rakennuttanut perhe alusta alkaen. Rakennuttajalla oli selkeä tahtotila aikaansaada yhdessä suunnittelutiimin ja muiden toimijoiden kanssa aikaa kestävä rakennus, jonka hiilijalanjälki täyttää tulevaisuudenkin tavoitteet. Ekologisuuden ohella tärkeää oli luoda viihtyisä ja toimiva koti. Rakennuttajat osallistuivat myös itse talonsa rakentamiseen osaamisensa ja ajankäyttönsä rajoissa.
Villa Koppar. Vaikka neliöitä ei ole paljon, on harkiten sijoitetuilla ikkunoilla luotu avaruutta.
Nykymuodin mukainen avokeittiöratkaisu istuu kokonaisuuteen.
Villa Koppar. Ikkunoista avautuu näkymiä Länsi-Uudenmaan maalaismaisemaan.
Rakennusmateriaalit maasta
Collaboratorio Oy on Helsingissä toimiva kansainvälinen arkkitehtitoimisto. Toimisto haluaa uudistaa rakentamiskulttuuria sekä prosessin että rakentamisessa käytettävien materiaalien osalta. Kauniin elinympäristön ja ihmisen tarpeita kunnioittavan arkkitehtuurin ei tarvitse olla mahdollista vain varakkaille.
Materiaalien valinnassa olennaista ovat niiden vaikutukset ympäristöön, ekologisuus mutta myös koettu viihtyisyys. Materiaalien kierrätettävyydellä vähennetään päästöjä. Kierrätettävyyden toteutuminen edellyttää huolellista suunnittelua ja myös dokumentointia.
Puu, olki ja savi tulevat kaikki maasta. Niitä kaikkia löytyy Suomesta, olkea ja savea jopa niin runsaasti, että molempia joudutaan tuhoamaan jätteenä. Myös olki on ennestään hyödynnetty rakennusmateriaali, jota kertyy maatalouden sivutuotteena. Puu on Suomessa ollut aina keskeisessä roolissa rakentamisessa.
Puukaupunkien tuhoisat tulipalot 1800-luvulla ja keinokiven eli betonin voittokulku johtivat kaupungeissa puurakentamisen rajoittamiseen. Palolta suojaavien ratkaisujen kehittyminen ovat kuitenkin vähentäneet puurakennusten riskillisyyttä.
Etenevän ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei onnistu ilman, että rakennusmateriaaleista aiheutuvia päästöjä saadaan radikaalisti vähennettyä. Luonnosta saatavilla materiaaleilla, joiden työstäminen onnistuu kohtuullisella määrällä energiaa, tulee olemaan kasvava rooli lähivuosikymmenten rakentamisessa.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen, Simone Bossi ja Niclas Mäkelä.
