Menu
Tietomallien toimittamisesta on rakentamislain myötä tulossa pakollista lupahakemuksen liitteenä. Tietomallipohjaisen lupakäsittelyn kehitystyö onkin käynyt kiivaana useissa hankkeissa ja koulutuksissa. Selvitimme tietomallintamisen tilannetta ja tulevaisuuden tarpeita rakennusvalvonnoissa.
Toteutuneiden asennusten ja suunnitelmien välisiä eroavaisuuksia on helppo havaita tietomallin avulla. Kuvassa on vertailussa vesijohtoliitosten kytkennät. Myös lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) hyödyntäminen olisi mahdollista, jolloin esimerkiksi puhelimen avulla voidaan tietomallissa yhdistää kameran kuvaan.
Kohti tietomallipohjaisen lupakäsittelyn osaamista
Tietomallintamisen hyödyntämistä on kehitetty rakennusvalvonnoille suunnatuissa koulutuksissa, joita Metropolia Ammattikorkeakoulu järjesti vuosina 2020–2023 kansallisesti useita. Niihin osallistui näinä vuosina yhteensä 238 asiantuntijaa. Koulutuksissa rakennusvalvonnat saivat valmiudet muutosten läpivientiin ja tietomallipohjaiseen lupakäsittelyyn.
Kertasimme koulutuksissa tehtyjen kehitysprojektien tuloksia ja jatkokehitystarpeita. Lisäksi pyysimme haastatteluun kolme rakennusvalvonnan tietomallikoulutukseen osallistunutta viranhaltijaa. Selvitimme, mitä tarpeita muutosten läpiviennistä heräsi ja mitä rakennusvalvonnat ajattelevat muutoksista vuonna 2024.
Tietomallintamisesta on hyötyjä lupaviranomaisen työssä
Tietomallikoulutuksiin osallistuneiden lupaviranomaisten koulutuksen projektitöissä nousi esille useita kehittämistarpeita ja hyötyjä tietomallintamiseen liittyen. Projektitöissä esitettiin tietomalleista olevan hyötyä erityisesti rakennushankkeen visualisoinnissa ja visuaalisessa tarkastelussa.
Esiin nostettiin esimerkiksi hankkeen esittelyt henkilöille, jotka eivät välttämättä ymmärrä rakennuspiirustuksia. Tällä tarkoitetaan lautakunnille, kaupunkikuvatyöryhmille ja naapureille esittelyä. Visuaalisuudesta on toki hyötyä myös lupakäsittelijälle, mutta hän tarvitsee usein rinnalle myös rakennussuunnittelijan tietomalliin kuulumattomia asioita, kuten ympäröiviä rakennuksia ja kaavamääräyksiä.
Kaupunkimallin ja rakennuksen tietomallin yhdistämisen avulla on helppo havainnollistaa ja pyytää kommentteja hankkeesta tai sen vaihtoehdoista. Tähän aiheeseen liittyvissä kehitysprojekteissa havaittiin vielä haasteita järjestelmien yhteentoimivuuden ja käytettävyyden osalta.
Yhdistelmämallin pitämiseksi riittävän kevyenä ja kuitenkin tarkoituksenmukaisena voidaan hankkeesta esittää kuorimalli ja piha-alue. Yhdistelmämallin hyödyntämiseksi naapurien kuulemisessa on muistettava, että tarvitaan naapurin suostumus sähköiseen asiointiin ja naapurilla on oltava jonkin verran osaamista tietomallinäkymien liikuttamiseksi tai näkymiä on tallennettava valmiiksi helposti käytettäväksi.
Mikäli tietomalli on tehty hyvin ja siihen on liitetty riittävä tietosisältö, on sen avulla muodostettavissa tarpeellisia listauksia. RH-tietojen ja pääpiirustusten tekstiosan tietojen poimiminen tietomallista ja niiden siirtäminen automaattisesti lupajärjestelmän tietokenttiin helpottaisi suunnittelijan työtä sekä vähentäisi inhimillisiä virheitä tiedon kirjaamisessa. Rakennuksen ilmastovaikutusten arvioimiseen tarvittavat määrätiedot rakennustuotteista olisivat pääosin helposti laskettavissa. Korjaus- ja purkuhankkeissakin määrälaskennasta olisi hyötyä, etenkin uudelleen käytettävien, kierrätettävien ja haitallisten aineiden osalta.
Kaupunkimallissa rakennus voidaan esittää kuorimallina, jolloin mallia on helppo ja nopea käyttää, mutta tarkkuustaso on rakennuksen tietomallia vähäisempi. Kaupunkimallissa on kuitenkin mukana rakennuksen ympäristö ja muut rakennukset, joita tarvitaan arvioitaessa hankkeen soveltuvuutta ympäristöön. Kuvassa ovat rinnakkain Metropolian Myllypuron kampuksen B-osan kaupunkimalli ja suunnitelmamalli.
Tarkastussäännöstöt ja ohjeistukset kaipaisivat kehitystä
Projektitöissä tarkasteltiin automaattisia tarkastussääntöjä. Ne jakoivat lupakäsittelijöiden mielipiteitä: joihinkin seikkoihin ne toimivat hyvin ja joidenkin asioiden tarkastamiseen ei ole edes säännöstön yritelmää. Kehityshankkeissa on saatu kehitettyä vakioituja tietosisältömäärityksiä, joita käyttämällä automaattisten tarkastussääntöjen kehittäminen helpottuu.
Koulutusten projektitöissä tarkastussäännöstöt ovat olleet enimmäkseen talotekniikan suosiossa, ja taloteknisiin järjestelmiin liittyen on laadittu erilaisia ehdotuksia tarkastettavista seikoista. Vakioitujen tietosisältöjen avulla on lupakäsittelijän ja tarkastusinsinöörin tarvittaessa helppo löytää tiedot sekä yksittäisestä rakennuksen osasta että vaikkapa kaikista rakennustuotteista.
Myös ohjelmistoja ja ohjeita tulee edelleen kehittää. Ohjelmistoissa on ollut haasteita tiedonsiirrossa, mikä on osittain johtunut siitä, etteivät suunnitteluohjelmistot vielä ole tukeneet kansallisia tietosisältövaatimuksia. Tietosisällön määrittämistyö on tosin ollut kesken ja ohjelmistotoimittajat ovat aloittaneet ominaisuuksien lisäämisen ohjelmistoihin.
Tietomallinäkymässä liikkuminen on usein aluksi ollut haastavaa, mutta helpottunut kun on harjoitellut riittävästi. Naapurin kuulemista tai lautakuntakäsittelyä ajatellen tietomallissa liikkumisen tulisi olla vielä helpompaa.
Toimivat ohjelmistot ja vakioitu tietosisältö ovat hyvät lähtökohdat, mutta lisäksi tarvitaan ohjeistus siitä, miten näitä on käytettävä. Projektitöissä on kehitetty useita erilaisia ohjeistuksia rakennusvalvonnan omaan käyttöön, rakennushankkeeseen ryhtyville ja suunnittelijoille. Tähän asti tietomallien toimittaminen on ollut vapaaehtoista, ja niitä onkin saatu niukasti. Siksi ohjeiden toimivuutta ei ole saatu kattavasti testattua. Ohjeet on kuitenkin todettu tarpeellisiksi, ja toiveena on ollut luoda yhteinen ohjeistus kaikkien rakennusvalvontojen käyttöön; näin vähennettäisiin tulkintaeroja. Kansallista ohjeistusta voisi sitten täydentää kunnan tai kaupunginosan erityistarpeiden mukaan.
Haasteeksi lupakäsittelijöiden kehitysprojektitöissä nimettiin myös, ettei kaikissa rakennusvalvonnoissa ole vielä ollut riittävää osaamista tai valmiuksia tietomallintamisen hyödyntämiseen. Ohjelmistojen kehittämisen ja päivittyvien tietomallivaatimusten myötä osaamista on lisäksi hankittava lisää sekä rakennusvalvonnoissa että suunnittelutoimistoissa.
Tietomallintamisen perusteiden ja rakennusvalvonnan tarpeisiin käyttämisen on todettu olevan loppujen lopuksi helppoa, mutta taidoilla on vaarana unohtua, jollei niitä pääse oikeissa hankkeissa hyödyntämään.
Tarkastussäännöt käytäntöön vaihtelevasti
Seinäjoen rakennusvalvonnan rakennustarkastaja Tero Raveala ja tarkastusinsinööri Matti Kujanpää osallistuivat Metropolia AMK:n järjestämään tietomallikoordinaattorikoulutukseen, joka päättyi 2023. Kehittämisprojektissaan he keskittyivät visuaaliseen ja sääntöpohjaiseen tarkastamiseen sekä ohjeistukseen. Projektin tuotokset ovat myös jääneet käyttöön, ja asiakkaita varten on laadittu tietomalliohje.
Sääntöpohjaista tarkastusta toimitettavilta malleilta ei ole edellytetty, sillä säännöstöt ja ohjelmistot kaipaavat vielä kehitystä. Tärkeintä olisi saada rakennusvalvontaan tietomalleja ja niiden koordinaatit oikein, jolloin niitä voidaan helposti tarkastella kaupunkimallissa. Visuaalinen tarkastaminen onkin tällä hetkellä tietomallin paras käyttötarkoitus, mutta tietomallintamisen kannattavuuden vuoksi olisi tarpeen saada käyttöön myös esimerkiksi RH-lomakkeiden automaattinen täyttäminen tietomallissa olevista tiedoista sekä tarkastussäännöstöjä.
Vuonna 2022 rakennusvalvonnan tietomallikoordinaattorikoulutuksen suorittanut talotekniikan tarkastusinsinööri Kari Laitinen Helsingin rakennusvalvonnasta on perehtynyt koulutuksen kehittämisprojektissa erittäin kattavasti talotekniikan tarkastussäännöstöjen tarpeisiin. Vielä näitä ei kuitenkaan ole saatu toimiviksi yhteenkään ohjelmistoon.
Tietomallien hyödyntämisessä onkin siten korostunut visuaalinen tarkastaminen, esimerkiksi suunnittelijan esitellessä suunnitelmiaan tietomallin avulla. Automaattisten tarkastussäännöstöjen myötä tietomallien käyttämisestä tulisi mielekkäämpää ja jokaiselle tarkastajalle päivittäinen työkalu.
Koulutustarvetta tietomallipohjaisesta lupakäsittelystä on yhä
Raveala ja Kujanpää ovat päässeet jakamaan tietomallintamisen osaamistaan lähikuntien rakennusvalvonnoille. Heidän näkemyksensä mukaan tietomallintamisen koulutuksille on tarvetta. Koulutuksissa tärkeää olisi painottaa rakennusvalvonnan näkökulmaa ja tarpeita. Ympäristöministeriön tarjoama tuki tietomallikoulutuksiin on ollut ehdottoman tärkeä, ja toivottavasti tätä on tarjolla jatkossakin.
Tietomallintamisen koulutusten ja osaamisen osalta Laitinen on Ravealan ja Kujanpään kanssa samoilla linjoilla. Koulutuksille on siis tarvetta ja sen tulisi olla riittävän tiivis, mutta kattava, jotta rakennusvalvonnoissakin olisi mahdollisuus perehtyä tietomalleihin hyvin. Osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi olisi tärkeä päästä käyttämään tietomalleja ja ohjelmistoja mahdollisimman usein.
Rakennusvalvonnan tietomallikoulutuksia jatketaan
Seuraava rakennusvalvonnoille suunnattu BIM-perusteet-koulutus on Metropoliassa jo suunniteltu. Se on tarkoitettu peruskoulutukseksi kaikille rakennusvalvonnan viranhaltijoille, eikä aikaisempaa tietomalliosaamista tarvita.
Koulutus koostuu verkko-opintona toteutettavasta johdannosta tietomallintamiseen sekä kahdesta koulutuspäivästä, joissa pureudutaan tietomallintamisen hyödyntämiseen ja käyttötapauksiin rakennusvalvonnan eri tehtävissä.
Koulutuksesta saa käytännönläheisesti osaamista tietomallipohjaisen lupakäsittelyn toteuttamiseen rakennusvalvonnoissa. Lisätietoja koulutuksesta Metropolian verkkosivuilta metropolia.fi.
Timo Värinen
Lehtori.
Metropolia Ammattikorkeakoulu.