Vuonna 1961 diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut Pentti Murole (s. 1934) oli harvinaisen tuottelias blogien kirjoittaja. Hän kirjoitti niitä jo ennen kuin blogi sanana oli Suomessa edes tunnettu. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry on kustantanut Murolen kirjoituksista painavan teoksen. Auri Häkkisen toimittama teos sisältää valikoiman Murolen blogeja vuosilta 2012–2021.
Kokoelmateoksen nimi Entäs jos on osuva. Murole, jota totuttiin kutsumaan Penaksi, kirjoitti rennolla otteella mutta samalla täyttä asiaa. Rakennusinsinöörin koulutuksen saaneena hän ei faktoista tinkinyt. Toisaalta, tekstit ovat oivaltavia, toisinaan tunnepitoisiakin eivätkä koskaan hyökkääviä. Nykyisen somekulttuurin Pena kokisi todennäköisesti vieraammaksi, vaikka hänen kirjoituksiansa myös somesta löytyi. Teoksen päättää Penan viimeisin, vain kolme päivää ennen hänen menehtymistään joulukuussa 2021 kirjoitettu pitkähkö teksti Hanslankarina kaupunkeja pelastamassa.
Kaupungit olivat Penalle kaikki kaikessa. Ja liikenne. Oikeastaan on yllättävää, että rakennusinsinööriksi kouluttautunut omisti ammatillisen uransa ennen kaikkea liikennekysymyksille. Selitys, jonka Auri Häkkinen avaa, piilee siinä, ettei Murolen opiskellessa Teknillisessä korkeakoulussa 1950-luvulla liikennesuunnittelun oppiainetta vielä ollut. Liikennesuunnittelutehtävissä Murole toimi jo teekkarina Helsingin kaupungilla, ja valmistuttuaan Oy Kunnallistekniikka Ab:ssä. Käänteentekeväksi muodostui oman yrityksen, Liikennetekniikka Oy:n perustaminen vuonna 1970. Vuonna 1992 firman nimi muuttui LT-Konsultit Oy:ksi. Konsulttitoimeksiannot olivat jo sitä ennen laajentuneet pelkästä liikenteen suunnittelusta kattamaan laajemmin yhdyskuntien suunnittelua niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Pentti Murole pohdintojen äärellä 2018.
Drone, se on suomeksi käännettynä kuhnuri, tai kyllä se nyt näissä yhteyksissä tarkoittaa miehittämätöntä ilma-alusta tai tiedustelulennokkia. Nyt ovat kiinalaiset lanseeranneet markkinoille taksikuhnurin. Se on tarkoitettu surisemaan meidän kaupungeissamme. Tässä laitteessa potkurit pyörivät sähköllä. Toimintasäteeksi ilmoitetaan 40–50 km. Mukaan mahtuu yksi henkilö ja läppäri. Ajatteletko tämän laitteen ratkaisevan meidän liikkumisongelmamme, vai uskotko enemmän Elon Muskin Hyperloopiin? Minä en usko kumpaankaan. Kuva: Volcopter, 2016/volcopter.com.
LT-Konsultit Oy ja suomalaisten konsulttitoimistojen suunnittelu- ja rakennusviennin yhteisyritys Devecon Oy toimi lukemattomien nuorten erityisesti liikennesuunnittelijoiden eräänlaisena ”yliopistona”. Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski sai myös työuransa alkuvuodet vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä Murolen luottamuksen ja osaston vetovastuun. Lehmuskoski muistelee teoksen alkusivuilla oppi-isäänsä suurella lämmöllä.
Teoksen prologissa Auri Häkkinen, liikennepuolen DI hänkin, tiivistää liikenne- ja kaupunkisuunnittelun vaiheita 1960- ja 1970-luvun Suomessa. Kaupunkisuunnittelun eri vuosikymmenten pääaiheet ja trendit ovat kattavasti esillä myös Penan kirjoituksissa. Ne ovat mielenkiintoista luettavaa tänäkin päivänä. Mitä pitemmälle ajassa edetään, sitä enemmän Penan teksteissä valtaa huoli maapallon kantokyvystä ja tulevaisuudesta. Pieni Suomi ja sen pääkaupunkiseutu suhteutuvat Saharan metsitysutopioihin, väestönkasvuun sekä sodan ja rauhan kysymyksiin.
Siihen aikaan, kun sisareni Marja-Liisa ja minä taistelimme isoisän tekemän polkuauton hallinnasta Pakilan kotitalon edustalla, maapallon väkiluku oli 2,1 miljardia asukasta. Se on Eero Paloheimon mukaan juuri se tavoiteltava väkiluku. Voiko kelloa kääntää taaksepäin?
Mainitsen nyt yhteen niputettuna kaksi sankariani. He ovat Mattikoo Mäkinen ja Pekka Salminen. Yhteistyö Matin kanssa alkoi Kuivamaidon ja Valion hommissa. Pekka tuli yhteiskuvioon silloin kun Pasilaan piirrettiin kaksoistorni. Kuvassa Pasilan tulevaisuutta uumoilevat Matin ja Pekan kädet. Minä olen päässyt mukaan piirtelemään.
Pääkaupunkiseudun eräällä tavalla ikuiset liikennehankkeet jaksavat Penaa innostaa. Pena tunnustautuu raideliikenteen ja pyöräilyn kannattajaksi, mutta kylmien lukujen valossa joutuu päättelemään, ettei pelkästään niiden avulla liikenteen CO2-päästöjä saada kuriin. Helsinki ei ole mikään pyöräilykaupunki, eivätkä sen edellytykset kehittyä vaikkapa Oulun, Kööpenhaminan tai Amsterdamin kaltaiseksi pyöräilykeitaaksi oikein natsaa. Julkista liikennettä tarvitaan. Ratikkabuumi on tosiasia ja kyllähän pikaraitiotien investointikustannus kilometriä kohti on toista tasoa kuin huippukalliiksi tulevan metron. Kustannukset eivät kuitenkaan ole mielessä, kun Pena tutustuu Länsimetron hulppeisiin ja arkkitehtonisesti onnistuneisiin metroasemiin. Lahden oikoradan valmistuminen vuonna 2006 oli Murolelle tärkeä ja mieluinen virstanpylväs. Tekstien perusteella hän oli sitä hahmotellut jo ennen kuin tuli puhelinsoitto ryhtyä rataa konsulttina suunnittelemaan.
Pääkaupunkiseudun ja eritoten Helsingin kaupunkisuunnittelulinjaukset 2000-luvulla olivat Murolelle ehtymätön kirjoitusten aihe. Pena ei ymmärrä intoa rakentaa ylikorkeita taloja. Kahdeksan kerrosta on sopiva korkeus. Vaikka kuinka väitetään, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää tiivistä kaupunkirakennetta, ei Murole lämmennyt Helsingin vuoden 2016 yleiskaavalle. Eikä varsinkaan ehdotukselle Keskuspuistoa nakertavasta Hämeenlinnanväylän bulevardisoinnista. Eivät siitä innostuneet hallintotuomioistuimetkaan.
Professorin arvonimen vuonna 1999 saanut Pentti Murole julkaisi vuonna 2012 järkälemäisen teoksen Ihmistä ei voi suunnitella – kiveä voi. Nyt ilmestynyt ja avoimesti verkossa luettavissa oleva kokoelma Penan blogeja on värikäs ja tämänkin päivän suunnittelua ravisteleva teos. Kokoelma sisältää myös tänä päivänä yhä harvemmin ammattikirjallisuudessa esiintyviä lyhyitä vertailevia katsauksia Suomen ulkopuolelle.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Entäs jos? Professori Pentti Murolen blogipohdintoja 2012–2021. Toim. Auri Häkkinen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 2023. Teoksen digiversion voi ladata osoitteesta https://www.ril.fi/kirjakauppa/erikoisjulkaisut/entas-jos-p-850.html
Kuvat ja kuvatekstit teoksesta, Auri Häkkinen, Pentti Murole.
