Helsingin kaupungin rakennusvalvonta on valittu Vuoden maisema-arkkitehtuuriteko -tunnustuspalkinnon saajaksi. Vuoden nuori maisema-arkkitehti -palkinnon sai puolestaan Sofia Kangas, joka työskentelee kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa.
Kaupunkiympäristötalon väkeä palkittiin maisema-arkkitehtuurityöstä.
Palkinnot myönsi Suomen maisema-arkkitehtiliitto ry (MARK) ansiokkaasta maisema-arkkitehtuuria edistävästä työstä. Kymppiläiset vastaanottivat tunnustukset 30. tammikuuta.
Palkitsemisperusteista on kerrottu tarkemmin Suomen maisema-arkkitehtiliiton verkkosivuilla. Onnittelut palkituille!
Helsingin rakennusvalvonta näyttää suuntaa
Maisema-arkkitehtuuri on ammattiala, jota ohjaa halu edistää ihmisten ja ympäristön hyvinvointia.
”Kyse ei ole vain pihojen suunnittelusta vaan esimerkiksi siitä, miten rakennukset sovitetaan ympäristöönsä. Ihminen voi paremmin, kun ympäristö on kaunis ja toimiva”, rakennusvalvonnan maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa sanoo.
Kympissä työskentelee parikymmentä maisema-arkkitehtia, joista suurin osa suunnittelee kaupungin omia projekteja. Rakennusvalvonnassa maisema-arkkitehdin virkoja on yksi.
”Me laadimme yleisiä ohjeita, joilla tuetaan piha- ja maisemarakentamisen suunnittelua Helsingin tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi edellytämme pihasuunnitelmia lähes kaikilta rakentajilta sekä valvomme lakien ja suunnitelmien toteutumista”, Orrenmaa kertoo.
Palkitsemisperusteissaan MARK ry totesi, että Helsinki on edelläkävijä rakennusvalvontaan liittyvissä maisemakysymyksissä. Orrenmaan mukaan tähän on vaikuttanut se, että Helsinki on ylipäätään Suomen ainoa kunta, jolla on palveluksessaan rakennusvalvontaan keskittyvä maisema-arkkitehti. Se on antanut Helsingille mahdollisuuden valvoa ja vaikuttaa rakentamisen laatuun muita aktiivisemmin.
”Hyviä esimerkkejä Helsingissä tehdystä työstä ovat viherkertoimen kehittäminen sekä viherkattolinjaus, jota noudatetaan ohjeellisena. Alun perin rakennuttajat suhtautuivat viherkattoihin hyvin varovaisesti, mutta nykyisin niitä toteutetaan asuinrakennuksiinkin.”
Pia-Liisa Orrenmaa (vas.) ja rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen vastaanottivat rakennusvalvonnan saaman palkinnon.
Saariston suunnittelija tarkastelee kokonaisuuksia
Maisema-arkkitehtuuri on tuttua rakennusvalvonnan lisäksi kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa eli Kamussa, jossa suunnitellaan Helsingin puistot ja virkistysalueet.
Kamussa työskentelevä Sofia Kangas kertoo olevansa iloinen siitä, että vuoden nuoren maisema-arkkitehdin palkinto tuli nyt ensi kertaa kaupungilla työskentelevälle maisema-arkkitehdille.
”Ihan superhyvältä tuntui saada tämä tunnustus. Ehkä se auttaa saamaan näkyvyyttä sille, että kaupungilla melko vastavalmistunutkin maisema-arkkitehti voi tehdä monipuolisia tehtäviä ja tuoda uudenlaisia näkökulmia suunnitteluun.”
Kangas on edennyt Kympissä seitsemässä vuodessa harjoittelijasta vakinaiseen tehtävään. Nykyisin hän työskentelee Kaakkois-Helsingin saarten ja rantojen suunnittelun parissa.
Sofia Kangas palkittiin vuoden nuorena maisema-arkkitehtina.
Saarten omistus ja hallinnointi on hajautunut eri tahoille, ja esimerkiksi saavutettavuus on suunnittelulle erilainen haaste kuin mantereen virkistyskohteissa. Merellisten kohteiden suunnittelu vaatii monenlaisten tarpeiden yhteensovittamista. Työssä on apua niin sanotusta systeemiajattelusta, jonka soveltamisesta Kangas sai palkintoraadilta kiitosta.
”Olen tutkinut systeemiajattelua diplomityössäni Aalto-yliopistossa ja viime aikoina myös väitöskirjan tekijänä. Systeemiajattelu tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että asioita katsotaan kokonaisuutena sen sijaan, että niitä yritetään ratkaista palasina tai siiloissa.”
Kangas kertoo, että kaupungilla työskentely antaa hyvät mahdollisuudet asioiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. ”Tilaajilla on aika paljon harkintavaltaa esimerkiksi sen suhteen, keitä kutsumme mukaan hankkeisiimme ja millaisia toimeksiantoja annamme konsulteille.”
Kympistä ja merellisen Helsingin suunnittelusta hän on löytänyt myös uusia näkökulmia maisema-arkkitehdin ammattiin. Yksi asia, jota opinnoissa ei tuotu esiin, on se, miten tärkeitä vuorovaikutustaidot ovat työssä onnistumiselle.
”Esimerkiksi kokouksen tai työryhmän ilmapiirillä voi olla yllättävän suuri merkitys sille, lähteekö jokin projekti tai idea lentoon”, Kangas kertoo.
Viime kesänä avattu Töölönlahden kesäpuisto on Sofia Kankaan mielestä hyvä esimerkki onnistuneesta suunnittelusta. Arvokasta aluetta on uudistettu tavalla, joka on tuonut asukkaille tuntuvan parannuksen.
Rakennusvalvontaan lisää maisema-arkkitehtuuriosaamista
Rakentamislakiin ja Helsingin rakennusjärjestykseen sisältyy kasvavassa määrin ympäristövaatimuksia; viherkerroin, hulevesien hallinta ja pyrkimys puiden säilyttämiseen ovat tästä esimerkkejä. Viheralueiden suunnittelu ja rakentajien suunnitelmien tulkitseminen vaativat Kympiltä yhä enemmän ammattitaitoa.
Rakennusvalvonta aikoo lähiaikoina täydentää organisaatiotaan uudella maisema-arkkitehdillä, Pia-Liisa Orrenmaa kertoo. Hakuilmoitus on tarkoitus julkaista lähiviikkoina.
”Tarjoamme työtä, jossa omalla ammattitaidolla voi tuoda paljon lisäarvoa Helsingissä rakentavien hankkeisiin. Tämä on paikka, jossa pääsee seuraamaan rakennusalaa todella laajalla skaalalla. Samalla oma yleissivistys kasvaa.”
Orrenmaa puhuu asiasta 16 vuoden kokemuksella. Hänen virkansa perustettiin vuonna 2009, koska jo tuolloin maisemakysymykset vaativat Helsingissä paljon huomiota.
”Kun aloitin työni, rakentajilta saatujen pihasuunnitelmien laadussa oli todella suuria eroja. Maisema-arkkitehtuuriosaaminen on auttanut rakennusvalvontaa ymmärtämään ja ohjaamaan rakennushankkeita paremmin. Asukkaille se on näkynyt toivottavasti parempana ympäristönä”, Orrenmaa sanoo.
Helsinki on kasvanut 90 000 asukkaalla sen jälkeen, kun Orrenmaa aloitti työnsä kaupungilla. Pääkaupungin maisemat herättävät ylpeyttä, mutta viimeaikainen kehitys haastaa hänestä käsitystä hyvästä ympäristöstä.
”Vaikka luonnonmukaisuus on paljon esillä julkisessa keskustelussa, asukkaat toivovat pihoille isoja kesäkeittiöitä ja helppohoitoista rakennettua ympäristöä. Television lifestyle-ohjelmat ovat selvästi vaikuttaneet tähän”, Orrenmaa arvioi.
”Mielestäni myös kaupungin kasvulle on asetettu ristiriitaisia tavoitteita. Mitä tiiviimmin rakennetaan, sen vaikeampaa on säilyttää hyvä luontosuhde. Toivon, että kasvun rajat tunnistetaan myös tästä näkökulmasta.”
Toisaalta tiiviiseenkin kaupunkiin on mahdollista sovittaa viherympäristöä oivaltavasti. Helsinginkatu 23:ssa tehty pihan peruskorjaus on yksi Pia-Liisa Orrenmaan viimeaikaisista suosikeista.
”Taloyhtiön varjoisa piha onnistuttiin uudistamaan tavalla, joka paransi sekä elämisen laatua että kiinteistön arvoa. Kohde palkittiin muutama vuosi sitten Rakentamisen ruusu -tunnustuksella. Tämän tyyppistä uudistamista mielelläni näkisimme Helsingissä jatkossakin.”
Tiedotteen teksti Virve Kuusi.
Kuvat: Teina Ryynänen, Markku Kangas, Pia-Liisa Orrenmaa ja Roni Rekomaa.