Johtokunta seikkaili Hollannissa ja haki oppia mm. kelluvista rakennuksista, rakentamisen lainsäädännöstä ja rakennusvalvontauudistuksesta.
Jokavuotinen opintomatka suuntautui tänä syksynä eläväiseen Rotterdamiin. Perinteeksi muodostuneeseen tapaan vuosikokouksessa valitun johtokunnan lisäksi mukana matkassa olivat johtokunnan väistyvät jäsenet, tällä kertaa Leena Immonen, Jukka Hyttinen ja Markku Aro sekä vaalitoimikunnan puheenjohtaja Reima Ojala ja yhdistyksen toiminnantarkastaja Jonna Oksanen. Matkanjohtajana mukana oli tietysti toimistopäällikkömme Sara Keravuori.
Laajemman joukon mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää näkökulmien laaja-alaisuuden ja erityisesti hiljaisen tiedon siirtymisen kannalta: johtokunnan väistyvät jäsenet voivat yhteisellä yhdessäololla välittää parhaita käytäntöjä ja tietoa johtokunnan uusille jäsenille.
Rotterdam valikoitui opintomatkan kohteeksi keväällä 2025. Hollannissa on rakentamisen lainsäädäntöä uudistettu viime vuosina, ja trendi on ollut Suomessa koettujen muutosten kaltainen muun muassa lupakynnyksen nostamisen ja byrokratian vähentämistavoitteiden myötä. Myös ympäristöministeriössä valmistelussa olevan rakennusvalvontauudistuksen yhtymäkohdat Hollannin sääntelyyn kiinnostivat, koska Hollannissa on vuonna 2022 otettu käyttöön muun muassa yksityinen tarkastus julkisen viranomaistoiminnan lisäksi.
Kelluvat majoitusrakennukset Floating Office -alueella.
Rotterdam on Hollannin toiseksi suurin ja voimakkaasti kasvava kaupunki, jossa tällä hetkellä asuu yli 600000 asukasta. Rotterdamin ja Haagin alueen asukasluku kipuaa jo kolmeen miljoonaan. Keskuskaupunki kärsii valtavasta asuntopulasta, jota koitetaan ratkoa satsaamalla voimakkaasti uusien alueiden rakentamisen merestä vallatulle maalle ja toteuttamalla pilvenpiirtäjiä ja muuta korkeaa rakentamista. Maapinta-alan kasvattaminen merelle on hidasta, eikä rakentaminenkaan ole kaikilta osin aivan helppoa. Rakennusten suunnittelussa on otettava huolellisesti huomioon tulvariskit ja maan alavuus, onhan Rotterdam rakennettu lähes kokonaan merenpinnan alapuolelle. Rotterdamin satama on nykyisin Euroopan suurin. Vielä 2000-luvun alkupuolella satama oli maailman vilkkain, mutta sen tittelin kaupunki on joutunut luovuttamaan Shanghaille. Näistä lähtökohdista Rotterdam vaikutti hyvinkin tutustumisen arvoiselta, joten johtokunta pakkasi käsimatkatavaransa ja läppärinsä lennolle tähän moderniin ja rentoon kaupunkiin.
Torstai vierähti lähinnä matkustuspäivänä Turusta ja Helsingistä Amsterdamin kautta Rotterdamiin, ja aavistuksen nuutuneet matkalaiset uinahtivat kohtuullisen nopeasti Doubletree by Hilton Rotterdam Centre -hotellin lakanoihin. Perjantaina meillä oli ilo päästä tapaamaan Rotterdamin rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun edustajia, ja aamupäivä vierähti mielenkiintoisten esitysten parissa. Päivän isäntämme oli Wico Ankersmit hieman Suomen Kuntaliittoa vastaavasta yhdistyksestä (Vereniging Bouw- & Woningtoezicht Nederland). Risto Levannolle ja Markku Hienoselle Wico on tuttu mies myös Eurooppalaisen rakennusvalvontajärjestön (Consortium of Europen Building Control, CEBC) tapaamisista.
Groene Kaap kattoterassit.
Aluksi Maurice Boumans ja Annemarie Mulder Rotterdamin kaupungin Rakentamisen ja asumisen osastolta esittelivät meille Rotterdamin kaupunkivisiota. Leimallista Rotterdamin kaupunkisuunnittelussa vaikuttaa olevan rohkeus suunnitella ja visioida sekä luottaa kaupungin omaan kantokykyyn myös toteuttaa näitä visioita. Esitystä kuunnellessa ei voinut olla ihailematta innostavia ja eteenpäin katsovia suunnitelmia uusien asuinalueiden toteuttamiseksi merestä ”vallatulle” alueelle ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen panostamiseksi.
Kaupunkivisioesittelyn jälkeen oli vuorossa asumisen ja alueidenkäytön ministeriön (Ministry of Housing and Spatial Planning) edustajan Hajé van Egmondin esitys Hollannin rakentamista koskevasta lainsäädännöstä.
Hollannissa on 2020-luvulla tullut voimaan uusi ympäristön suunnittelua ja rakentamista koskeva laki (Environment and Planning Act), johon kuuluu erillinen rakentamisen laatua koskeva sääntely (Quality Assurance Act). Tässä ”laatusääntelyssä” on muun muassa säännökset yksityisen tarkastuksen käytöstä rakentamisen aikana.
Laki on niin tuore, että sen vaikutuksia rakentamisen laatuun on vielä turhan aikaista arvioida. Esityksen aikana tuntui, että osa joukkiostamme oikein syttyi kyselemään teknisiä yksityiskohtia lainsäädännöstä vertaillakseen niitä omaan sääntelyymme. Mielenkiintoisena yksityiskohtana hämmästelimme, miten Hollannissa rakennusvalvontamaksut ovat huomattavasti Suomen tasoa korkeampia (jopa 9 % rakennuskustannuksista) ja maksut koskevat hankkeen koko toteuttamisketjua kaavoituksesta rakentamiseen saakka.
Yönäkymä kanaalin varrelta.
Aamupäivän aikana kuulimme myös BouwQ:n toimitusjohtajan Wim Hoppenbrouwersin esityksen yksityisen tarkastuksen käytännön toteutuksesta rakentamishankkeissa. BouwQ on Hollannissa toimiva riippumaton ja akkreditoitu rakennustekninen tarkastusyritys, joka keskittyy rakennusten laadunvarmistukseen ja riskienhallintaan.
BouwQ tekee nimenomaan yksityistä tarkastusta rakentamisessa mutta ei itse suunnittele tai rakenna mitään. Tällä menettelyllä voidaan kohtuullisen hyvin torjua eturistiriitatilanteet ja taata yksityisen tarkastuksen puolueettomuus. Mielenkiintoista kuultavaa!
Lounaan jälkeen isäntämme oli järjestänyt meille jokiristeilyn Maas-joella (Nieuwe Maas), joka jakaa Rotterdamin pohjois- ja eteläosiin. Iloisena yllätyksenä lauantaille sovitun kaupunkikierroksen opas, Haagin kaupunkisuunnittelun vanhempi yhdyskuntasuunnittelija Riikka Tuomisto osallistui myös jokiristeilylle ja toimi risteilyn ajan matkaoppaanamme kertoillen Rotterdamin kaupunginosista, niiden rakentamisesta, historiasta ja kaikesta mahdollisesta. Kerrassaan antoisa risteily!
Risteilyltä siirryimme pikavauhtia taksiveneillä arkkitehtitoimiston opastetulle kierrokselle kelluvassa toimistossa (Floating Office). Arkkitehtitoimisto Powerhouse Company on suunnitellut kelluvan rakennuksen, jossa sen toimistokin sijaitsee. Paikan päällä kuulimme kiehtovan esityksen itse rakennuksesta sekä toimiston toiminnasta ja suunnittelukohteista.
Kysyttäessä kelluvan rakennuksen käytön aikaisista haasteista, esiin nousi yksi epämukava ja kovin tuttu ongelma myös Suomen leveyksiltä: hanhenkakka. Toimiston hienot ulkoterassit ovat hanhien valtaamat niin kuin Ruissalon rannat konsanaan! Perin kiusallista. Esittelyn jälkeen ehdimme kuin ehdimmekin vielä hetkeksi seuraamaan sporttibaariin Suomen koripallomaajoukkueen edesottamuksia EM-kisoissa. Kun tähän vielä lisättiin jatkoksi yhteinen illallinen legendaarisessa Hotel New Yorkissa, voi todeta päivän olleen erittäin onnistunut ja antoisa.
Maan rakennusta Rinjhavenin alueella.
Lauantaina aamupäivällä vuorossa oli johtokunnan kokous ja tulevien RTY-päivien ideointia hotellilla. Lounaan jälkeen suunnistimme Riikka Tuomiston johdolla koko iltapäiväksi kävelykierrokselle Rotterdamia ristiin rastiin, kuunnellen samalla Riikan asiantuntevaa ja värikästä selostusta alueiden erikoisuuksista, ominaisuuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Kierrokseen kuului muun muassa merestä rakennettavan Rijnhaven- ja Wilhelminapier -alueiden esittely, kahvittelua ja tutustumista Fenix-alueeseen sekä kelluvien hotellien konseptiin tutustuminen edellisen päivän Floating Office-alueella. Neljän tunnin kävelykierros päättyi Groene Kaap -kattoterassien esittelyyn uskomattomassa kaatosateessa! Onneksi kaikki olivat varautuneet kunnollisin sadevarustein. Mielenkiintoinen yksityiskohta kattoterassien esittelyssä oli, miten asuinhuoneiston kattoikkunan kautta voi olla käynti omalle pienelle terassille suuressa asuntokompleksissa. Lauantai huipentui osalla porukastamme jalkapallo-otteluun Feyenoord Stadiumilla (Feyenoord vs. SC Heerenveen, tulos 1–0) ja toisilla vierailuun upeassa ja uudessa Fenix-museossa, molemmat mieleenpainuvia kokemuksia.
Sunnuntaiaamu valkeni jälleen tuulisena mutta sateettomana, ja aamupäivä käytettiin tehokkaasti RTY:n strategian työstämiseen hotellin kokoustiloissa. Eihän opintomatka ole mitään ilman kunnon ryhmätöitä! Lounaan jälkeen jäi aikaa vielä tutustua omatoimisesti Rotterdamiin ennen kuin olikin jo aika suunnata kohti lentokenttää ja koto-Suomea.
Opintomatka tarjosi arvokasta verkostoitumista paikallisten kollegoiden kanssa, inspiroivia havaintoja Rotterdamin kaupunkiarkkitehtuurista, mielenkiintoisia oivalluksia Rotterdamin kaupunkisuunnittelusta sekä uutta tietoa eurooppalaisesta rakentamisen sääntelystä ja sen vaikutuksista. Itselleni kuitenkin ehkä päällimmäisenä jäi mieleen lämmin yhteishenki johtokunnan ja muiden osallistujien kesken. Kiitos kaikille mukana olleille!
Leena Salmelainen
RTY:n puheenjohtaja.
Valvontajohtaja, Turun kaupunki.
Kuvat: Markku Hienonen.