Valtio restauroi -seminaari suuntasi katseensa ilmastonmuutoksen kautta syntyviin vaikutuksiin kulttuuriperinnön säilyttämisessä.
Giolio Romanon suunnittelema Villa Lante (1518–1534) on kokenut monia vaiheita. Manierismiin vaikuttanut Romano oli myös taidemaalari. Arkkitehti Sampo Honkala selosti Villa Lanten tänä syksynä valmistuneen korjauksen filosofiaa ja toteutusta.
Esitellyt korjaushankkeet vaihtelivat Oulangan niittyladoista Villa Lanteen, Kajaanin linnaraunioista Hailuodon Keskiniemen pookiin ja Rönnskärin luotsituvasta Kultarannan koristemaalauksiin. Helsingin Vallisaaren Aleksanterinpatterin ylläpidon yhteydessä on testattu kylmäkonservoinnin periaatteita systemaattisemmin.
Vallisaaren Aleksanterinpatteri on tullut tutuksi saarella kolme kertaa järjestetyn Helsinki Biennaali -taidetapahtuman eräänä päänäyttämönä. Kokenut rakennesuunnittelija Simo-Pekka Valtonen selosti 1800-luvun puolivälissä Pietaria suojaamaan rakennetun massiivisen tykkipatterin rakennetta ja toimivuutta.
Simo-Pekka Valtonen esitteli alkuperäistä venäläistä tyyppipiirustusta kasematin vedenpoistosta kahden sadan vuoden takaa. Toimintaperiaate on edelleen käyttökelpoinen.
Vuotuinen sisälämpötilan vaihtelu asettuu ilman mitään erityisempiä ratkaisuja muutaman asteen sisälle ja vaihtelee plus kolmesta plus yhdeksään ympäri vuoden. Kahden vuoden välein toistuva Biennaali kymmenine tuhansine kävijöineen aiheuttaa päänvaivaa.
Rakennusvalvonta on edellyttänyt yleisötapahtuman ajaksi toimivaa ilmanvaihtoa. Tämä tarkoittaa, että Biennaalin aikana patteriin puhalletaan ulkoa lämmintä ja kosteaa ilmaa.
Sen vaikutukset tulee ottaa huomioon, jotta kohta kaksi sataa vuotta toiminut rakenne kestää toisetkin kaksi sataa vuotta. Tilan oikea-aikainen tuulettaminen on olennaista. Liiallinen tuuletus väärään vuodenaikaan aiheuttaa veden kondensoitumista viileille sisäpinnoille.
Keskustelua herätti suolojen merkitys laastin kestävyydelle. Valtosen mukaan merkitys on Suomen oloissa käytännössä olematon. Merivettä voi käyttää laastissa siinä kuin makeaa tai vesijohtovettä, koska sen suolapitoisuus täällä on niin pieni.
Rönnskärin majakkaluodon luotsitupa oli päässyt huonoon kuntoon. Perinnerakentaja Leo Lönnroth selosti korjauksen vaiheet. Pääsuunnittelijana oli Marko Huttunen Livady Oy:stä. Rakennesuunnittelijana toimi Simo-Pekka Valtonen. Kirkkonummen rakennusvalvonnassa hanketta hoiti lupa-arkkitehti Arja Sihvola.
Luotsitupa korjattiin olemaan pääosin tyhjillään. Tuohilevyt ovat erinomainen eristemateriaali tasaamaan kosteutta.
Rönnskärin luotsitupa Kirkkonummella on sotilasaluetta. Huonoon kuntoon päästetyn hirsisen luotsituvan restaurointi on saatettu päätökseen. Perinnerakentaja Leo Lönnroth kävi läpi korjaushankkeen vaiheet. Kengitys kallioluodolla oli normaalia mittavampi ja tarkoitti yli kymmentäkin uutta hirsikertaa. Jotta uusien hirsien painuminen minimoituisi, käytettiin kolme vuotta taapelissa kuivunutta puutavaraa.
Ulkoverhouksen alle laitettiin Virosta hankitut tuohilevyt, jotka tasaavat kosteutta ja johtavat veden hallitusti. Suomesta ei tällä hetkellä saa riittäviä määriä tuohta.
Punamultamaalilla käsitelty julkisivu sai kaksi pystysuuntaista putkimaista hormia, joiden tarkoitus on puskea keväisin lämmennettyä ja talven kosteutta kuivattavaa ilmaa tupaan. Perinteisillä poistoilmaventtiileillä saadaan aikaiseksi tarvittavaa vetoa. Katteeksi valittiin saumattu pelti. Mitään vesikouruja tai rännejä ei tarvita, sijaitseehan tupa avokallion päällä, ja sade- ja sulamisvedet johtuvat luonnostaan rakennuksesta poispäin.
Hailuodon Keskiniemen tunnusmajakan eli pookin kunnostus tapahtui vuonna 2024. Väyläviraston hallinnoima pooki eli valoton majakka on pystytetty alun perin vuonna 1857 ja sen suunnitteli Albin Stjerncreutz.
Dokumentit pookista olivat niukat ja vain yksi sitä koskeva piirustus löytyi. Sen turvin ja paikalla tutkien noin 200 000 euroa maksanut peruskorjaus pystyttiin toteuttamaan mallikelpoisesti, kertoi Väylävirastosta Simo Kerkelä.
Tuuliset olosuhteet pakottivat ratkaisuun, jossa rakennustelineet kantoivat itse itsensä. Muutoin vaarana olisi ollut, että telineet olisivat voineet lähes 19 metrin korkuiseen pookiin kiinnitettynä sitä liikutella. Monet vanhat merenkulun opastusrakennelmat sijoittuvat RKY- ja Natura-alueille, mikä pitää ottaa huomioon niitä kunnostettaessa. Näin oli myös Keskiniemen pookin osalta.
Osa merenkulun historiallisista turvalaitteista on edelleen tarpeellisia eikä niitä ylläpidetä pelkästään kulttuurihistoriallisina kohteina, vaikka esimerkiksi majakat voisi periaatteessa korvata pelkillä mastoilla. Vuonna 2026 Väylävirasto julkaisee kattavan julkaisun vesiväylien rakennusperinnöstä ja sen ylläpidosta.
Niittyladot olivat Kuusamon Oulangassa karjanhoidon selkäranka. Oulanka- ja Kitkajokien varret ja tulva-alueet olivat otollista kasvualustaa heinälle. Joen mukana kulkeutunut kiintoaines ja liete huolehti niittyjen luontaisesta lannoituksesta.
Pitkän linjan rakennusperinnön vaalija Päivi Tervonen Metsähallituksesta kertoi latojen historiasta ja miten niitä tänä päivänä varjellaan. Ladot rakennettiin niiden lähettyviltä saadusta ohuesta puutavarasta yksinkertaisella tekniikalla. Tiiviitähän niiden ei tarvinnut olla, päinvastoin, mutta katto tarvittiin, jotta heinä saatiin säilymään.
Ladot pärjäävät hyvin, vaikka tulvavesi välillä kastelee. Joen jäätymisen vähentyminen voi jatkossa haitata jäljellä olevien latojen huoltoa, ja pusikoituminen sulkee maisemia.
Oulanka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja muodostaa lajistollisesti erään maamme merkittävimmistä suojelukohteista. Harvinainen neidonkenkä on Oulangan kansallispuiston tunnuskasvi.
Suomen Rooman-instituuttina toimiva Villa Lante on 1500-luvulla valmistunut renessanssihuvila Rooman Gianicolo-kukkulan laella.
Amos Andersonin lahjoituksen turvin huvila saatiin hankittua Suomen valtion käyttöön vuonna 1950.
Viimeisin laajempi peruskorjaus valmistui syyskuussa tänä vuonna. Sampo Honkala Arkkitehtitoimisto ALA Oy:stä selosti peruskorjauksen tavoitetta ja toteutusta. Pohjana oli Livady Oy:n laatima rakennushistoriallinen selvitys. Huvilan talotekniikka oli elinkaarensa lopussa, ja sisätiloissa esiintyi rakennusfysikaalisia ongelmia. Ylimmällä tasolla sijainnut keittiö siirrettiin toiminnallisuuden parantamiseksi kerrosta alemmaksi.
Ulkoalueiden käytettävyyttä lisättiin ja niitä kunnostettiin. Nyt ulkoterassilla voi samaan aikaan ihailla näkymää ikuiseen kaupunkiin ja nauttia lounasta. Honkala itse arvioi, että peruskorjauksessa parannettiin kaikkia Vitruviuksen arkkitehtuurin perusprinsiippejä: kauneutta, kestävyyttä ja käyttökelpoisuutta.
Mikä olisi se neljäs Villa Lantea luonnehtiva ominaisuus, joka siitä tekee niin fantastisen rakennuksen kuin se on, esitti Honkala yleisölle kysymyksen. Voisiko se olla aika, tai huvilan loistava sijainti? Ne pari kertaa, kun itse olen huvilassa päässyt käymään, sanoisin että kysymys on rakennuksen hengestä, sen sielusta.
Väylävirasto kantaa huolta merenkulun turvalaitteista. Hailuodon Keskiniemen tunnusmajakka eli pooki ennen kunnostusta (vas.) ja korjauksen jälkeen (oik.).
Seminaaripäivän pääteemana oli varautuminen epävarmaan tulevaisuuteen. Rakennuskannan ylläpidossa on tarpeen siirtyä reaktiivisuudesta ennakointiin ilmastonmuutoksen edetessä. Systemaattisen havainnoinnin tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, totesivat Juha Rajaharju, Reetta Nousiainen ja Miia Perkkiö. Tarvitaan myös henkistä kriisin kestävyyttä, totesi loppupuheenvuorossaan Museoviraston jättävä pääjohtaja Tiina Merisalo. Vuoden 2026 alusta Museovirasto uudistuu organisatorisesti osana laajaa valtion sivistyshallinnon uudistusta. Vuonna 2026 vastaava seminaari järjestetään 11.11.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat seminaarin esityksistä Lauri Jääskeläinen.