LAURI JÄÄSKELÄINEN

Myytit ja kova tieto

Arkkitehti, akateemikko Reima Pietilän syntymästä tuli 25.8.2023 kuluneeksi sata vuotta. Raili ja Reima Pietilän suunnittelemassa Dipolissa järjestettiin samana päivänä laaja kansainvälinen seminaari. Teos Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu: Reima Pietilä ja arkkitehtuurin luova prosessi tarkentaa akateemikon ajatusmaailmaa.

Joulukuussa ilmestyneen teoksen konseptista ja toimituksesta vastaavat arkkitehtuurin professori emerita Kaisa Broner-Bauer ja arkkitehti Marja-Riitta Norri.  Molempien tutkimukselliset artikkelit täydentyvät kolmen muun tutkijan toimesta. FT, tutkimuspäällikkö Petteri Kummala tarkastelee Reima Pietilän varhaista uraa ja erityisesti vaihetta, jossa Pietilä oli perustamassa ja ahkerasti kirjoittamassa vuonna 1958 perustettuun Le Carré Bleu –lehteen. Arkkitehti, FT Pekka Passinmäki hakee Pietilän arkkitehtuurin juuria Pietilän jo teini-ikään ajoittuvasta ja elämänmittaisesta kiinnostuksesta suomen kieleen. Metsän arkkitehtuurista väitellyt TkT, arkkitehti, FM Lauri Louekari löytää metsästä ja luonnosta Pietilän arkkitehtuurin olennaiset piirteet. Korostihan Pietilä itsekin tekevänsä ”luontoarkkitehtuuria”. Teoksen alkuosa koostuu joukosta Reima Pietilän aforismeja ja luonnoksia sekä viidestä Pietilän artikkelista, joista yksi on aiemmin julkaisematon.

Kirjan otsikko korostaa uutuuskirjan keskittymistä Reima Pietilän suunnitteluprosessiin, jota Kaisa Broner-Bauer kuvaa omintakeiseksi. Reima Pietilästä on ilmestynyt eri puolilla maailmaa kymmeniä kirjoja. Vaikka osassa niistä, kuten Broner-Bauerin omassa teoksessa Visions of Architecture – Reima Pietilä and The Meanings of Form (2019) jo välittyy Reima Pietilän oma ääni ja erityinen suhtautuminen arkkitehdintyöhön, avaa uusi kirja entistä seikkaperäisemmin Pietilän taiteellista työskentelyä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Pietilä oli viehättynyt antropologiaan ja perehtyi eri tavoin suomalais-ugrilaisen kulttuurin ominaispiirteisiin. Pietilä oli kiinnostunut shamanismista ja esoteriasta. Pietilä haki tietoisesti vaikutteita shamanistisen kuvittelun ja visualisoinnin avulla.

Suvikummun asuntoalue, Espoo.

Metso, Tampereen pääkirjasto.

Arkaaiset myytit ja uskomukset olivat tärkeä osa Reima Pietilän luovassa prosessissa. Samanaikaisesti Pietilä ankkuroi arkkitehtuurinsa modernistiseen perinteeseen ja kovaan tietoon. Aforistisessa lainauksessa Pietilä toteaa: Tieteen ja kuvittelun yhteensulautumisesta syntyy shamanistisia visioita, jotka vaikuttavat rakennuksen hahmon muodostumiseen. Pietilää innoitti ajan ja paikan eri kerrostumien intuitiivinen kokemus. Pietilän suunnitteluprosessissa yhdistyivät visuaalinen hahmotus, jota hän lähti verbaalisti työstämään. Pietilä itse vertasi työskentelytapaansa surrealistien harrastamaan automaattikirjoitukseen. Tämä oli kuitenkin vain osatotuus. Vaikka Reima Pietilälle intuitio ja mielikuvituksen tuottamat hahmot muodostivat käsillä olleen suunnitelman lähtökohdan, oli kaiken takana usein vuosia kestänyt, lähes tutkimuksenomainen pohdinta ja tiedon hankinta. Pekka Passinmäki, joka teoksessa tarkastelee Pietilän käyttämää suunnittelukieltä, korostaa Pietilän tietoista janus-kasvoista suhtautumista kahteen radikaalisti toisistaan poikkeavaan filosofiseen kielikäsitykseen, Wittgensteinin rationaaliseen ja Heideggerin fenomenologiseen. Pietilä haki toimivaa synteesiä näiden välistä. Samalla tavalla kun puheessa käsitteet ja niiden merkitykset vähitellen täydentyvät, samalla tavalla Pietilän suunnitteluprosessi eteni hiukan epämääräisestä hahmottelusta kohti perusteellisesti mietittyä ja yksityiskohtia myöten hiottua kokonaisuutta.

Mäntyniemi, tasavallan presidentin virka-asunto.

Pietilän piirros Paikallisarkkitehtuurit murrealueittan (1973).

Reima Pietilän omakuva vaaleanpunaiselle paperille. Raili ja Reima Pietilän tervehdys Kaisa Bronerille 25.9.1986.

Pietilän aktiivinen kirjoittaminen ja näyttelyarkkitehtuuri mahdollistuivat osin syystä, että toimeksiannot olivat usein tiukassa. Useimmat Raili ja Reima Pietilän toteutuneet suunnittelukohteet olivat kilpailujen satoa. Tampereen Kalevan kirkon ja Dipolin valmistuminen ajoittuivat samanaikaisesti (1966). Siitä eteenpäin meni vuosia ennen seuraavia suurempia projekteja. Suunnittelutöiden vähyys mahdollisti professuurin Oulun yliopistossa vuosina 1973–1979. Professuurista Pietilä luopui siinä vaiheessa, kun muun muassa Tampereen Hervannan rakentuminen työllisti Pietilää enenevässä määrin. Kirjoittaminen kuitenkin jatkui. Osan siitä muodosti kirjeenvaihto kollegoille. Kaisa Broner-Bauer tarkastelee Pietilän arkkitehtuurikirjeitä. Niiden määrä on sen verran huomattava, että Broner-Bauerin tavoitteena on palata kirjeiden sisältöön myöhemmin uudelleen.

Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu -teos on oiva lisä Pietilä-kirjallisuuteen. Keskittyminen Reima Pietilän suunnitteluprosessiin ja Pietilän omiin teksteihin avaa poikkeuksellisella tavalla sitä ajatusmaailmaa ja niitä polkuja, joiden kautta Raili ja Reima Pietilä pystyivät 1960- ja 70-luvun Suomessa toteuttamaan aikakauden konstruktivistis-rationalistisesta valtavirrasta poikkeavaa, eräällä tavalla ”henkistynyttä” ja regionalistista arkkitehtuuria. Vaikka Pietilöiden arkkitehtuurissa on alitajuisia ja tietoisia alkusuomalaisuuden voimakkaita piirteitä, on se samalla mitä universaalisinta. Sen todentaa muun muassa Suomen suurlähetystörakennus New Delhissä (1985) ja tasavallan presidentin Mäntyniemi (1993) sekä kasvava ulkomaisten tutkijoiden kiinnostus Pietilöiden elämäntyöhön. Yle Areenan tuore, tyttären, arkkitehti Annukka Pietilän haastatteluun perustuva henkilökuva täydentää aihepiiriä. Reima Pietilän luonnospiirrokset ovat elimellinen osa teosta.

Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.

Kuvat ja kuvatekstit teoksesta.

Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu: Reima Pietilä ja arkkitehtuurin luova prosessi. Verbal Sketching, Image Sketching, Imagination: Reima Pietilä and The Creative Process of Architecture. Kirjan konsepti ja toimitus Kaisa Broner-Bauer ja Marja-Riitta Norri. Koordinointi Petteri Kummala. Design Salla Bedard. OKU Publishing ja Arkkitehtuurimuseo. 2023. 251 s.