Luonnon kantokyky on pettämässä.
Kuva 1: Käsitys kestävän kehityksen peruselementeistä on muuttunut ajan kuluessa.
Kuva 2: Johan Rockström and Pavan Sukhdev Tukholman yliopistosta ovat esittäneet saman YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta hyödyntäen.
Sitra kirjoittaa: ”Kaiken keskiössä on ekologinen kestävyyskriisi ja luonnon kantokyvyn mureneminen. Ihmisten toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan.” (Sitra, 2023a)
Luonnonvarakeskus on julkaissut artikkelin, jossa korostetaan talouden ja ympäristön välisten suhteiden mittaamisen tärkeyttä. Luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut ja luontopääoma pitää jatkossa pystyä ottamaan päätöksenteossa talouden rinnalle. (Luke, 2023)
Sitran julkaisemassa artikkelikokoelmassa todetaan, että talous on täysin riippuvainen luonnosta ja sen tarjoamista palveluista. Luonto tarjoaa ihmiskunnalle paitsi raaka-aineita ja muita resursseja, myös esimerkiksi ravintokasvien pölytystä sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. (Sitra, 2023b)
Luonnon monimuotoisuus on uhattuna
Sitran megatrendit 2023 asetti luonnon kantokyvyn avainasemaan kestävyyden turvaamisessa. Iso osa tuota kantokykyä on luonnon monimuotoisuus, jossa ihminen on vain yksi osanen.
Ympäristöministeriö noteeraa luonnon monimuotoisuuden tärkeyden omilla kotisivuillaan: ”Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä, jotta elämän edellytykset maapallolla voidaan turvata.” (Ympäristöministeriö, 2023)
Suomen metsät ovat nousseet näkyvästi tiedotusvälineiden otsikoihin. Vauhdittajana on ollut ilmastonmuutos. Metsien merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä on jäänyt tähän asti varjoon, vaikka metsillä on merkittävä rooli luonnon kantokyvyn ylläpidossa.
Metsätalous on luonnollisesti avainasemassa niin ilmastonmuutoksen hillinnässä kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta metsien rooli näkyy myös muualla kuin varsinaisessa metsätaloudessa. Suopanki (2019) kirjoittaa: ”Tiet, sähkölinjat, talot, parkkipaikat ja muut ihmisen tekemät rakenteet ovat kaikki potentiaalisia uhkia eliölajeille.”
Viime vuosina on tehokkuuden nimissä pyritty taajamien tiivistämiseen. Kun mahdollisimman suuri osa vielä rakentamattomasta maa-alasta peitetään betonilla tai asfaltilla, aiheutetaan myös ongelmia.
Vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen pienentää imeytymistä, jolloin pintavalunta kasvaa (kuva 3). Haihduntaa tapahtuu enemmän kuin luonnonympäristössä, mutta samoin käy sadannalle. Rankat sadekuurot yleistyvät lisääntyneen haihdunnan vuoksi. Tästä aiheutuu runsaasti vahinkoja ja kalliita kaupunkitulvia. Talvisin taajamissa tarvitaan lumelle välivarastointitilaa, jota on vaikeampi löytää rakentamisen tiivistyessä.
Taajamissakin pitäisi varjella luonnon monimuotoisuutta: kaupunkivihreän lisäämiselle on selkeä tarve olemassa. Jos taajamiin halutaan lisää asukkaita, rakentamista pitäisi mieluummin suunnata ylöspäin.
Kuva 3: Ilmakuva Tampereen Lakalaivasta kertoo selvästi, kuinka paljon kaupunkialueilla on läpäisemättömiä pintoja.
Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen koko ketju merkittävässä asemassa
Maankäytön suunnittelu ja erilaiset rakentamiseen liittyvät toiminnot näyttelevät merkittävää roolia esitettyihin haasteisiin vastaamisessa – aina suunnittelusta infrastruktuurin toteuttamiseen ja edelleen ylläpitoon saakka. Niin sanottu vihreä siirtymä näkyykin selkeästi EU:n direktiivien ja kansallisen lainsäädännön ja strategioiden lisäksi esimerkiksi rakentamisen ammattilehdissä.
Rakennusprojektien suunnittelu- ja toteutusvaiheen vihertymisestä kertoo esimerkiksi Hannu Lättilä (2023) Rakennuslehdessä otsikolla ”Helsinki varasi ison alueen vähähiiliselle rakentamiselle”. Lättilän mukaan Sfääri Group ja Mangrove suunnittelevat Helsingin Kalasataman Verkkosaareen vähähiilisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Alueelle on tulossa esimerkiksi viherkatto ja viljelylaatikoita paikalliseen ruoantuotantoon. Yksittäinen alue yhdessä kaupungissa ei luonnollisestikaan ratkaise kaikkia ongelmia. Mutta esimerkkejä ja pilottirakentamista tarvitaan, jotta tuotekehitys menee kohti kestävämpää rakentamista. Tampereella on rakenteilla uusi Hiedanrannan kaupunginosa, josta piti tulla suomalaisen kiertotalouden näyteikkuna. Aika tulee näyttämään, kuinka kunnianhimoisesta tavoitteesta pystytään pitämään kiinni, kun toisessa vaakakupissa on rakennusliikkeiden tavoitteet voittojen maksimoinnista.
Vuoden 2014 muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin toivat eväitä hulevesisuunnitteluun. Hulevesien kanssa pitkään töitä tehnyt Sitowisen Noora Sillanpää sanoo: ”Kestävyyden näkökulmasta kaikkia alueita pitäisi suunnitella niin, että katsotaan ensin, missä vesi haluaa kulkea, ja rakennetaan sitten kaupunki sen ympärille”. Viherrakentamisesta on hulevesiongelmien lieventämisen lisäksi muitakin hyötyjä. Vihreät alueet vaimentavat melua ja erilaisista lähteistä peräisin olevaa tärinää. Lisäksi ne parantavat ilmanlaatua ja esimerkiksi viherkatot tasaavat rakennusten lämpötiloja. (Taipale, 2020)
Rakennusinsinööriliiton uusi varapuheenjohtaja Kaisa Vähänen haluaa edistää rakennusalan vihreää siirtymää. Rakennustekniikka 1/2023 -lehdessä hän alleviivaa ilmastoriskien huomioimista kiinteistö- ja rakennusalalla, mutta sanoo myös: ”Ilmastoriskien kanssa käsi kädessä kulkee biodiversiteetti, joka on vielä ilmastoriskejäkin suurempi asia.” (Hellström, 2023) Rakennetun ympäristön merkitys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja luonnonvarojen kestävässä kuluttamisessa on huomattava. Paitsi että rakentaminen vaikuttaa näihin molempiin negatiivisesti, sillä on myös taitavan, monitieteisen suunnittelun ja toteutuksen myötä mahdollisuus luoda uusia elinympäristöjä. (Opoku, 2019)
Maankäytön suunnittelun merkitystä taajamien hulevesien hallinnassa on monissa yhteyksissä korostettu, koska olennaisin osa hallinnasta on hulevesien syntymisen estäminen ja hillintä. Taajama-alueille on siten varattava riittävästi pinta-alaa hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen niiden syntypaikalla. (Kankaanpää & Niinimäki, 2022)
Kuva 4: Hollannissa on olosuhteiden pakosta aina jouduttu suunnittelemaan hulevesien luonnonmukaista hallintaa.
Rakentaminen muuttaa luontoa, ja siksi biodiversiteetin varjeleminen pitäisi ottaa näkyvämmin mukaan kaikkeen maankäytön suunnitteluun. Avaimet ovat jo valtakunnan tason suunnittelutyössä ja etenkin maakuntakaavoituksessa.
Otetaan esimerkiksi viime aikoina näkyvästi esillä ollut Tampereen läntisen ohikulkutien ruuhkia helpottamaan ja kolmostien sujuvuutta parantamaan suunniteltu ns. Puskiaisten oikaisu Pirkkalan Linnakorvesta Lempäälän Kuljuun. Sen positiivisia vaikutuksia etenkin alueen kuntien elinvoimaan tuodaan vahvasti esiin. (Pirkanmaan maakuntakaava 2040, n.d.) Vaikutusarviot luonnon kantokykyyn jäävät vähäiselle huomiolle, kun otetaan huomioon kuvassa 1 esitetty uusi käsitys kestävän kehityksen elementeistä. Aivan uusimmat tutkimukset osoittavat, että luonnonympäristöllä on erittäin merkittävä arvo myös terveydenhuollon näkökulmasta. (THL, 2024) Myös tämä tulisi huomioida uuden tielinjauksen kustannus/hyöty -tarkastelussa.
Tiehanke pitäisi haudata siihen saakka, kunnes kaikki mahdolliset nykyisiä liikenneverkkoja ja -linjauksia hyödyntävät vaihtoehdot liikenteen sujuvoittamiseksi on perusteellisesti selvitetty. Tätä tukee myös esimerkiksi viime vuoden marraskuussa julkaistu, WSP Finlandin toteuttama Alueiden tutkimus, jossa korostetaan olemassa olevien tieverkostojen kunnossapitoa ja uusien tie- ja ratahankkeiden ympäristövaikutusten huolellista selvittämistä – erityisesti mainitaan luonnonympäristön menetykset. Tie- ja rataverkoilla on korjausvelkaa, jonka poistamista korostetaan myös elinkeinoelämän väylävisiossa. (Lyytinen, 2022)
Muutosta tarvitaan sekä asenteissa että käytännön teoissa
Luonnon kantokyvyn huomioon ottaminen rakentamisen koko ketjussa edellyttää ennakkoluulotonta asennetta vanhojen käytänteiden kestävyyden arvioinnissa. Tiedossa on, että ihmisluonto suhtautuu varauksellisesti kaikkeen muutokseen. Käynnissä olevat ilmiöt ilmastonmuutoksesta luontokatoon ovat kuitenkin vakuuttaneet tiedemaailman muutoksen tarpeellisuudesta.
Hyvin pitkään liikenteen sujuvuuden turvaaminen on ollut maankäytön suunnittelua ohjaavana painopisteenä. Näin merkittäviäkin luontoarvoja on jäänyt liikenteen jalkoihin. Toinen iso ongelma rakentamisen kestävyyttä pohdittaessa liittyy kuntien ja kaupunkien keskinäiseen kilpailuun. Sen sijaan, että yhteiskunnan eri toimintoja ja toisaalta suojeltavia alueita katsottaisiin maankäytön kannalta laajasti kuntarajat unohtaen, kilpailu asukkaista ja yrityksistä haittaa kestävää rakentamista.
Esimerkiksi uusia asuinalueita tulisi suunnitella olemassa olevien liikenneyhteyksien varsille sen sijaan, että tarpeettomasti raivataan metsiä tai uhrataan tuotannossa olevia peltoalueita rakentamisen tieltä. Myös uusiin liikenneväylien linjauksiin pitäisi suhtautua kriittisesti. Olemassa olevien väylien – ovat ne sitten maanteitä tai rautateitä – kunnossapidon ja välityskyvyn parantamisen on oltava ensisijainen vaihtoehto.
Harri Mattila
TkT, Dosentti. Vanhempi vieraileva asiantuntija, Tampereen yliopisto.
Kuvat: Harri Mattila.
Lähteet
Hellström, H. (2023)., Biodiversiteetti on ilmastoriskiäkin suurempi asia. Rakennustekniikka, 1/2023, 9–11
Kankaanpää, S. & Niinimäki, R. (2022). Hulevesitulvat ja geotekniikka. Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen jäsenlehti GEOfoor, (51), 20–23.
Luke. (9.2.2023). Luonnon monimuotoisuus ja talous – mitä Dasgupta-raportti tarkoittaa Suomelle? Luonnonvarakeskus. https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnon-monimuotoisuus-ja-talous-mita-dasguptaraportti-tarkoittaa-suomelle
Lyytinen, J. (2022). Konsulttitutkimus: Luovutaan uusista väylähankkeista. Rakennuslehti, (36), 9.
Lättilä, H. (2023) Helsinki varasi ison alueen vähähiiliselle rakentamiselle. Rakennuslehti, (7), 6.
Opoku, A. (2019). Biodiversity and the built environment: Implications for the Sustainable Development Goals (SDGs). Resources, Conservation and Recycling, (141) 1–7. https://doi.org/10.1016/j.resconrec.2018.10.011
Pirkanmaan maakuntakaava 2040. (n.d.) Pirkanmaan maakuntakaava 2040. https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Liikenteelliset_vaikutukset_loppuraportti_0.pdf
Sitra. (2023a). Megatrendit 2023: Näitä kehityskulkuja emme voi ohittaa. Haettu 19.1.2023 osoitteesta https://www.sitra.fi/uutiset/megatrendit-2023-naita-kehityskulkuja-emme-voi-ohittaa/
Sitra. (2023b). Luonto turvaa taloutemme. Haettu 17.2.2023 osoitteesta https://www.sitra.fi/julkaisut/luonto-turvaa-taloutemme/
Suopanki, K. (13.03.2019). Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään. Yle https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/13/top-5-syyt-jotka-uhkaavat-luonnon-monimuotoisuutta-ja-miten-niilta-valtytaan
Taipale, T. (2020). Vesi täyttää kadut – mitä tehdään. Rakennuslehti, (8), 12–14.
Ympäristöministeriö. (2023). Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu. Haettu 24.1.2023 osoitteesta https://ym.fi/luonnon-monimuotoisuus-ja-luonnonsuojelu