Oulujoen suistoalueen rannat ovat perinteisiä oululaisten virkistyskeitaita. Suurteollisuus on pikkuhiljaa väistynyt – satamasta puhumattakaan – väljemmille vesille.
Hartaanselänrannan Tuiraan yhdistävä Siivenkantama ei ole vain Oulujoen suiston ylittävä kevyen liikenteen väylä vaan myös oleiluun houkuttelevaa viherympäristöä.
Hartaanselänranta suhteellisen koskemattomana ja luonnonläheisenä alueena Tuiraa vastapäätä valikoitui Oulun vuoden 2025 asuntomessualueeksi kuutisen vuotta sitten.
Messualueelle kuljettiin upouutta kevyen liikenteen Siivenkantama-nimen saanutta siltaa pitkin. Oulun kaupunki käynnisti siltaprojektin heti messualueen sijainnin varmistumisen jälkeen. Kaupungin järjestämään sillan suunnittelukilpailuun saatiin kahdeksan ehdotusta. Tavoitteena oli uniikki ratkaisu, ei mitään ”tusinasiltaa”. Kustannusraami oli asetettu, mutta se oli ehkä enemmän viitteellinen. Silta tuli lopulta maksamaan kaupungille 11 miljoonaa euroa. Pohjatyöt olivat ennakoitua työläämpiä, ja muun muassa kalliota piti injektoida.
Sillan muotoilu on voimakaspiirteistä.
Myös veneilijöille Siivenkantama näyttäytyy tavanomaisesta sillasta poikkeavana.
Insinööritoimisto Pontek Oy:n ehdottaman voittajasuunnitelman laatijaksi paljastui Juhani Hyvönen. Hyvönen on suunnitellut Helsingin Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävän, vuonna 2017 käyttöönotetun huippusuositun Isoisänsillan. Isoisänsilta sai kunnian toimia Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistaneen Rakennetun Suomen tarina -teoksen kansikuvana.[1] Ei ole vaikea ennustaa, että myös Siivenkantama löytää tiensä monen kuvagalleriaan.
Alkuvaiheessa uuden sillan materiaaliksi toivottiin puuta. Kattamattoman puisen sillan huollon tarpeen arvioitiin olevan jokavuotinen huoli, ja huollon minimoimiseksi päädyttiin teräsrakenteiseen siltaan betoniperustuksilla. Sillan pitäisi laskennallisesti kestää ainakin sata vuotta. Sillan kulkupinta on katettu ohuella, teräslevyn päälle kiinnitetyllä pinnoitteella. Miten pinnoite tulee kestämään talvikunnossapitoa, on vielä kokematta.
Sillan kupeessa olevasta yleisestä saunasta voi ennustaa tulevan suositun.
Silta on tarkoitettu palvelemaan ennen kaikkea jalankulkua. Mitään ”kevyen liikenteen moottoritiebaanaa” ei herkkään suistoalueen ympäristöön haluttu. Vedenpinnan ollessa nollatasossa on sillan alikulkukorkeus 3,30 metriä. Vedenkorkeus vaihtelee enimmillään lähes kaksi metriä.
Paitsi itse sillasta ja sen ylitse kulkemisesta, on sillan alapuolisesta ja rannan pengerrysten ja hulevesijärjestelyjen maisemasta luotu kokonaisvaltainen elämys. Siivenkantama houkuttelee kiirehtimättömään kulkemiseen ja jopa istuskeluun sillan yhteyteen toteutetuilla oleskeluportaikoilla. Onpa siltaa ryhdytty kutsumaan Oulun suurimmaksi taideteokseksi. Sillan kupeesta löytyy myös ihka uusi yleinen sauna, josta pääsee pulahtamaan Hartaanselän hitaasti virtaavaan veteen. Olosauna väljine ulkoterasseineen on osin ponttonien varaan rakennettu 25 hengen saunamaailma.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen.
[1] Harri Hautajärvi (toim.): Rakennetun Suomen tarina. Rakennustieto Oy 2017.