Uuden rakentamislain myötä suunnittelutarveratkaisu poistuu. Suunnittelutarvealueille rakennettaessa ei tarvita enää erillistä suunnittelutarveratkaisua, vaan jatkossa riittää rakentamislupa. Sen yhteydessä tarkastellaan sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset.
Kaavoitusviranomaisen päätösvaltaan jäävät asemakaavasta poikkeamiset vähäisiä poikkeamisia lukuun ottamatta. Yhdyskuntalautakunta päättää puhtaan siirtymän sijoitusluvista. Muilta osin lupapäätöksistä vastaa rakennusvalvonta. Haja-asutusalueiden poikkeamispäätökset siirtyvät täten myös rakennusvalvonnan työpöydälle.
Alueidenkäyttölaissa määritellään, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valvottava, että kaavoituksessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat.
Millä tavalla suunnittelutarveratkaisut ovat työllistäneet ELY:ä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueidenkäyttöryhmän päällikkö Taina Törmikoski?
“Suunnittelutarveratkaisuja koskeva toimivalta, hakemusten ratkaisu, on kuulunut kunnalle. Sitä koskevat säädökset ovat tulleet vuonna 2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka on kumottu nyt vuoden vaihteessa, kun voimaan tuli rakentamislaki ja MRL:n nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi.
ELY-keskuksella oli aiemmin laaja alueidenkäyttöä ja kuntien lupapäätöksiä koskeva valvontatehtävä ja valitusoikeus kuntien päätöksistä. Vuonna 2017 toimivaltaa kavennettiin merkittävällä tavalla.
Käytännössä yksittäisen lupapäätöksen vaikutukset ovat harvoin niin merkittäviä, että ELY:llä olisi niihin puuttumisoikeutta. Vuoden 2025 alusta voimaan tulleet uudet säädökset eivät ainakaan vielä ole näkyneet meidän ELY:ssä millään tavalla. ELY:n toimivallassa ja roolissa ei ole tapahtunut nyt muutosta.”
Miten muutokset sitten näyttäytyvät kunnissa, joiden tehtävä on alueidenkäyttölain nojalla huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja maapolitiikan harjoittamisesta?
Oulun kaupungin kaavoitusviranomaisen katsantokannasta tilannetta avaa asemakaava-arkkitehti Sisko Repola. Repola on työskennellyt kaavoituksen työtehtävissä siitä lähtien kun edellinen maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 25 vuotta sitten. Hänen tiiminsä alueeseen kuuluu laajalti haja-asutusalueita, ja he ovat käsitelleet vuosien aikana paljon suunnittelutarveratkaisuja.
”Suunnittelutarvealueet sijoittuvat haja-asutusalueille, joilla ei ole asemakaavaa. Suunnittelutarvealueita on rajattu rakennusjärjestykseen ja yleiskaavoihin. Ne ovat alueita, joilla pitää tutkia rakentamisen edellytyksiä laajemmin, kuin vain pelkän rakennuspaikan osalta. Ratkaisuilla ei saa vaikeuttaa mahdollista tulevaa asemakaavoitusta", Repola kertoo.
”Prosesseissa arvioidaan muun muassa alueen infraa, kunnallistekniikan saatavuutta ja palveluja, rakennuksen sijoittumista alueen yhdyskuntarakenteeseen, yleiskaavan mukaisuutta, luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja sekä paljon muuta.”
Yleiskaava ohjaa yleispiirteisesti kaava-alueen käyttöä ja rakennusjärjestys antaa paikallisiin oloihin suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luontoarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset.
Millaiset maisema-, luontoarvot tai muut tekijät voivat tulla rakentamisen esteeksi suunnittelutarveratkaisuissa?
”Esimerkiksi alueella oleva muinaismuisto voi olla rakentamisen este. Meidän alueellamme rakentamista estää yleensä kuitenkin tulva tai muu vastaava asia, joka vaikeuttaa tontin käyttöä. Saamme ELY-keskukselta asiantuntemusta muun muassa tulvatiedoista.”
”Joskus on käynyt esimerkiksi niin, että meillä kaavoituksessa on valmisteltu kielteinen päätös tulva-alueelle rakentamisesta, josta hakija on ollut sitten kovinkin tuohtunut. Seuraavana vuonna on tullut suuri jääpato ja kaksimetriset jäälohkareet ovat pyyhkäisseet sen tontinosan yli, jolle rakennusta oli haettu sijoitettavaksi.”
Maanomistajan on edelleen mahdollista hakea erikseen päätöstä sijoittamisluvasta, joka korvaa suunnittelutarveratkaisun, mutta se on myös mahdollista hakea rakentamisluvan yhteydessä. Tällöin rakentamisluvassa käsitellään niin sijoittamisen kuin teknisen toteutuksen edellytykset. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on, että lupaprosessi sujuvoituisi entisestään.
”Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan työnjakoa on muutettu. Sen lisäksi poikkeamispäätökset, sijoittamisen edellytykset haja-asutusalueilla ynnä muut lupaprosessit ovat siirtymässä sähköiseen järjestelmään. Tekniset muutokset tuovat tietysti aluksi haastetta, mutta myöhemmin palvelevat sekä viranomaista että hakijaa. Meiltä siirtyy kaavoituksesta asiantuntemusta rakennusvalvontaan ja uskon yhteistyön tiivistyvän entisestään", Repola sanoo.
Varsinainen alueidenkäyttölain sisällön uudistus on vireillä, ja sen muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Uusi laki ei ole ollut vielä lausuntokierroksella, joten sen sisältöä on haastava vielä ennakoida kovin tarkasti.
”Jännityksellähän me odotetaan uutta alueidenkäyttölakia ja sen tuomia muutoksia", Repola summaa.
Anna Niemelä
Media-alalta arkkitehtuuriin osaamistaan laajentanut kirjoittaja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa.
Kuvat: Anna Niemelä.