Maapallon luonnonvaroista noin 50 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Kiertotalouteen on syytä siis herätä myös rakennusalalla.
Japanin Kamikatsussa sijaitsevan liikerakennuksen julkisivussa kierrätysikkunoista koottu kaksoisjulkisivu julistaa kiertotalouden manifestia.
Korjausrakentaminen on lähes poikkeuksetta vähähiilisempi vaihtoehto kuin rakentaa uusi vastaava talo, varsinkin, jos uudisrakennuksen tieltä puretaan olemassa oleva rakennus. Purkamisen myötä rakennuksen rakentamiseen käytetty hiilipanos menee hukkaan. Vanhan talon rakentamisesta koituneet hiilidioksidipäästöt ovat jo ilmakehässä ja rakentamalla uutta vahan tilalle, hiilidioksidipäästöt ikään kuin tuplaantuvat.
Ensisijainen vaihtoehto on käyttää taloja sellaisenaan ja ylläpitää niitä. Korjausten yhteydessä kannattaa parantaa energiatehokkuutta ja muutenkin ottaa ympäristö ja viihtyisyys huomioon.
Turun Jyrkkälässä toteutettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa valmistuneen lähiön ekotehokas parannustyö, jonka tavoite oli jatkaa rakennusten elinkaarta 50 vuodella. 2070-luvulla on edessä uusi laaja korjaaminen. Rakennusten energiatehokkuutta kohennettiin parantamalla julkisivuja ja lämmöneristeitä sekä kunnostamalla huonokuntoisia ikkunoita. Ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin ja siihen lisättiin lämmöntalteenotto. Julkisivuihin asennettiin aurinkopaneeleja. Energian kulutus väheni kolmanneksella.
Lisäksi alueen pienilmastoa, viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja palveluiden edellytyksiä parannettiin. Alueen maine on parantunut ja asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Kiinteistön käyttöaste on 99,3 % eli asunnot eivät joudu tyhjillään seisomaan. Asuntojen vuokria ei korjausten yhteydessä tarvinnut nostaa.
Jyrkkälän saneeraus toteutettiin allianssimallilla. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Ab CASE Consult Ltd, projektin vetäjänä TkT, arkkitehti SAFA Kimmo Kuismanen. Hanke valmistui 2018.
Turun Jyrkkälässä lähiön elinkaarta jatkettiin 50 vuotta.
Tilat kiertoon
Aina talo ei vastaa nykyajan vaatimuksia tai alkuperäinen käyttötarkoitus ei vastaa nykyistä tarvetta. Tällöin käyttötarkoituksen muutos on keino jatkaa rakennuksen elinkaarta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on pelkästään tyhjää toimistotilaa reilu miljoona kerrosalaneliömetriä – silti uutta toimistotilaa on rakenteilla 130 000 kerrosneliötä.
Toimistorakennuksia, teollisuustiloja ja oppilaitoksia on viime aikoina valjastettu ilahduttavissa määrin asuinrakennuksiksi. Käyttötarkoituksen muutokselle on muutamia olennaisia edellytyksiä: rakennukset sijaitsevat alueilla, joilla on kysyntää asunnoille, ne ovat teknisesti järkevässä kunnossa ja niiden huonekorkeus ja runkosyvyys mahdollistavat muutokset asunnoiksi. Välillä tilojen muuntamisessa asunnoiksi tarvitaan luovuutta haasteiden ratkaisemiseksi, mutta toisaalta asunnoista tulee uniikkeja ja taloilla on tarina valmiina – tähän ei uudisrakentamisessa päästä.
Betonirunko on kiertotalous- ja ilmastonäkökulmasta arvokas. Jo pelkän rungon pelastamisen ansiosta muutostyön hiilijalanjälki jää uudisrakentamista selkeästi pienemmäksi.
Palvelukodiksi muutettu oppilaitos Helsingin Lauttasaaressa. Arkkitehtitoimisto Timo Viikari & Co.
Elementit kiertoon
Joskus kysyntä ja tarjonta tilojen suhteen eivät kohtaa. Esimerkiksi Raahen Kummatissa 13 lähiökerrostaloa oli päässyt liki autioitumaan muuttotappion seurauksena. Niinpä saneerauksen yhteydessä talot osittain purettiin. Betonielementtejä hyödynnettiin sellaisenaan alueella piha- ja huoltorakennuksissa sekä autokatoksissa. Elementtejä myytiin myös lähialueille maatalousrakennusten osiksi.
Osapurkamisen jälkeen rakennusten energiatehokkuutta parannettiin muun muassa lisäämällä ilmanvaihtoon lämmöntalteenotto ja seinäpinnoille ja katolle aurinkopaneeleja ja tuuliturbiineja.
Asumisviihtyisyyttä parannettiin rakentamalla asuntoihin aidattuja pihoja, joissa on viherhuone ja pieni kasvimaa. Yleisille piha-alueille istutettiin hyötykasveja, kuten omenapuita ja marjapensaita. Asunnot muutettiin esteettömiksi. Yhteiset saunat nostettiin kellarikerroksista katoille. Yhteistiloja lisättiin muun muassa keittiöllä varustetulla asukastuvalla.
Kummatin peruskorjauksen kustannukset jäivät 75 % paikallisen uudisrakentamisen hintatasosta.
Kummatin lähiö osapurkamisen jälkeen. Arkkitehti Harri Hagan (peruskorjaus) 2008.
Tiilet ja ikkunat kiertoon
Myös ulkomailla rakennusmateriaalien ja osien kierrättämiseen on havahduttu – jopa ehkä reippaammalla otteella kuin Suomessa. Tanskassa, Kööpenhaminan Ørestadissa, toteutettiin 92 asunon Resource Rows -vuokrakerrostalo hyödyntäen kierrätysosia. Hankkeessa on käytetty kierrätettyjä tiiliä ja jätepuuta sekä sisäpihan ylittävässä sillassa TT-palkkeja, jotka ovat peräisin lähistöltä puretusta tehtaasta. Rakennuksen katolla on terassi, jossa käytetty jätepuu luo siirtolapuutarhamaista tunnelmaa.
Tiilten kierrättäminen ei sinänsä ole mitään uutta. Menneinä aikoina, kun rakennusmateriaaleja pidettiin arvokkaina, tiiliä käytettiin uudelleen paljon. Vasta kun uudet, kovemmat sementtipohjaiset laastit yleistyivät 1960-luvulla, tiiliä ei voitu enää kierrättää tehokkaasti. Ørestadin hankkeessa ongelma ratkaistiin siten, että purettavista taloista verhoiluna käytetyt tiilet leikattiin suurempina kokonaisuuksina irti.
Kivimateriaalin kierrätys on välillä haastavaa. Jos elementtejä ei saada Kummatin tavoin kokonaisina tai Resource Rowsen tavoin pienempinä paloina kiertoon, ne voidaan murskata ja käyttää täytteenä esimerkiksi teiden pohjissa tai parhaimmillaan uusiobetoni raaka-aineena.
Resource Rows -talossa käytettiin 463 tonnia kierrätysosia ja -materiaaleja. Tämän ansiosta rakennuksen hiilijalanjälki väheni 29 %. Talossa on hyödynnetty aurinkopaneeleja ja vesi-ilmalämpöpumppuja. Arkkitehtuuristudio Lendager Groupin suunnittelema rakennus valmistui 2019.
Resource Rows -talon julkisivu muodostuu purettujen talojen tiilistä.
Japanin Kamikatsussa sijaitsevan liikerakennuksen ja yhteistilan julkisivua koristaa 8 metriä korkea kierrätysikkunoista koottu sommitelma. Se on pikkupaikkakunnan maamerkki ja symboloi toivonpilkahdusta muuttotappioseudulla. Rakennuksessa toimii myymälä, josta saa kotitaloustuotteita, ruokaa ja olutta, sekä panimo ja pubi.
Ikkunat ovat kahdessa kerroksessa. Se tekee julkisivusta leikkisän ja toisaalta kaksoisjulkisivun välissä oleva ilma parantaa eristystä. Aina vanhat ikkunat eivät ole parasta mahdollista energialuokkaa.
Rakennuksen sisustuksissa on käytetty kierrätysmateriaaleja, kuten käytettyjä laattoja ja vanhoja sanomalehtiä tapetteina. (Hiroshi Nakamura & NAP 2015)
Ideoita on, käytäntö vaikeampaa
Kuten esimerkeistä käy ilmi, tilojen, materiaalien ja osien kierrätys on mahdollista. Silti huomattava määrä taloja puretaan ja osat ja materiaalit menevät haaskuuseen.
1960- ja -70-luvuilla Suomessa rakennettiin yhteensä 565 000 kerrostaloasuntoa. Osa niistä on purku-uhan alla, koska ne sijaitsevat muuttotappioalueella ja osa on päässyt rapistumaan yhtiöiden talousvaikeuksien takia. Niin tai näin, ne tulisi nähdä ennemmin resurssina kuin taakkana. Kiertotalous pitäisi vaan ensin saada pyörimään paremmin.
Pekka Hänninen
Kirjoittaja on ekologisesti kestävään rakentamiseen keskittynyt arkkitehti.
Kuvat: Pekka Hänninen, Harri Hagan, Nacasa & Partners Inc., Rasmus Hjortshøj ja Tilda Oksman.