Tanskalais-suomalainen yhteishanke Maatullin peruskoulu voitti Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon. Pääsuunnittelija Minna Lukanderin mielestä luontoa syleilevässä Metsäaukio-koulurakennuksessa on suomalaiselle koulurakentamiselle epätyypillisiä piirteitä. Kunniamaininta myönnettiin Aleksanterinkatu 13:n liikerakennuksen peruskorjaus- ja uudistushankkeelle, jossa noudatettiin tiukkoja kestävyystavoitteita.
Droonikuva näyttää Aleksanterinkatu 13:n sisäpihan lasikaton, joka nostettiin muutosremontissa kerrosta ylemmäs. Uudet portaat vievät Mikonkatu 7:n kattopihan puolelle.
Maatullin peruskoulun oppilaat olivat viime vuoden lokakuussa niin innoissaan uudesta koulurakennuksesta, että he halusivat auttaa sen muutossa. Samassa rakennuksessa toimii peruskoulun (vuosiluokat 1−9) lisäksi noin 200 lapsen päiväkoti, esikouluryhmiä sekä leikkipuisto Maatulli. Osa tiloista palvelee myös alueen harrasteseuroja ja yhteisöjä.
”Tämä kertoo siitä, minkälainen asema uudella rakennuksella on Tapulikaupungin ympäristössä. Koulun rehtori korosti, että uusi, korkeatasoinen rakennus kohottaa koko aluetta – sillä on vahva sosiaalinen merkitys”, kertoo arkkitehti Minna Lukander Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista, joka oli vastuussa hankkeen toteutussuunnittelusta Suomessa.
Maatullin koulurakennuksen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuonna 2021. Kilpailun voitti tanskalainen Fors Arkitekter -toimisto Metsäaukio-nimisellä ehdotuksellaan. Suunnittelusta vastasivat johtava arkkitehtisuunnittelija Sofia Fors ja taiteellinen johtaja Rebecka Blomqvist.
Helsingin kaupunki edellytti, että hankkeella on suomalainen pääsuunnittelija, joka osaa navigoida suomalaisessa rakentamisympäristössä. Esimerkiksi rakennuksen tilasuunnittelua piti kehittää nykyisten koulusuunnitteluohjeiden mukaiseksi.
”Me kehitimme rakennuksesta Suomen säitä kestävän ja lainsäädännön mukaisen”, Lukander sanoo.
Tanskassa suunniteltiin siis Maatullin koulun ulkonäkö ja päätettiin siinä käytettävät materiaalit. Lukander taas vastasi rakennuksen Suomen pään suunnittelusta yhdessä vastaavan rakennussuunnittelijan Riitta Tuomiston kanssa, joka kertoo puhuneensa Forsin kanssa puhelimessa usein ”tuntikausia”.
Hanke käynnistyi koronapandemian aikana, joten yhteydenpito Helsingin ja Kööpenhaminan välillä tapahtui pitkälti perinteisen puhelimen ohella Teams-videopuheluiden välityksellä. Hankkeessa pidettiin koko suunnitteluryhmän kesken viikoittaiset etätyöpajat, mutta Fors vieraili Helsingissä varsinkin koulun rakennusvaiheen loppupuolella noin kuukauden välein.
Hankkeen poikkeuksellisen nopean aikataulutavoitteen vuoksi rakennuttaja oli tehnyt projektista yhteistoiminnallisen, joten urakoitsija oli mukana heti, kun toteutussuunnittelu käynnistyi.
”Kaikki innostuivat nopeasti, sillä suunnitelma oli hieno. Meillä oli myös tilaajan tuki, että tehdään laadukasta arkkitehtuuria. Yhdessä onnistuimme vaikeissakin asioissa, kuten monien miljoonien säästötavoitteiden toteuttamisessa”, Riitta Tuomisto sanoo.
Pääsuunnittelija Sofia Forsin mukaan koulurakennuksen tulee tukea oppilaiden oppimisen lisäksi heidän hyvinvointiaan.
Puinen koulu pyöreällä sisäpihalla
Maatullin koulu korvasi vuonna 1980 valmistuneen vanhan koulurakennuksen. Uuden puurakenteisen koulun tilat kiertävät pyöreää ja vehreää Metsäaukio-sisäpihaa. Maantasokerros on suoraan yhteydessä oppimispuutarhaan, joten lapsia voidaan opettaa myös ulkona. Koulun tontti on haluttu liittää ympäröivään puistomaisemaan saumattomasti.
”Luonnonmateriaalien sävyt ovat koulussa läsnä kaikkialla”, Lukander sanoo. Hänen mukaansa Suomessa onkin tapahtunut koulurakentamisen murros.
”Rakennuksessa on joitain suomalaiselle koulurakentamiselle epätyypillisiä piirteitä, mikä tulee parhaiten esiin maiseman ja arkkitehtuurin yhteensovittamisessa ja ihmisen kokoisessa mittakaavassa. Ja hienosti onnistuttiin maiseman ja maisema-arkkitehtuurin sovittamisessa osaksi kokonaisuutta.”
Lukanderin mukaan puurakentamisella voidaan luoda hyvin ehyt ja pehmeä arkkitehtoninen vaikutelma. Puu onkin läsnä koulun rungossa sekä sisä- että ulkopuolella, eikä rakennuksessa ole yhtäkään valkoista pintaa. Julkisivuissa puu on esipatinoitu, mutta siinä ei ole suojakäsittelyä, vaan pelkkä silikaattipohjainen väri. Ideana on, että säänkestävä kuusipuinen rakennus harmaantuu tasaisesti.
Puu onkin tutkitusti toimiva materiaali koulurakennuksissa, sillä se laskee melutasoja ja vähentää oppilaiden kokemaa stressiä, kuten vuonna 2021 julkaistusta Puurakentamisen terveysvaikutukset -tutkimuksesta kävi ilmi.
Maatullin koulun jokaisella siivellä on oma luonteensa. Keskellä lasitettu Metsäaukio-sisäpiha.
Tanskalainen koulunäkemys
Arkkitehtisuunnittelija Sofia Forsin mukaan tanskalaiset ja suomalaiset koulurakennukset korostavat lapsilähtöistä muotoilua, mutta Suomi on usein edellä sekä kestävyystavoitteiden että joustavien ja muuttuvien oppimistilojen suunnittelussa.
Forsin omat koulukokemukset ovat vaikuttaneet hänen suunnittelutyöhönsä. Fors luonnehtii nuoruutensa tanskalaisia kouluja kyllä toimiviksi, mutta ne eivät välttämättä erityisemmin kannustaneet tai inspiroineet hänen mielestään luovuuteen tai yhteistoimintaan. Tästä syystä Fors haluaakin keskittyä suunnittelemaan ystävällisiä, kutsuvia, joustavia ja inspiroivia oppimisympäristöjä, joissa pienet oppilaat voivat kukoistaa.
Kullakin koulurakennuksen viidellä siivellä on oma luonteensa, ja jokaisessa niistä on erilaista toimintaa kuten oppimis-, liikunta-, tiede- ja taidetiloja sekä ruokala.
Forsin mukaan koulurakentamiseen liittyvät sudenkuopat liittyvät yleensä ahtaisiin tiloihin, luonnollisten materiaalien vähyyteen, huonoon akustiikkaan, yhteisön tarpeiden huomiotta jättämiseen sekä persoonattomien, ”institutionaalisten” tilojen luomiseen.
Suuri osa Forsin suunnittelufilosofiasta liittyy luontoon, mikä näkyy myös Maatullin peruskoulussa. Luonnosta onkin Forsin mukaan todistetusti hyötyä sekä oppimiselle että yleiselle hyvinvoinnille. Tärkeää on myös yhteisöllisyys.
”On ollut etuoikeus olla mukana edistämässä Suomen rikasta arkkitehtonista perinnettä. Suunnitellessamme koulua maassa, joka tunnetaan edistyksellisestä koulutuksestaan, hyödynsimme mahdollisuuden luoda oppimisympäristön, joka edistää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.”
Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto nosti Rakentamisen Ruusun palkitsemisperusteluissaan esiin Maatullin peruskoulun ennakkoluulottoman ja herkän suunnitteluotteen. Perustelujen mukaan rakennuksella on tiivis yhteys luontoon ja sen sisätilojen mittakaava on kotoisa. Pohjaratkaisu on tehokas, ja kaikki toiminta on lyhyen matkan päässä rakennuksen sisäänkäynneistä ja sisäpihasta. Puiset interiöörit auttavat rakennuksen käyttäjiä tuntemaan olonsa kotoisaksi, turvalliseksi ja mukavaksi. Tätä edesauttavat myös näkymät vehreään ympäristöön, hyvä akustiikka ja luonnonvalo.
Nelosen ratikka vie Aleksanterinkadulta Munkkiniemeen.
Aleksi 13 -tavaratalo toimi rakennuksessa vuosina 1967−2021. Rakennuksen kaksi ensimmäistä kerrosta toimivat edelleen liiketilakäytössä.
Porrassyöksyjen koristeboordi on tehty 1980-luvulla. Se korvattiin uudella boordilla, joka toteutettiin väritutkimuksen ja uusien muoto- ja värimallien avulla.
Marmoroidut pinnat on lisätty porrashuoneeseen 1980-luvulla. Nyt ne konservoitiin.
Kunniamaininta ikoniselle liikerakennukselle
Helsingin kaupunki jakaa perinteisesti Ruusujen lisäksi myös kunniamainintoja. Nyt sellaisen sai Aleksanterinkatu 13:n liikehuoneiston peruskorjaus- ja uudistushanke, jonka pääsuunnittelijana toimi Futudesign Oy:n Auvo Lindroos.
Peruskorjauksen jälkeen rakennuksen kaksi ensimmäistä kerrosta toimivat liiketiloina, kolme keskimmäistä kerrosta ovat toimistokäytössä, ja ylimmässä kerroksessa on tapahtumatila ja sauna. Asemakaavaan haettiin muutos, sillä aiemmin koko rakennuksen käyttötarkoitus oli määritelty liiketilakäyttöön.
Lindroos teki tiivistä yhteistyötä Helsingin kaupunginmuseon kanssa asemakaavavaiheesta lähtien, sillä rakennuksen tärkeät kulttuuriarvot – kuten koristeelliset porrashuoneet, julkisivut pihalle ja kadulle sekä vesikatot – on suojeltu asemakaavassa. Rakennus on saanut takaisin sisäpihajulkisivun, sillä sen uusi lasikatto nostettiin lähelle räystäskorkeutta. Tavaratalon liukuportaat poistettiin. Rakennuksen esteettömyyttä parannettiin huomattavasti.
Rakennuksen omistava Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen asetti rakentamiselle tiukat kestävyystavoitteet, joten hankkeessa pyrittiin käyttämään mahdollisimman paljon käytettyjä rakennusosia. Koko hanke toteutettiinkin kunnianhimoisesti EU-taksonomian mukaisesti, jolla pyritään edistämään Euroopan unionin kuutta ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, vesi- ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, kiertotalouden edistämistä, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista.
EU-taksonomia koski Aleksanterinkadun hankkeen rakennusosia, rakentamisen energiankäyttöä sekä purkutöitä. Esimerkiksi puretun hissikuilun vihreää marmoria käytettiin sisäpihan pilareiden verhoilumateriaalina ja kiintokalusteissa. Myös rakennuksen tiiliseiniä muurattiin rakennuksesta puretuista tiilistä.
Rakennusvalvonta auttoi kehittämään hankkeessa uudenlaiset toimintamallit sekä testaus- ja tutkimusmenetelmät. Niiden avulla pystyttiin määrittelemään käytettyjen ja sertifioitujen rakennusosien terveys- ja turvallisuusvaatimukset, sillä osasta vanhoja materiaaleja ei ollut olemassa minkäänlaista dokumentaatiota. Osa hankkeen uusiomateriaaleista saatiin siis suoraan Aleksanterinkadun rakennuksesta, mutta osa hankittiin myös Ilmarisen ja YIT:n muista kehityskohteista, ja joitain materiaaleja hankittiin markkinoilta.
”Aleksanterinkatu 13 on arkkitehdille erittäin mielenkiintoinen kohde, sillä se edustaa niin näyttävää arkkitehtuuria. Rakennus on hyvin haastava peruskorjausmielessä suojeltujen rakennusosien, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisen kannalta − ja uusien ratkaisuiden tekemisessä niin, että ne soveltuvat kokonaisuuteen”, Lindroos sanoo.
We Land rakennettiin Ruoholahden tiukkaan kaupunkirakenteeseen. Alueella kulkee muun muassa metrolinja.
Ruusuja jaettu jo 30 vuoden ajan
Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon voittaja ja kunniamaininnan saaja valittiin tällä kertaa hankkeista, jotka edustivat poikkeuksellisen laadukasta rakentamista Helsingin alueella vuosina 2023–2024. Voittajat valitsi Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto, jonka yhdeksän jäsentä valitsee Helsingin kaupunginvaltuusto. Palkinnon saajat julkistettiin torstaina 30. tammikuuta Kalasatamassa sijaitsevalla Kaupunkiympäristötalolla. Tämän vuoden voittaja, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, sai pääpalkinnon jo kolmannen kerran. Talli on palkittu aiemmin Rakentamisen Ruusulla vuonna 2004 Lyhty-talosta ja vuonna 2017 Vihreistä vihrein -asuinkerrostalosta.
Rakentamisen Ruusuja ja kunniamainintoja on jaettu nyt jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen Ruusu myönnettiin vuonna 1995 Suomenlinnan hoitokunnalle – ja nyt he olivat taas pienen tauon jälkeen ehdokkaana tekemästään monipuolisesta suunnittelu- ja rakentamistyöstä. Rakennusvalvonta nosti hoitokunnalta esimerkkinä esiin hankkeen, jossa Suomenlinnan Levyhallin käyttötarkoitus muutettiin konsertti-, näyttely- ja kokoontumistilaksi. Hallin ilmanvaihto uusittiin, joten nyt siellä voidaan järjestää erilaisia 300 hengen tapahtumia. Vuonna 1917 rakennettuun Levyhalliin perustettiin vuonna 1921 Suomen Ilmailuvoimien lentokonetehdas, jossa koottiin Suomen puolustukseen käytettäviä lentokoneita.
Muut vuoden 2023−2024 palkintoehdokkaat olivat Kallion ala-asteen peruskorjaus, Vallilan Karstulantien ja Sammatintien viisi uutta kerrostaloa, Roihuvuoren Tuhkimontie 10:n kerrostalojen korjausrakentamishanke sekä Ruoholahdessa sijaitseva uusi 14-kerroksinen toimisto- ja liikerakennus We Land.
Raine Huvila
Jutun kirjoittaja on munkkiniemeläinen freelance-toimittaja ja -viestijä, joka kirjoittaa juuri journalistiikan pro gradu -tutkielmaansa Tampereen yliopistoon.
Kuvat: Raine Huvila, Futudesign Oy, Marc Goodwin, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy.