Kesällä pidettyjen Oulun asuntomessujen yhtenä teemana oli harkittu yhteisöllisyys. Se näkyy messualueella muun muassa yhteisiä rantabulevardialueella oleskelupaikkoineen ja yhteisasumisen kohteissa. Myös messujen oheis- ja etäkohteet ovat vahvasti yhteisöllisyyden varaan perustuvia.
Oulun asuntomessualue sijoittuu vehreään ympäristöön Hartaanselänrantaan.
Hietasaaren Veisto kokoaa ystäväperheet yhteen
Asuntomessualueille rakennetuissa taloissa näkyy vahvasti pohjoinen osaaminen. Muun muassa oululainen pientalosuunnittelusta tunnettu Arkkitehtitoimisto Takkunen suunnitteli alueelle useamman kohteen. Yksi niistä on Hietasaaren Veisto: kahden talon ja yhteisöllisen piha-alueen kokonaisuus.
Veiston rakennuttajaperheet ovat pitkäaikaisia ystäviä. Ajatus yhteisestä rakennusprojektista syntyi, kun he tutustuivat Oulun asuntomessuille rakentamiseen ja huomasivat yhden teemoista olevan yhteisöllisyys. Perheillä on ennestään loma-asunnot samalla alueella, ja tämä tuntui sopivalta jatkumolta yhdessä olemiselle.
Perheet kävivät ennen rakentamista arvokeskustelun ja pohtivat millaisten yhteisten arvojen varaan kodit perustetaan. Yhteisöllisyyden lisäksi kantaviksi teemoiksi nousivat muun muassa ekologisuus, paikallisuus, pitkäkestoisuus, luonto sekä käsityöperinteen arvostaminen. Myös materiaalivalinnat ja talotekniset ratkaisut tehtiin yhteisymmärryksessä.
Hietasaaren Veiston talot suunniteltiin lähestulkoon identtisillä pohjaratkaisuilla.
Talot haluttiin rakentaa CLT:stä, joka oli sekä rakennuttajille että arkkitehtitoimistolle ennestään hyvinkin tuttu materiaali. Myös oma kokemus rakennusalalta oli projektissa ehdoton etu Mika Ervastille, joka on toisen talon rakennuttaja yhdessä puolisonsa Helka Ervastin kanssa. Ervasteille suunniteltiin kahden aikuisen koti.
Irina ja Miika Luukkosen perheen kotiin muuttaa vanhempien lisäksi kolme lasta mukana. Silti talot suunniteltiin lähestulkoon identtisillä pohjaratkaisuilla. Huomattavin ero taloissa on niiden väritys. Kahden samanlaisen talon tekeminen toi mukanaan synergiaetuja ja helpotusta kustannuksiin.
Rakennuttajat olivat itse aktiivisesti mukana rakentamisessa ja viihtyivät työmaalla hyvin. Ervastit kuvailevat fiiliksen työmaakopissa olleen aina huipussaan, ja oli tunnelmaa nostattavaa, kun kaikki muutkin messualueen rakennuttajat olivat omien projektiensa kanssa samoissa vaiheissa. Yhteisöllisyys poisti “raksaväsymystä”, ja vinkkejä tekemiseen vaihdettiin puolin ja toisin.
Hietasaaren Veiston talot sijaitsevat omilla tonteillaan, mutta käytännössä tonttien raja on melko häilyvä. Talojen väliin jää yhteinen piha-alue kesäkeittiöineen. Tonttien ollessa melko pieniä, 500–600 neliöisiä, arkkitehtisuunnittelu nousee Ervastien mukaan todella suureen asemaan rakennusalan hyödyntämisen sekä yhteisen piha- ja terassialueen onnistumisessa. Pientalojen lisäksi tonteilla on perinteisestä hirrestä rakennetut pihasaunat sekä erilliset talousrakennukset.
Veistoksellinen arkkitehtuuri ja yhteisalueet on sijoitettu tonttien muotoa mukailevasti ja kaartuvan korttelin nurkalla talousrakennukseen on tehty niin ikään pieni “veisto”. Ervastien tontin puoleiselle laidalle jää myös kaistale suojeltua lehtometsää. Yhteiseltä kesäkeittiöltä on näkymät jokisuistoon ja Siivenkantama-sillalle saakka.
Myös messujen aikana yhteishankkeesta saatiin etuja, kun talojen esittelyt hoidettiin vuoroviikoin. Silloinkin perheillä oli toisiinsa täysi luottamus. Kun itse lomaili, saattoi luottaa, että toiset hoitavat homman mallikkaasti.
Neljän perheen korttelipiha
Toinen ryhmärakentamisen esimerkki messualueella on neljän perheen yhteisprojekti Hietasaaren Gård. Kohde kokoaa asukkaat yhteisöllisen korttelipihan ympärille hallinnanjakosopimuksella. Rakennuttajaperheet jakavat yhteiset toiveet asumiselle, johon heillä liittyy paljon liikkeellä olevien ja loma-asunnoilla aikaansa viettävien asukkaiden ajatuksia. Silloin riittää pienempi kaupunkitalo ja piha-alue.
Rakennusvaiheessa perheillä oli projektinjohtovuorot ja hommia jaettiin muutenkin tasaisesti. Rakennuspaikka oli haastava. Tontti sijoittuu tien varteen, ja muun muassa ääneneristysasioihin piti kiinnittää erityistä huomiota. Talot sijoittuvat pihan reunoille, ja sisäpihasta on saatu mukavan suojaisa.
Rakennusvaiheessa jokainen perhe sai arvottaa mielestään parhaan talon, ja parhaimmaksi arvioitu sai kalleimman hinnan. Tämän jälkeen talot arvottiin, ja lopputulos miellytti jokaista perhettä.
Helka ja Mika Ervastin sekä ystäväperheen rakennusprojekti lähti liikkeelle yhteisöllisyyden teemasta.
Hietasaaren Veiston talot jakavat yhteisen terassialueen sekä kesäkeittiön.
Hietasaaren Gårdissa neljä taloa sijoittuu samalle korttelipihalle, jonka keskiössä on yhteinen piharakennus.
Etäkohteissa korostuu yhteisöllisyys
Myös asuntomessujen oheis- ja etäkohteissa korostuu yhteisöllisyys. Pientaloalueen vastapäisellä rannalla sijaitsee kerrostalokohde, johon sisältyy Kotikatu365-palvelukokonaisuus. Konseptiin kuuluu muun muassa yhteiskäyttövälineitä, asukkaille räätälöityjä monipuolisia yhteistiloja, sekä portaali niiden varaamista ja yhteisiin tapahtumiin osallistumista varten.
Satamatien Palvelukortteli on puolestaan vanhan kemikaalivaraston paikalle rakennettu monipuolinen asumisen ja palveluiden kokonaisuus Toppilansalmella. Pave Arkkitehtien suunnittelema rakennus huomioi vanhan satama-alueen hengen ja entisen teollisuusrakennuksen hahmon, joka oli määrä suojellusta rakennuksesta säilyttää. Uudisrakennus siis vastaa ulkoiselta hahmoltaan ja ulkomitoiltaan entistä. Suurin osa vanhasta jouduttiin purkamaan, mutta kohteen betoniarkadi on pääosin vanhaa perua. Sen alta kulki aikanaan junaraide, joka toi varastoon tavaraa Toppilan satamasta.
Satamatien Palvelukortteli on vanhan kemikaalivaraston paikalle rakennettu hybridirakennus.
Vanhan rakennuksen ääriviivoja mukailevan palvelukorttelin sisään kätkeytyy omistusasuntoja, hoiva-asuntoja ja hoivakoti, liiketiloja, päiväkodit niin lapsille kuin koirillekin sekä kuntosali. Hybridirakennus ilmentää teollista estetiikkaa niin sisältä kuin ulkoakin. Kohde on hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvällä suunnittelulla saadaan huomioitua erityinen ja erottuva arkkitehtuuri, ympäristöön sopiminen, alueen historia sekä yhteisöllisyys.
Anna Niemelä
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja rakennusarkkitehti, joka parhaillaan laajentaa osaamistaan kulttuuriympäristön tutkimuksen parissa.
Kuvat: Anna Niemelä.