En sano enää sanaakaan kaupungin kauneudesta tai sen sijainnista, joita on kuvailtu ja ylistetty niin usein. Kuten täällä sanotaan: ”Vedi Napoli e poi muori! – Näe Napoli ja kuole!” Ei voi moittia napolilaisia siitä, etteivät he halua koskaan lähteä kaupungistaan, eikä sen runoilijoita, jotka ylistävät sen sijaintia ylevin liioitteluin: se olisi ihmeellinen, vaikka muutama Vesuvio lisää nousisi sen lähistölle.
J. W. von Goethe 3.3.1787, Italienische Reise (1786–1788)
Espanjalaiskortteleiden aukioita luonnehtii tänä päivänä kahvila- ja ravintolakultuuri.
Napoli sai alkunsa kreikkalaisten perustamana Nea-polis-siirtokuntana vuonna 470 eaa. Kaupunki rakennettiin tiiviin ruutukaavan varaan: kolme pääkatua ja niitä yhdistävät poikkikadut loivat vahvan perustan, jolle vuosisatojen kuluessa rakentui yksi Euroopan suurimmista historiallisista keskustoista. Vielä viime vuosina Napolin historialliset alueet ovat olleet asumiskustannuksiltaan huomattavasti alhaisemmat kuin monissa muissa Euroopan historiallisissa keskuksissa.
Vuodesta 2015 alkaen turismi on kuitenkin kasvanut merkittävästi Napolissa ja erityisesti kaupungin vanhimmista ja köyhimmistä osista on muodostunut autenttisuutta ja kulttuuria etsiskelevien turistien suosittu kohde. Tämä on muuttanut alueen elämää ja asuntojen hintatasoa merkittävästi. Sillä on vaikutuksena alueen asukkaisiin.
Loiston ja stigman välillä: Napolin kehitys
Kun Italia yhdistyi kansallisvaltioksi vuonna 1861, Napoli oli uuden maan suurin kaupunki. Rooma ja Milano kuitenkin ajoivat kaupungin ohi poliittisesti ja taloudellisesti etenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Näin Napoli jäi monien mielikuvissa likaiseksi, köyhäksi, vahvasti sosiaalisesti eriytyneeksi ja Camorran kontrolloimaksi kaupungiksi.
Napolin historiallinen keskusta liitettiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 1995, sillä sen kaupunkirakenne säilyttää elementtejä sen pitkästä ja vaiherikkaasta historiasta. Maailmanperintökohde-statuksestaan huolimatta julkisia varoja ei juurikaan investoitu rakennusten ja julkisten tilojen parantamiseen ja entisöintiin. Turismin näkökulmasta Napolin rooli liittyi lähinnä kaupungin sijantiin lähellä Pompejia, Capria, Sorrentoa ja Amalfia.
Liikenneyhteyksien parantaminen on kuitenkin avannut uusia mahdollisuuksia: Napolin lentokentän kehittäminen on moninkertaistanut lentomatkustajien määrän. Napoliin lentää erityisesti halpalentoyhtiöitä. Myös risteilylautoilta saapuvien turistien määrä on kasvanut merkittävästi sataman kehittämisen jälkeen. Päärautatieaseman ja sen lähellä sijaitsevien julkisten tilojen kunnostus sekä nopeiden junien yhteydet ovat niin ikään lisänneet matkustajia. Suuret infrastruktuurisatsaukset ovat sittemmin kasvattaneet kävijöiden määrää myös Napolissa ja kaupungissa vierailevien määrä on moninkertaistunut sitten vuoden 2015. Napolista on tullut yksi Italian suosituimmista vierailukohteista, jossa majoituspaikkojen, sekä hotellien että Airbnb-tyyppisten lyhytmajoituspaikkojen, kasvu on suorastaan räjähtänyt.
Paikalliset seuraavat Espanjalaiskortteleiden elämää.
Turismi vanhassa kaupungissa
Yksi turistien suosima alue on espanjalaiset korttelit, Quartieri Spagnoli. Alue rakennettiin Espanjan vallan alla 1500–1700-luvulla espanjalaisarmeijan asuinalueiksi. Alue on säilynyt varsin alkuperäisen oloisena ja on kapeine kujineen ja katuineen varsin kiehtova sekoitus vanhaa rakennuskantaa ja infrastruktuuria, jossa pääosin turisteille suunnatut kahvilat ja ravintolat kuitenkin levittäytyvät aukioille ja katujen tuntumaan.
Quartieri Spagnolissa kiinteistöjen hinnat ovat olleet jopa Napolin taso huomioon ottaen matalia. Se liittyy alueen maineeseen. Alueella asuu pääosin pienituloisia asukkaita ja aluetta on pidetty vaarallisena.
“Katso tätä katua”, sanoo espanjalaiskortteleissa 15-vuotta asunut Marco Campassi, ja osoittaa baarien täyttämää katua. “Se on täynnä elämää ja nuoria juhlimassa. Kymmenen vuotta sitten tyttäreni ei olisi voinut kulkea tässä illalla yksin”.
Quartieri Spagnolissa rikollisuus ei ole enää näkyvää. Sen yhteydet turismiin kuitenkin puhuttavat. The Economistin otsikko huhtikuussa 2024 selittää tilannetta: “Napolin mafiosot siirtyvät valkokaulusrikollisuuteen. Nykyään he pyörittävät ravintoloita ja baareja sekä vuokraavat asuntoja”.
Turismi kärsii taskuvarkaista ja näkyvästä rikollisuudesta, eikä se edistä mafian tavoitteita. Siksi se on kitketty alueelta.
Kuten muissakin massaturismin valtaamissa kaupungeissa ympäri maailmaa, vierailijat ajavat asukkaita ahtaalle myös Napolissa. Tilanne on erityisen haavoittuva Quartieri Spagnolissa, sillä paikallisten pientuloisten asukkaiden häädöistä on tullut jokapäiväistä.
Turismin lisääntymisen seurauksena asuntokanta on edelleen huonokuntoista, mutta sen arvo on kasvanut merkittävästi. Uudet asukkaat ovat joko turisteja tai paremmin toimeen tulevia paikallisia. Lyhytaikaiset vuokratulot tuottavat Napolissa enemmän kuin paikalliset työpaikat ja erityisesti turisteille suunnatusta vuokraamisesta on tullut merkittävä tulonlähde. Koska Napolissa monet vuokralaiset asuvat ilman virallista vuokrasopimusta, heidät on helppo häätää, jotta asunnot saa käyttöön niistä paremmin maksaville.
Espanjalaiskortteleiden kujat houkuttelevat tutkimaan kaupunginosaa.
Ylpeyden kupla
Miten paikallinen hallinto suhteutuu muutokseen Napolin vanhassa ytimessä?
”Ihmiset jätetään oman onnensa nojaan”, sanoo kaupunkikehitykseen erikoistunut arkkitehti Alfonso Spitso. ”Jos ei ole perhettä, on mahdotonta löytää asunto.”
Napolissa ratsastetaan edelleen uuden positiivisen narratiivin aallonharjalla. “Kaupunki eli niin pitkään huonon maineen alla. Kyllä täällä tiedostetaan mitä ongelmia turismi tuo mukanansa, mutta kaikkien huonojen vuosien jälkeen siihen ei vielä haluta herätä. Napolissa eletään nyt ylpeyden kuplassa”, Spitso luonnehtii.
Paikallishallinto on hyväksynyt, että esimerkiksi Quartieri Spagnolissa julkinen tila on muuttunut yksityiseksi.
Spiston mukaan aukiot olivat aiemmin paikkoja, joissa tapahtui asioita, joiden ympärillä syntyi uusia ihmissuhteita tai jonne vaan mentiin katsomaan, kuka sattuu olemaan paikalla. Nyt aukiot täyttyvät kahviloista ja ravintoloista ja niitä käyttävistä turisteista.
”Pääkaduilla taas on ihmismeri, joka ei tunne paikan historiaa vaan saapuu tänne Tiktok-videon saattamana”, Spitso harmittelee. ”Paikallisissa asukkaissa nämä muutokset aihetuttavat ensin hämmennyksen. Sen jälkeen he alkavat tuntea olonsa eksyneeksi omassa kaupunginosassaan”.
Espanjalaiskortteleiden pääkadut ovat turistien valtaamia aamusta iltaan.
L’asilo – asukkaille ja taitelijoille
Vaikeuksista huolimatta Quartieri Spagnolissa asuu edelleen merkittävästi paikallisia pientuloisia, kouluttamattomia ja myös työttömiä asukkaita ahtaissa asunnoissa. Heidän arkeensa helpotusta tuo L’asilo (”päiväkoti”), joka on kaupungin omistama, mutta aktivistien hallinnoima rakennus.
Aktivistit valtasivat ensi tyhjillään olevan entisen luostarin ja ovat sitten kunnostaneet sen poliittiseksi, kulttuuriseksi ja sosiaaliseksti tilaksi. Aktivistien voimin rakennuksessa on nyt muun muassa teatteri, kirjasto, olohuonetyyppinen tila sekä erilaisia työskentelytiloja taitelijoille. Ennen kaikkea se on paikka, jossa voi vaan olla.
L’asilossa halutaan myös tarjota tekemistä paikallisille nuorille esimerkiksi urheilun kautta.
”Monet alueen nuoret näkevät rikollisuuden ainoana keinona saavuttaa elämän tavoitteita, joita heille markkinoidaan sosiaalisessa mediassa”, Alfonso Spitso kertoo. ”Pyrimme L’asilossa tarjoamaan heille vaihtoehtoja ja antamaan elämään merkitystä muualtakin kuin kuluttamisen kautta.”
Johanna Lilius
Tekniikan tohtori, filosofian maisteri.
Vanhempi tutkija. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos.
Kuvat: Johanna Lilius
Artikkelia taustoittamaan on käytetty seuraavaa artikkelia:
Alessandra Esposito (2023). Tourism-driven displacement in Naples, Italy.
Land Use Policy 134 (2023), 1-13.