Pohjoisesplanadi 37:n sisäpihan kattaminen sai Helsingin Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon vuodelta 2025.
Perinteikkään Helsingin rakennusvalvonnan Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon luovuttivat kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston puheenjohtaja, arkkitehti Saana Rossi (vas.) ja rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen.
Ensimmäistä kertaa vuonna 1995 käynnistyneen Rakentamisen Ruusu -palkinnon jatkumossa oli kaupunkilaisilla mahdollisuus valita viidestä ehdokkaasta suosikkinsa. Ääniä annettiin yli 420. Yli puolet verkkoäänistä annettiin Deckerin huvilan peruskorjauksesta. Lopullisen valinnan teki kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto tammikuussa. Voittajaksi tuli sisäpihan kattaminen osoitteessa Pohjoisesplanadi 37. Kunniamaininnalla kiitettiin Helsingin pelastuslaitoksen rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijoita.
Ruusu-tunnustus myönnettiin Pohjoisesplanadi 37:n sisäpihan kattamiselle. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi (JKMM Arkkitehdit Oy) kiittää palkinnosta. Keskellä rakennussuunnittelijana ollut arkkitehti Teemu Toivio (JKMM Arkkitehdit Oy) ja vasemmalla hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana toiminut Pauli Wetterstrand Sustera Oy:stä. Teräsrakenteiden pääsuunnittelija Ilkka Mikkola oli estynyt osallistumasta tilaisuuteen.
Pohjoisesplanadi 37
Gasellin korttelin 2008 tontilla nro 37 sijaitseva Pohjoisesplanadi 37:n liiketalo tunnetaan siinä pitkään toimineen Halosen vaate- ja jalkineliikkeen talona. Ennen Hakasalmenkadun, eli nykyisen Keskuskadun, avaamista vuonna 1921 kortteli ulottui Argoksen kulmalle saakka. Vaiheittain toteutuneen rakennuskompleksin nykyhahmo on yhdistelmä 1890- ja 1920-lukujen kerrostumia. Katusiipi on ulkomuodoltaan pääpiirteissään 1920-luvun asussa. Seitsemänkerroksisen katusiiven suunnittelijoina olivat Borg, Sirén ja Åberg. Pihasiivet ovat melko pitkälti arkkitehtitoimiston Kiseleff & Heikel suunnittelemina vuoden 1891 asussa. Pieniä muistumia on Engelin arkkitehtipojan Carl Alexander Engelin suunnittelemasta kaksikerroksisesta empirerakennuksesta. Vuodelta 1921 olevaa asemakaavaa on tammikuussa 2026 muutettu, missä yhteydessä tontin rakennukset ovat saaneet suojelumerkinnän. Kaavamuutos sisältää sisäpihan kattamisen.
Sisäpiha oli toiminut pitkään muutaman autojen pysäköintipaikkana. Sisäpihan alapuolisia teknisiä ja varastotiloja on muutettu kellariravintolaksi. Luonnonvaloa saadaan ravintolaan avatun kulkuaukon kautta.
Näyttävin muutos on tapahtunut maan päällä. Sisäpiha on saanut suojaisan teräsrakenteisen valokatteen. Luonnonvalolla katetusta sisäpihan tilasta suojeltavat rakennukset näkyvät läpi. Laaja korjaushanke synnytti samalla uutta toimistokerrosalaa 600 kerrosneliömetriä.
Ympäristö- ja lupajaosto painotti valinnassaan uusien, kiinnostavien tilojen avaamista kaupunkilaisille. Sisäpihan kahvila- ja ravintolamaailma kannustaa kohtaamisiin ja yhteisöllisyyteen. Hankkeessa on luotu kunnianhimoisesti uutta kaupunkitilaa omaleimaisella, kauniilla ja rakennushistoriallisesti arvokasta ympäristöä kunnioittavalla sisäpiharakenteella sekä uusien liiketilojen avaamisella vanhan rakennuksen kellariin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön taitavasti sovitettu ja ympäröiviin rakennuksiin kajoamaton ratkaisu on erinomainen esimerkki siitä, miten kaupungin keskustaan voidaan saada lisää toimitilaa olevaa historiallista rakennuskantaa vaalien, totesi Ruusu-tunnustuksen luovuttanut ympäristö- ja lupajaoston puheenjohtaja, arkkitehti Saana Rossi.
Rakentamisen Ruusun vastaanottivat hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Asmo Jaaksi ja rakennussuunnittelija, arkkitehti Teemu Toivio, molemmat JKMM Arkkitehdit Oy:stä, sekä teräsrakenteiden pääsuunnittelijana ollut Ilkka Mikkola Ramboll Finland Oy:stä ja vastaavana rakennesuunnittelija toiminut Sustera Oy:n Pauli Wetterstrand. Asmo Jaaksi totesi kiitospuheessaan, että oli etuoikeus saada olla hankkeessa mukana. Kiinteistön omistaja ja rakennuttaja KEVA kannusti tilaajana alusta saakka, ettei kannata tehdä keskinkertaista. KEVA suorastaan edellytti heittäytymistä hankkeeseen. Viranomaistoiminta oli Jaaksin mukaan palvelevaa ja ohjaavaa. Vanhentunut asemakaava johti poikkeamislupamenettelyyn, mikä sekin sujui jouhevasti. Erityiskiitokset menivät rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Hanna-Leena Rissaselle, joka hoiti kärsivällisesti kaikki hankkeen lukuisat lupahakemukset ja niiden muutokset. Myös kaupunginmuseo oli suurena apuna.
Ilmakuva kertoo Gasellin korttelin sisäpihan muutoksen.
Pelastuslaitoksen rakenteellisen turvallisuuden asiantuntijat
Helsingin pelastuslaitos on toiminut vuosikymmenten ajan rakennusvalvonnan tukena varmistamassa rakennusten paloturvallisuutta. Rakennusjärjestyksen muutos vuodelta 1953 sääti rakennuslupahakemuksen alustavasta katselmuksesta, josta määrääminen oli maistraatin vallassa. Rakennuskatselmusmiehiin kuului yhtenä jäsenenä palopäällikkö tai palopäällikön sijainen. Katselmusmiehistä kehittyi ajan mittaan teknillinen neuvottelukunta, joka nykyään tunnetaan teknillisenä työryhmänä. Paloasiat ovat keskeisiä kysymyksiä, joita ryhmä käsittelee. Pelastuslaitoksen asiantuntemusta hyödynnetään lupavalmistelussa muutoinkin.
Kunniamaininnalla palkittiin yhteensä seitsemän rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijaa. Heistä johtava palotarkastaja Esko Rantanen oli jo ennättänyt jäädä eläkkeelle, mutta palkinto kohdistuukin vuosia kestäneeseen työhön. Muut palkittavat olivat palotarkastaja-asiantuntija Arto Sydänhelmi, palotarkastaja-erityisasiantuntija Katja Seppälä, palotarkastaja-asiantuntija Henri Nummelin, palotarkastaja-asiantuntija Pulmu Waitinen, johtava palotarkastaja Sampsa Oksanen ja pelastustoimen asiantuntija Kimmo Kartano. Jaoston perusteluissa todetaan, ettei hyvä paloturvallisuus toteudu itsestään, vaan taustalla on valtava määrä asiantuntijatyötä. Työ on pääosin näkymätöntä. Pelastuslaitoksen ja rakennusvalvonnan yhteistyön myötä paloasioiden tuntemus on kasvanut myös rakennusvalvonnan henkilökunnan keskuudessa. Yhteistyö on tärkeää. Rakennusvalvonta ja pelastuslaitos tarkastelevat paloturvallisuutta eri näkökulmista. Pelastuslaitoksen asiantuntijoilla on tieto ja osaaminen pelastusoperaatioiden onnistumisesta käytännössä. He toimivat myös väestönsuojeluviranomaisina. Rakenteellisen paloturvallisuuden asiantuntijat ovat myös osallistuneet rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen laatimiseen, mikä vaikuttaa suoraan suunnitteluun laatuun ja rakennusten turvallisuuteen.
Esko Rantanen korosti kiitospuheessaan, kuinka lupavaihe on olennaisen tärkeä, kun tähdätään turvalliseen rakennuskantaan. Rakennuksen käyttöönottovaiheessa on jo huomattavan paljon vaikeampaa puuttua epäkohtiin. Rantanen oli huomionosoituksesta otettu ja ylpeä itsensä sekä muiden kunniamaininnan saaneiden puolesta.
Pohjoisesplanadi 37:n vuosikymmenten ajan autojen pysäköintialueena ollut sisäpiha kutsuu viihtymään.
Sisäpihan lasikatteen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Teemu Toivio (JKMM Arkkitehdit).
Deckerin huvila
Yleisön suosikkina oli Laajasalon Tullisaaressa sijaitseva historiallinen Deckerin huvila ja sen peruskorjaus. Perusteluina kaupunkilaisilla oli muun muassa, ettei huvilan kaltaisia rakennuksia voi korvata, mutta niitä voidaan korjata. Korjaamisella vaalitaan kaupungin historiallista perintöä.
Huvilan entisöinti on tehty pieteetillä ja käyttäen perinteisiä menetelmiä. Alkuperäinen huonejärjestely palautettiin, ja ovi- ja ikkuna-aukkoja on otettu uudelleen käyttöön. Sisäpintoja ja pintakäsittelyjä on konservoitu ja uusittu alkuperäisiä vastaaviksi. Huvilan julkisivujen entisöinti jatkuu vuoteen 2027 asti.
Borgströmin suvun historiallisen Deckerin huvilan peruskorjaus oli yleisön suosikki. Huvilan muutostyöt ja restaurointi on ollut pitkä projekti, joka julkisivujen osalta jatkuu edelleen.
Historiallinen Erottajan pelastusasema valmistui vuonna 1891 Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. 42 metriin kohoava torni toimi pitkään ympärivuorokautisena palotähystyspaikkana. Helsingin pääpaloasemana Erottaja oli vuoteen 1975.
Kaupunkilaisten kiitokset kohdistuivat rakennuttajaan ja huvilan omistajaan Nanette Borgströmiin, arkkitehtisuunnittelijaan Juulia Mikkolaan Livady Oy:stä, vastaavaan työnjohtajaan, arkkitehti Kimmo Lehtolaan sekä urakoitsijaan Tuomo Rinteeseen Entisöinti Rinteestä. Nanette Borgström tiivisti tuntemuksensa sloganiin ”kyllä kansa tietää”. Juulia Mikkola kertoi, että samoihin aikoihin korjauksen alla lähettyvillä olleen Aino Acktén huvilan korjaustiimin kanssa vaihdettiin ja vertailtiin työn edetessä kokemuksia. Aino Acktén huvila arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelemana oli alkujaan osa kauppaneuvos Henrik Borgströmin suvulle rakennettua Tullisaaren puisto- ja huvilakokonaisuutta.
Helsingin rakennusvalvontapäällikkö Leena Immonen kiitti ympäristö- ja lupajaostoa valinnoista. Kohteita esiteltiin helmikuun ajan Helsingin Kaupunkiympäristötalon aulassa olleessa näyttelyssä.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen, Mika Huisman, Rakentamisen Ruusu -näyttely.