Lohjan Ojamon mailla sijaitsee Suomen vanhimpana pidetty vuorilouhimo. Ojamosta löytyi rautamalmia 1500-luvulla. Louhinta pääsi välillä keskeytymään, mutta kartano kukoisti.
Ojamon kartanon siirryttyä Lohjan kaupungin omistukseen vuonna 2023 on ullakolta siirretty kartanon historiaa valottavaa aineistoa turvaan tarkempia tutkimuksia varten. Päärakennuksen tornin syntyhistoria selvinnee aikanaan.
Nykyinen Ojamon kartanon hirsinen päärakennus on 1850-luvulta. Sen suunnittelija on hämärän peitossa. Rakennuttajana oli everstiluutnantti Dimitri Swertschkoff. Tyyliltään se edustaa lähinnä venäläistä empireä. Swertschkoffin suvun perillisten jälkeen kartanon omisti ja sitä hoiti vuosikymmenten ajan Savolaisen perhe.
Vuonna 1965 silloinen Lohjan maalaiskunnan kunnanvaltuusto hyväksyi Ojamon kartanon maiden ostamisen laajenevaa asuinrakentamista silmällä pitäen. Lohjan keskustaan on matkaa neljä kilometriä. Kaupan ulkopuolelle jäi myyjänä olleen Savolaisen omistukseen kartanon päärakennus ja sitä ympäröivä lähialue, noin kuusi hehtaaria. Alue siirrettiin sittemmin hyvässä yhteisymmärryksessä ja testamentilla metsänhoitaja Antti Savolaisen Eero-pojan myötävaikutuksella tarkoitusta varten perustetulle Vanha Lohja -säätiölle. Säätiö joutui taloudellisista syistä luopumaan kartanosta vuonna 2023. Kartano siirtyi vastikkeettomasti Lohjan kaupungin omistukseen. Säätiön toiminta on lakannut.
Päärakennuksen interiöörissä näkyy edelleen venäläisiä vaikutteita.
Kuvassa, jonka ajankohta on epäselvä, piiloutuu kartanon alue sankan metsän siimekseen.
RKY-alueella sijaitsevan suojellun päärakennuksen lisäksi alueella sijaitsee työväen asuinrakennus, vanha navetta ja muita talousrakennuksia. Kiinteistöllä on myös Dimitri Swertschkoffin hoidettu hautapaikka. Päärakennuksen yhteydessä oleva erillinen asunto on vuokrattu. Ympärivuotinen asuminen turvaa muutoin tyhjillään olevaa päärakennusta ilkivallalta.
Kartano elää eräänlaista etsikkoaikaa. Yleisöllä on sinne pääsy vain tilauksesta. Eikä silloinkaan vierailijoita päästetä kuin sisääntulokerrokseen. Ullakolla ja rakennuksen muistettavaksi tekevässä tornikamarissa on jäljellä vielä tarkempaa läpikäyntiä ja tutkimusta odottavaa aineistoa ja irtaimistoa. Valtaosa kartanon historiaa valottavista dokumenteista on jo siirretty parempaan turvaan. Pihapiirillä liikkumista hankaloittavat vanhat, jopa kymmenien metrien syvyiset hylätyt ja veden täyttämät kaivoskuilut. Vuosien vähäisen hoidon seurauksena rehevöitynyt luonto piilottaa vaaralliset kaivoskuilut ja -rotkot, vaikka niitä onkin varoituskyltein ja aidoin suojattu.
Syvät ja veden valtaamat kaivoskuilut alkavat heti kartanon pihapiiristä.
Kirkniemen kartanon historia on tarkkaan tutkittu ja kartanon päärakennus erinomaisessa kunnossa. Vuonna 1916 päärakennus korjattiin arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmien pohjalta. Seuraavan peruskorjauksen teetätti vuorineuvos Aarne Aarnio, joka osti kartanon Mannerheim-säätiöltä vuonna 1988. Suunnittelijoina olivat Kaija, Heikki ja Jukka Siren.
Jo päärakennus yksinään edustaa kartanoiden rakennushistoriaa ja -arkkitehtuuria kiintoisalla tavalla. Kun siihen yhdistyy monivaiheinen rautakaivostoiminta ja Ruotsi-Suomen teollinen historia ja sitä seurannut suuriruhtinaskunnan venäläistaustainen omistus ja kulttuuri, muodostuu kokonaisuudesta antoisa.
Lohjan kaupungille siirtynyt kartanokokonaisuus odottaa tulevaisuuttansa kuntataloudellisesti vaikeina aikoina. Päärakennus pihapiireineen vaatii mittavia entistämis- ja kunnostamistöitä. Mitään tuloja yhden vuokratun asunnon lisäksi ei kartano kerrytä. Matkailukäyttöön kartanoa ei voi avata ennen pihapiirin kaivoskuilujen tehokasta suojaamista ja päärakennuksen tilojen korjaamista turvallisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Kokonaisuus edellyttäisi myös Ojamon historiaa tarkemmin esittelevää pientä näyttelyä tai vastaavaa. Pihapiiriin pystytetty yksi infotaulu ei kerro kuin pääkohdat.
Ojamon kartano on osa läntisen Uudenmaan ja Lohjan rikasta kartanoiden ketjua. Kuuluisimpia lähistön kartanoista on Metsä Groupin (Metsäliitto Osuuskunnan) nykyisin omistama Kirkniemen kartano. Carl Gustaf Emil Mannerheim osti Kirkniemen toisen maailmansodan jälkeen ja hoiti sitä maanviljelystilana kuolemaansa asti vuonna 1951, vaikka oleskelikin eläkevuosinaan pääosin ulkomailla. Ruotsi-Suomen ylhäisaatelin ja marsalkkojen kartanona tunnettu Kirkniemi on tätä nykyä hyvin hoidettu ja saavutettavissa oleva vierailukohde. Ojamon kartano olisi kiintoisa lisä ja täydennys Kirkniemessä vierailevilla matkailijoille. Lähimpänä verrokkina on hiljattain kunnostettuna yleisölle avattu Vantaan kaupungin omistama Håkansbölen jugendkartano.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen.