Kangasniemen kunta Etelä-Savossa päätti tehdä jotain konkreettista autioituvien talojen pelastamiseksi. Autiotalojen messut kesä-heinäkuussa oli mainio avaus.
Autiotalotapahtuman käynnistysseminaari Kangasniemen Satamatorilla keräsi kiinnostuneita kuulijoita.
Kangasniemen elinvoimakoordinaattori Teija Skyttä kertoi, kuinka hän Kangasniemellä ajellessaan näki ei pelkästään kauniita maisemia vaan kauniita tyhjilleen jääneitä taloja. Rakennusvalvonnasta saatujen tietojen perusteella arvioitiin, että pelkästään Kangasniemeltä löytyy kaksisataa vaille käyttöä jäänyttä asuinrakennusta. Vuonna 1997 Suomen kauneimmaksi kunnaksi äänestetty Kangasniemi sijaitsee Jyväskylän ja Mikkelin välissä. Asukkaita on noin viisi tuhatta. Loma-asuntojen määrä nousee lähes samaan, vajaaseen neljään tuhanteen. Rantaviivaa on kunnassa 1500 kilometriä. Suurimmat järvet ovat Puula ja Kyyvesi.
Autiotaloja vaivaa kohtaanto-ongelma. Potentiaalisesti niistä kiinnostuneet eivät välttämättä helposti niitä löydä. Vaikka kiinteistönvälittäjä saataisiin kohdetta markkinoimaan, ei kohde aina saavuta profiililtaan juuri sopivaa tahoa. Tarvittaisiin palvelupolku ”autiotalosta kodiksi”, totesi Teija Skyttä tapahtumaa ennakkoon valottaneessa ympäristöministeriön ja Kangasniemen kunnan webinaarissa kesäkuun viimeisellä viikolla.
Arkkitehtitutkijat Iida Kalakoski (vas.) ja Riina Sirén (oik.) julkaisivat alkuvuonna huomiota keränneen teoksen Purkuvimmaa purkamassa.
Konkretiaa rakennusperinnön säilymiseen
Kangasniemen Autiotalojen messut ei ole suinkaan ainoa konkreettinen hanke, jolla on luotu yhteyksiä autioituneen talon, maalle muuttoa harkitsevan ja vanhan talon kunnostamiseen ryhtyvän välille. Suomessa arvioidaan löytyvän noin 86000 tyhjilleen jäänyttä pientaloa. Valtaosa niistä sijaitsee alle 30000 asukkaan taajamissa. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla lasketaan olevan ainakin miljoona tyhjää toimistoneliötä.
Hämeessä on toteutettu Polku kylään -hanketta ja kyläkummitoimintaa. Satakunnassa samantapaisen projektin nimenä on Ihana kamala maaseutu, jonka tiimoilta on kehitetty asumiskokeilua.
Kangasniemen vahvuuksia ovat aktiiviset asukas- ja kyläyhdistykset. Autiotalojen tapahtumaan lähti mukaan viisi kylää: Ruokomäki; Vaimosniemi-Reinikkala; Koittilan seutu; Luusniemi ja Hokka. Jokaiselle niistä osoitettiin oma tapahtumapäivä viikolla 27. Kahtena viikonloppuna kaikki autiotalotapahtuman yhteensä 19 kohdetta avattiin kiinnostuneiden tutustuttavaksi. Bonuksena lisäksi neljä tsemppikohdetta, joissa entinen autiotalo oli jo löytänyt uudet asukkaat. Tapahtuman avajaispäivänä 27.6. Kangasniemen Satamatori täyttyi kolmetuntisen seminaarin kuulijoista ja esittelykojujen annista.
Kangasniemen kunta ei toimi kiinteistönvälittäjänä. Jokainen tapahtumassa mukaan lähtenyt kohde on rakennuksen omistajan vastuulla. Mitään etukäteishinnoittelua ei ole, vaan kohteet ovat kaupan tarjousten perusteella. Joukossa oli myös vuokrattavia vaihtoehtoja. Rakennuksen omistajalle tapahtuma, olkoonkin että sen yhteispituus rajoittui yhdeksään päivään ja kahteen viikonloppuun, on erinomainen tilaisuus saada paikan päälle kymmenittäin, ellei peräti sadoittain, ostajakandidaatteja.
Yksikin uuden aktiivisen asukkaan tai perheen löytävä kylmä talo saa mahdollisuuden uuteen elämään ja kukoistukseen. Monet tapahtumassa mukana olleet rakennukset kantavat yli satavuotista historiaa ja rakennusperintöä. Vaikka kysymys ei ole suojelluista rakennuksista, sisältävät useat suojelun arvoista eteläsavolaista rakennuskulttuuria. Sen säilyminen edes osittain on kädenojennus tuleville sukupolville.
Kookas, Hilding Ekelundin syntymäpitäjäänsä suunnittelema Vanha rukoushuone aivan Kangasniemen keskustassa odottaa pelastusta.
Käyttökelpoista ei kannata päästää tuhoutumaan
Rakennusperinnön säilyminen on arvo sinänsä. Kulttuurinäkökulmaa täydentää tärkeä päästöjen näkökulma. Jokainen uusi rakennus tuottaa energiatehokkaanakin toteutettuna hiilipiikin, korosti webinaarissa puhunut arkkitehti Pekka Hänninen. Monet Savon tyhjiksi jääneet rakennukset on rakennettu hirrestä. Hirsitalo on paitsi vikasietoinen niin myös yleensä korjattavissa. Ja tarpeen vaatiessa siirrettävissä uuteen paikkaan.
Webinaarin moderaattori Kimmo Rönkä heitti ilmoille ajatuksen, pitäisikö mallia ottaa lintujen rengastamisesta ja rengastaa jokainen käyttökelpoinen hirsirakennus.
Restaurointimestari Panu Martiskainen korosti Kangasniemen Satamatorilla taitoa nauttia vanhasta talosta. Ylikorjaamista kannattaa välttää. Välttämättä puu ei kaipaa uutta maalikerrosta, vaan omistaja. Rakennuksen elinkaaren kannalta olennaisia kunnossapidettäviä ja tarvittaessa korjattavia ovat vesikatto, syöksytorvet, rännit ja maankaadot. Vesi ei tee millekään rakennukselle hyvää. Sen sijaan käytettävyyden parantamiseksi sisävessa vaikkapa vanhasta rakennusrungosta eristettyyn tilaan tuo asumismukavuutta. Puuttuvat mukavuudet ovat eräs vanhojen rakennusten myyntiä rajoittava tekijä. Rakennusvalvonnasta saa pätevää ja maksutonta neuvontaa, kuului Martiskaisen neuvo. Myös alueelliset vastuumuseot ovat hyvä tietolähde. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kohteisiin on mahdollisuus saada pieniä korjaus- ja entistämisavustuksia. Itä-Suomessa valtiolta saadut kohdekohtaiset avustukset ovat viime vuosina olleet keskimäärin kolmesta neljään tuhatta euroa, kertoi Itä-Suomen Elinvoimakeskuksesta Laura Hesso.
Metsän siimekseen piiloutuva idyllinen yli satavuotta vanha tukeva hirsitalo on pienimuotoista kulttuurihistoriaa.
Esteitä poistamaan
Kangasniemen autiotalojen tapahtuma halusi herättää keskustelua tulevasta edelleen kasvavasta tyhjien rakennusten ongelmasta. Väestön ikääntyminen koskettaa erityisesti itäistä Suomea. Haja-asutusalueilta on lähes pakko päästä lähemmäksi palveluita. Esimerkiksi Kangasniemen ympärivuotisista asukkaista 40 prosenttia on yli 65-vuotiaita.
Tosiasia, ja rahalaitosten esiin nostama tulevaisuudenkuva on, että lähimmän kahden vuosikymmenen aikana myyntiin on tulossa jopa kolmasosa rakennetuista pientaloista. Jos kohde jää kuolinpesän realisoitavaksi, ei tilanne muutu helpommaksi vaan päinvastoin. Pankkien politiikka on viime vuosina tiukentunut. Taantuvilla alueilla lainan saanti voi olla kiven takana. Kiinteistön vakuusarvoa ei pidetä riittävänä.
Voivottelemaan ei kannata jäädä. Tutkimukset osoittavat, että nuorella sukupolvella on haluja asettua rauhallisempiin oloihin. Maaseudulla eläminen koetaan houkuttelevaksi mutta moni epäilee sen toteutumista. Työpaikka on nuorille luonnollisesti avainkysymys. Etätyön lisääntyminen on osaltaan tilannetta helpottanut. Pelkoja pärjäämisestä keskusten palvelutarjonnan ulottumattomissa luonnollisesti on. Kunnat ja maakunnat voivat osaltaan tilannetta helpottaa pienillä teoilla. Jo nettiin saatavat tiedot paikkakunnan erilaisista korjaus- ja rakentamispalveluista ovat tärkeä konkreettinen apu. Kun ennen vanhaan taitava kirvesmies oli kullanarvoinen, niin tänä päivänä ”mies ja hiace” ajaa samaa asiaa. Kunhan sellaisen vain löytäisi.
1910-luvulla rakennettu, huolella pidetty maalaistalo maisemallisesti kauniilla mäellä on muuttovalmis koti.
Komea rivi hirsisiä varastoaittoja rajaa maalaistalon pihapiiriä.
Tarinat kiinnostavat
Talo, jossa on asuttu, on samalla tarinoiden lähde. Jo lyhyempikin rakennuksen elinkaari sisältää oman yksilöllisen kertomuksensa. YLE Areenan ohjelmistossa jo vuosia pyörinyt ruotsalainen sarja Talot huokuvat historiaa (Det sitter i väggarna; Erika Åberg ja Rickard Thunér) on ennättänyt jo kahdeksanteen tuotantokauteen. Jokainen ohjelman jakso syventyy yhden rakennuksen historiaan ja siinä eläneiden ihmisten kohtaloihin. Arkistojen salat avautuvat mielenkiintoisella tavalla ja yhden yksittäisen rakennuksen tarina nivoutuu myös kulloisenkin paikkakunnan yleisempään historiaan.
Kangasniemen samalla kertaa pienimuotoinen ja uusia laajempia ulottuvuuksia avannut Autiotalojen tapahtuma webinaareineen 27.6.–5.7.2026 tarjosi tietoa, elämyksiä ja ymmärrystä. Vaikka kaikkia yhdeksäätoista kohdetta, lisättynä neljällä tsemppikohteella, ei moni niiden eri puolille kuntaa osuvan sijainnin takia pystynyt yhden päivän aikana kiertämään, antoi jo muutama eri aikakautta ja elämäntapaa edustava kohde ajateltavaa. Jokaisessa kohteessa oli tarjolla mahdollisuus jututtaa rakennuksen omistajatahoa ja kuulla rakennuksen historiasta tarinoita, joita ei kirjoista löydä.
Kangasniemen kunnan ennakkoluuloton hanke mahdollistui EU:n Leader-rahoituksen turvin. Ympäristöministeriö lähti myös hankkeeseen mukaan. Kiinnostavaa olisi myöhemmin seurata, kuinka moni autio talo on aikanaan löytänyt uuden elämän. Kangasniemen kaltaisia tapahtumia on jo muuallakin. Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa pieni kyläyhdistys organisoi päivän mittaisen tapahtuman, jolloin pääsi tutustumaan kolmeentoista erilaiseen myyntikohteeseen kahdessa pohjoisen Saimaan saaressa. Joukossa on muun muassa Markku Pölösen Onnenmaa-elokuvasta tuttu Kivisalmen tanssilava Saimaan rannalla.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen