Eteläpohjalaisen Alajärven kaupungin arkkitehtuurin keskittymä on vähemmän tunnettua Alvar ja Aino Aaltoa.
Kaupungintalon julkisivua rytmittää kiintoisa tumma graniittilaatoitus, joka synnyttää kontrastia taustalla häämöttävään C. L. Engelin suunnittelemaan ristikirkkoon (1836).
Vajaan 9000 asukkaan Alajärvi sijoittuu maantieteellisesti lähelle Keski-Suomen rajaa. Ateneumin laaja Eero Nelimarkka -näyttely kevättalvella ja kesällä 2026 sytytti ehkä joissakin kipinän vierailla Alajärven Nelimarkka-museossa. Näin kävi ainakin itseni kohdalla.
Vierailun yhteydessä paljastui, että parin kilometrin päässä Nelimarkka-museosta sijaitsee lukuisia Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, jotka muodostavat pienen kaupungin keskustan.
Aallon kytkökset Alajärveen eivät tulleet sattumalta. Alvar Aallon maanmittari-isä osti talon Alajärven keskustasta vuonna 1918. Alvar oli kirjoilla Alajärvellä vuosina 1918–24. Alvar ja Aino Aalto viettivät 1920-luvun puolivälistä kesiään Ainon ja Alvarin suunnittelemassa Villa Floorassa Alajärven Pynttärin kylän rantamaisemissa.
Alajärven nuorisoseurantalo on Alvar Aallon ensimmäinen itsenäinen julkisen rakennuksen suunnittelutyö. Rakennus on hyvässä kunnossa.
Väinö-veljelle suunniteltu asuinrakennus toimi samalla maanmittarin toimistona. Arkkitehtuuriltaan Villa Väinölä edustaa Alvar Aallon 20-luvun klassismia.
Vuonna 1919 nuori ja vasta arkkitehtiopiskelija Alvar sai ensimmäisen julkisen rakennuksen suunnittelutyön Alajärven nuorisoseurantaloksi. Rakennus valmistui keskeiselle paikalle Alajärveä vuotta myöhemmin ja toimi pitkään Alajärven suojeluskunnan ja Lotta Svärdin paikallisosaston käytössä. Toisen maailmansodan jälkeen rakennus siirtyi takaisin Alajärven kirkonkylän nuorisoseuralle.
Maanmittari Väinö-veljelle Alvar Aalto suunnitteli kookkaan, asuin- ja työtilat käsittävän huvilan vinottain vastapäätä nuorisoseurantaloa. Villa Väinölä ehti olla monenlaisessa eri käytössä sen jälkeen, kun rakennus siirtyi kunnan omistukseen ja hallintaan vuonna 1952. Nykyään Väinölää ylläpitää Nelimarkka-museo, ja se on kesäaikaan auki myös yleisölle.
Kirjasto valmistui vasta Alvar Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1991. Pääarkkitehtina toimi Heikki Tarkka yhdessä Elissa Aallon kanssa. Alajärven kirjasto jäi Aallon vuonna 1933 perustaman arkkitehtitoimiston viimeiseksi työksi.
Kirjaston interiööri on helposti tunnistettavaa Aallon muotokieltä ja materiaalinkäsittelyä.
Sotia edeltävään Aallon tuotantoon Alajärvellä lukeutuu myös pieni kunnansairaala, joka valmistui vuonna 1928. On arvioitu, että Ainolla oli merkittävä rooli sairaalan suunnittelussa.
Aaltojen tuotannossa juuri Alajärvi muodostaa kiintoisan kokonaisuuden, kun maantieteellisesti pienelle alueelle sijoittuu Aino ja Alvar Aallon varhaistöitä, ja sittemmin Elissa ja Alvar Aallon viimeisimpiä Suomeen toteutuneita kohteita.
Alajärven modernin keskuksen suunnittelutyö käynnistyi kunnanjohtajan Jaakko Heinilän aloitteesta vuonna 1965. Keskus liittyy Aallon omien sanojen mukaan ”kaukokatseisesti” osaksi maisemapuistoa, joka nousee loivasti C. L. Engelin suunnitteleman kirkon viheralueen molemmin puolin.
Alajärven Aalto-keskus muodostaa merkittävän kulttuurihistoriallisen tihentymän.
Alvar Aalto -säätiön julkaisu n:o 27 Aalto-kohteista.
Työn käynnistyttyä rakennukset valmistuivat nopealla aikataululla. Ensin kunnantalo, nykyään kaupungintalo (1966–69), sitten seurakuntakeskus (1966–70), terveystalo, joka muuttui myöhemmin kaupunginvirastoksi (1966–70), ja viimeisenä kaupunginkirjasto, joka valmistui Alvar Aallon kuoleman jälkeen (1991).
Alajärven Aalto-keskus, täydennettynä Aallon varhaistöillä, on yllättävä ilmestys keskellä perinteistä eteläpohjalaista maaseutua. Kokonaisuus on tietyllä tavalla mykistävä läpileikkaus Aaltojen arkkitehtuurin kehityskaaresta. Vaikka 1940- ja 50-luvut eivät Alajärvellä osana Aallon arkkitehtitoimiston laajaa tuotantoa sankarihauta-aluetta lukuun ottamatta näy, muodostaa Alajärven Aalto-keskus tyylipuhtaan kaaren.
Rakennukset ovat kokonaistaideteoksia, joita leimaa huolellinen detaljointi ja sisätiloihin varta vasten suunnitellut valaisimet ja kiintokalusteet.
Alajärvellä olisi mieluusti nähty sen Aalto-keskus osana maailmanperintöluettelon Aalto Works -kokonaisuutta. Toisaalta, kun se ei sinne yltänyt, on Alajärvi sitäkin kiintoisampi löytö Aalto-harrastajille. Kesälomien aikaan käyntiä verottaa kaupungintalon pysyminen yleisöltä suljettuna.
Alajärven Aalto-kohteista pääsee hyvin perille tutustumalla Alvar Aalto -säätiön siitä tekemään julkaisuun n:o 27 (2024).
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Alajärven Aalto-keskus ja Lauri Jääskeläinen.