Kustaa II Aadolfin vuonna 1620 perustama Gamlakarleby Pohjanlahden rannalla on kiintoisa yhdistelmä vanhaa lainvanvarustusta, tervakauppaa, historiallista puukaupunkia ja nykyistä suurteollisuutta.
Kokkolan rakennusvalvontapäällikkö Tero Jelekäinen (vas.) ja kaavoitusarkkitehti Mikko Karvonen (oik.) Kokkolan keskustakirjaston äärellä. Kaupungin omin voimin suunniteltu kirjasto (kaupunginarkkitehti Nils-Erik Stenman 1999) sijoittuu keskelle Kokkolan vilkasta jalankulkuympäristöä.
EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) mukaisen strategisen aseman Suomessa jo saaneista kuudesta hankkeesta puolet sijaitsee Kokkolan kaupungin alueella. Taloudellisesti suurin niistä on Arctialin vähähiilistä alumiinia tuottavaksi suunniteltu laitos.
Laitosta varten on varattu 170 hehtaarin suuruinen tontti Kruunuportin teollisuusalueella viiden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta lounaaseen.
Strategisen aseman status tarkoittaa sitovia lupamenettelyjen enimmäismääräaikoja sekä mahdollisuutta luokittua erittäin tärkeäksi yleisen edun mukaiseksi hankkeeksi. Se puolestaan edistää lintu-, luonto- ja vesipuitedirektiivin mukaisessa poikkeusharkinnassa menestymistä. Lehtiuutisten mukaan alumiinitehtaan investointipäätös on tarkoitus tehdä vuonna 2027.
Arctialin alumiinitehdas on kokoluokaltaan valtava. Sen pelkkä sähkönkulutus vastaisi noin kymmentä prosenttia Suomen koko sähkönkulutuksesta. Tuotetun alumiinin määrä kattaisi viidesosan Euroopan nykyisestä alumiinituotannosta.
Yli 200-huoneinen uusi Sokos Hotel (L-Arkkitehdit Oy) avautuu Kokkolan keskustaan keväällä 2027. Rakennuksen katolle tulee 130 aurinkopaneelia.
Miksi juuri Kokkola?
Vaikka itse Kokkolassa ei juuri tuulivoimaa toistaiseksi ole, niin sitäkin enemmän tuulivoimaloita on noussut Pohjois-Pohjanmaalle. Fingridin kantaverkko kulkee sopivan lähellä.
Kokkolassa on totuttu suurteollisuuteen, toteavat rakennusvalvontapäällikkö, RTY:n varapuheenjohtaja Tero Jelekäinen ja kaavoitusarkkitehti Mikko Karvonen.
Vihreän energian saanti on osa konseptia, jossa Arctialin alumiinitehtaan hiilijalanjälki alittaisi kymmenillä prosenteilla nykyisen alumiinituotannon hiilijalanjäljen keskitason.
Tervan ja laivanvarustuksen voimin Kokkolasta kasvoi valtakunnan rikkaimpia kaupunkeja jo 1700-luvun loppupuolella.
Kokkolan suurteollisuuden kehitys vauhdittui toisen maailmansodan jälkeen. Rikkihappo- ja superfosfaattitehdasta ryhdyttiin suunnittelemaan Ykspihlajaan jo 1930-luvulla. Rikkihappotehdas käynnistyi 1945. Satamaa laajennettiin ja väylää syvennettiin monessa eri vaiheessa. Kaivannaisteollisuudelle Kokkolan satama on tärkeä.
Kokkolan vuosisatainen merenkulun ja kaupan perinne on lyönyt leimansa kaupunkiin. Niin myös maankohoaminen, joka on mataloittanut aiemmin kaupungin ytimeen asti purjehduskelpoisen salmen, Suntin, vain pienveneillä liikennöitäväksi.
Vuoden 2025 lopussa Kokkolan asukasluku oli hiukan yli 48000. Suomenkielisiä asukkaista on 82 prosenttia ja äidinkieleltään ruotsinkielisiä vajaa 12 prosenttia. Kokkola on keskisuuri suomalainen kaupunki ja Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus.
Rantakadulla Kokkolan ydinkeskustassa sijaitseva kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen suunnittelema moderni asuin- ja liikerakennus (1960) lähti rapistumaan. Uudet omistajat ymmärsivät kiinteistön arvon. Aikakautensa tyylipuhtaasta rakennuksesta kuoriutuu arvokas osa Kokkolan monikerroksista kaupunkikuvaa.
Neristanin lumo
Kokkolan ruutukaava-alueen pohjoinen Vanhakaupunki tunnetaan nimellä Neristan. Nimi viittaa alakaupunkiin (ner i stan). Varakkaiden porvareiden yläkaupunki oli Oppistan (opp i stan).
Toisin kuin Oppistan, jonka historiallisia rakennuksia on varsinkin 1900-luvulla purettu ja korvattu uusilla, on Neristan säilynyt yhtenäisenä. Valtaosa Neristanin rakennuksista on 1800-luvulta ja rakentuneet osin vuoden 1665 asemakaavaan perustuen.
Vuoden 1861 kaupunkipalo johti tonttijaon uusiutumiseen. Vanhan ruutuasemakaavan struktuuri on kuitenkin säilynyt. Neristan lukeutuu Suomen laajimpiin historiallisiin puutalokokonaisuuksiin ja on osa Kokkolan ruutukaava-alueen valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY).
”Neristanin alun perin vaatimattomat, merimiesten ja käsityöläisten rakentamat ja rakennuttamat matalahkot, aidoilla ja porteilla katulinjaan kiinni rajatut rakennukset ovat nykyään pääosin eri tavoin kunnostettuina asuinkäytössä”, toteaa Tero Jelekäinen.
Joukkoon mahtuu jokunen uutta omistajaa odottava korjauskohde. Kokkolan kaupallinen keskusta on muutaman korttelin päässä. Alkuperäinen vuosisatoja vanha katuverkosto kapeine ja asfaltoimattomine jalkakäytävineen siirtää keskustasta tulevan kulkijan kuin huomaamatta edellisen vuosisadan tunnelmaan. Mainittavampaa läpiajoliikennettä ei ole. Aitojen ja porttien välistä pilkottavat vehreät pihat ulkorakennuksineen.
Jos Neristania vertaa vaikkapa Vanhaan Raumaan tai Porvooseen, niin Neristanista puuttuu toistaiseksi ylenmääräinen silottelu, toisaalta myös matkailijavirrat. Neristanissa pääsee aistimaan mahdollisimman alkuperäistä 1800-luvun puukaupunkimiljöötä.
Kokkolan Vanhakaupunki tuhoutui tulipalossa 1861. Ruutuasemakaavan struktuuri säilyi, kun Neristanin nimellä tunnettu laaja puutalokokonaisuus rakentui työväestön ja käsityöläisten asuinalueeksi.
Eri aikakausien arkkitehtuurit törmäyskurssilla Neristanissa.
Kokkolan keskustaa kehitetään harkiten
Kokkolan asema-alueen kehittäminen on työn alla. Kokkola on tärkeä rataverkon solmukohta Tampereen ja Oulun välillä. Tavaraliikenteen yhteyksien parantaminen Ykspihlajaan nivoutuu laajenevan teollisuuden hankkeisiin. ”Radan katkoma yhteys sen eteläpuolelta Kosilasta pohjoiseen keskustaan on määrä toteuttaa alikulun avulla esteettömänä. Junalaitureille kulun turvallisuutta parannetaan”, kuvailee Mikko Karvonen.
Hybridiareena ja jääurheilukeskus rakentuvat Kokkola Areena -nimisenä allianssihankkeena Urheilupuistoon. Siihen kuuluva uusi jalkapallostadion otettiin käyttöön keväällä 2026. Monikäyttöinen sisäareena avautuu syksyllä.
Ydinkeskustan kehittäminen asetettiin strategiseksi tavoitteeksi jo 1990-luvulla. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus on ollut johdonmukaista. Kauppa on haluttu pitää Kokkolan keskustassa.
Kauppatorin alueen yleissuunnitelma hyväksyttiin jo vuonna 2010. Nyt alueen kohennus on lopulta käynnistynyt Suntin ylittävän sillan korjauksella. Kaavamuutoksella tähdätään Kauppatorin ja Kaupungintalon torin pirstaleisten asemakaavojen korvaamiseen mahdollistamalla paitsi keskustan ydinalueen kehitys myös rakennushistoriallisten arvojen säilyminen.
Vuonna 2020 perustettu Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto ulottuu rautatieasemalta saaristoon ja Tankarin majakkasaarelle saakka. Suuri osa historiallista ydinkeskustaa, Neristan ja 1900-luvun alkupuolen puutarhakaupunkiperiaatteen pohjalta rakentunut Mäntykangas, ovat osa kaupunkipuistoa siinä kuin kaupungin edustan laajat ja linnustoltaan rikkaat luonnonsuojelualueet.
Vanhan jalkapallokentän alueen tulevaisuus askarruttaa Mikko Karvosta. Kentän katsomorakenteet on jo osin purettu. Kolmen vaihtoehtoisen viitesuunnitelman pohjalta laadittu idealuonnos ohjeistaa alueen tuhannelle viidelle sadalle asukkaalle. Käytännössä se tarkoittaisi melko korkeaa rakentamista maisemallisesti herkkään ympäristöön lähelle Mäntykangasta ja Neristania. Voisiko kestävämpi ratkaisu löytyä matalammasta, mutta kuitenkin tiiviistä kaupunkimaisesta rakentamisesta?
Neristaniin verrattuna on keskustan Oppistanin alue rakennuskannaltansa epäyhtenäisempää.
Voimavarat vähissä mutta käytännöt selkeitä
Priorisointi on tuttua sekä kaavoituksessa että rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonta luvittaa sitä mukaa kuin hakemuksia jätetään. Maanantaisin kokoontuvaan rakennusvalvontatiimiin osallistuvat myös kaavoittaja ja kaupunginarkkitehti. Yhteistyö on sujuvaa ja mutkatonta.
Joka toinen keskiviikko on vuorossa ”lupavartti”. Yhden tunnin aikana käydään läpi muun muassa ajankohtaiset poikkeamishakemukset. Poikkeamisesta päättää joko rakennus- ja ympäristölautakunta, rakennusvalvontapäällikkö tai kaupunkilupapäällikkö. Vain merkittävimmät menevät lautakuntaan. Poikkeamisluvan tarpeellisuuden määrittelee normaalisti rakennusvalvontapäällikkö.
Kaavoituksessa edetään siinä järjestyksessä kuin poliittiset elimet ovat päättäneet. Strateginen aluerakenneyleiskaava 2040 on vuodelta 2022. Keskustaajaman yleiskaava käsittää vuonna 2006 hyväksytyn Keskikaupungin yleiskaavan sekä Kanta-Kokkolan alueet, joilla ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Suurteollisuuden–Santahaan yleiskaava (1995) on vanhentunut. Rantaosayleiskaavojen päivitys on käynnistetty vyöhyketarkastelulla. Vireillä on yhteensä viisi tuulivoimaosayleiskaavaa. Kaavoituskatsaus sisältää 26 asemakaavoitushanketta.
Osa kaavahankkeista on voimavarojen niukkuuden takia pakko lykätä tuonnemmaksi. Jo käynnistyneet ja lopullista päätöstä odottavat suurteollisuuden hankkeet merkitsevät pysyvämpää tai tilapäisempää asuntojen tarvetta.
Konsulttikaavoitus on tuttua. Kaupungin voimavaroilla ei ole mahdollisuuksia tuottaa esimerkiksi tuulivoimaosayleiskaavojen edellyttämiä selvityksiä ja vaikutusarviointeja. Satoja, jopa tuhansia sivuja käsittävien selvitysten läpikäyminen on jo riittävän työlästä.
Kokkolassa on tietoisena politiikkana ollut kaupallisen palvelujen sijoittuminen keskustaan. Strategiasta ei ole tarkoitus luopua. Rakennuskantaa joudutaan kuitenkin aika ajoin päivittämään.
Korjaamisen luvitus tapauskohtaista
Tero Jelekäinen on omaksunut rakentamislain koukerot ja tuntee lain tavoitteet ja idean aktiivisena RTY:n johtokuntalaisena. Ehdotus Kokkolan uudeksi rakennusjärjestykseksi käsiteltiin ennen lomakautta lautakunnassa. Ruotsinnoksen valmistuttua ehdotus laitetaan nähtäville. Lausunnot siitä pyydettiin jo luonnosvaiheessa. Valtuustoon rakennusjärjestys ennättää kuin ennättääkin ennen vuodenvaihteen takarajaa.
Rakennustarkastajakuntaa pari vuotta askarruttanut lupakynnys ei Kokkolassa ole johtanut yöunien menetykseen. Eniten keskustelua on rava-tiimissä käyty korjaushankkeiden luvituksesta. Rakentamislain 42 pykälän 3 momentin säännös on kirjoitettu tarkoituksellisesti joustavaksi.
Korjausrakentamisen kirjo on niin lavea, ettei lakipykälä pysty kaikkia eteen tulevia tilanteita ennakoimaan ja määrittelemään, milloin viranomaisen lupa on tarpeen. Sen sijaan lain perustelut tuovat esiin, että turvallisuuden tai terveellisyyden vaarantumisen kannalta riskittömät korjaukset voivat jäädä luvanvaraisuuden ulkopuolelle. Sama koskee korjauksia, jotka eivät kohdistu historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaaseen taikka kaavalla tai lailla suojeltuun rakennukseen.
Energiatehokkuuteen vaikuttavat korjaukset ovat oma juttunsa, puhumattakaan olennaisista käyttötarkoitusmuutoksista. Niihin lupa vaaditaan aina.
Kokkolasta löytyy historiallisesti arvokasta rakennuskantaa muualtakin kuin kaupungin lukuisilta RKY-alueilta. ”Suojelukaavat ovat harvinaisia. Niitä tarvittaisiin lisää”, toteaa Mikko Karvonen, ja Tero Jelekäinen vahvistaa.
Esimerkkinä rajanvedosta Tero tuo esiin ydinkeskustassa Rantakadulla sijaitsevan Prestin talon. Kokonaisuuteen kuuluu myös Isokadun puoleinen kahdessa eri vaiheessa ja kahdella eri vuosisadalla rakennettu Öllerin talo. Kokkolan rumimmankin talon maineessa ollut, vuonna 1960 valmistunut, kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen suunnittelema rakennus lähti vuosien saatossa rapistumaan. Vuosi sitten kiinteistön uudet omistajat lähtivät kunnostamaan ja korjaamaan rakennusta.
Nyt korjaukset ovat loppusuoralla. Tero Jelekäinen on kallistumassa siihen, että julkisivukorjaus vaatii luvan. Vaikka rakennusta ei ole suojeltu, on se sijainniltaan keskeinen ja edustaa kahden eri vuosisadan arkkitehtuurin kerrostumaa. Julkisivukorjaus voi myös vaikuttaa energiatehokkuuteen, ja joka tapauksessa sillä on merkitystä myös paloturvallisuuden kannalta.
Kokkolan Raatihuoneen vastakkaisella puolella Mannerheiminaukiolla sijaitsee vuonna 1810 valmistunut laivanvarustaja Roosin rakennuttama kivitalo. Apteekkari Libeck testamenttasi talon kaupungille ehdolla, että rakennukseen perustettiin sairaala. Sairaalatoiminta loppui vuonna 1930.
Suojelukiistoja
Rakennussuojelukiistoista ei Kokkolassakaan ole vältytty. Parin vuoden ajan on kättä väännetty keskustassa näkyvällä paikalla sijaitsevan niin sanotun Vanhan Teboilin suojellun osan korvauksista.
Vuoden 1995 asemakaavassa pieni osa alkuperäistä, vuonna 1952 rakennettua funkkishuoltoasemaa osoitettiin säilytettäväksi. Muun osan purkamista suojelumääräys ei ole estänyt. Kiinteistön uudet omistajat lähtivät hakemaan kaupungin velvoittamista kiinteistön lunastamiseen tai vaihtoehtoisesti vaativat korvausta sen jälkeen, kun erinäisten vaiheiden jälkeen poikkeamishakemus suojellun osan purkamisesta oli tullut hylätyksi.
Vuoden 1995 kaava mahdollistaa tontille lisärakennusoikeutta vajaa neljä sataa kerrosneliömetriä, jonka toteuttamista kiinteistön uusi omistajataho pitää kuitenkin vaikeana. Vuosi sitten heinäkuussa maaoikeus hylkäsi korvausvaatimuksen.
Tällä hetkellä odotetaan hallinto-oikeuden päätöstä lautakunnan tekemästä hallintopakkopäätöksestä, jolla rakennuksen omistajat määrättiin uhkasakolla tehostettuna kunnostamaan vielä pystyssä oleva ja suojeltu huoltoaseman osa.
Keskeisellä paikalla sijaitsevan, vuonna 1952 valmistuneen Vanhan Teboilin (suunnittelijana Kalle Karnela) suojeltu osa odottaa kunnostusta. Rakennus- ja ympäristölautakunta ennätti jo vuonna 2022 myöntää purkamista varten poikkeamispäätöksen, jonka kuitenkin Vaasan hallinto-oikeus kumosi. Sen jälkeen kiinteistön omistajat vaativat kaupunkia joko lunastamaan kiinteistön tai maksamaan siitä korvauksen. Maaoikeus hylkäsi vaatimukset kesällä 2025.
Yhteisöllistä voimaa
Merellisissä kalastajayhdyskunnissa toteutettiin omalaatuista vuosisatojen saatossa kehittynyttä itsehallintoa omine satamajärjestyksineen ja karikokouksineen.
Kokkolan edustan Tankarin majakkasaaren ensimmäinen tunnettu satamajärjestys on vuodelta 1726. Satamajärjestys velvoitti muun muassa rajuilman noustessa itse kunkin olemaan toisillensa avuksi, jotta kaikki pääsevät satamaan kalojensa ja pyyntivälineittensä kanssa. Edelleen vuosittain kokoontuu avoin karikokous. Kokouksessa valitaan raati, eli karitoimikunta, huolehtimaan saaren yhteisistä asioista.
Mantereen puolella Kokkolan kulttuurihistoriallisesti merkittävillä asuinalueilla, kuten Neristanissa ja Mäntykankaalla, ovat asukkaat aktivoituneet sitä mukaa kun alueiden erityisluonne ja arvo on ymmärretty. Mäntykankaalla asukkaiden ääni kantautui päättäjien korviin, ja alueelle kaavaillusta uudesta kerrostalohankkeesta luovuttiin.
Mikko Karvonen on jälkikäteen päätynyt asukkaiden kanssa samaan lopputulokseen. Uudiskohde olisi tarpeettomasti rikkonut totuttua ja harmonista Mäntykankaan kaupunkikuvaa tuomatta kuitenkaan enempää kuin kourallisen uusia asuntoja.
Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestölle vuonna 1927 rakennettu komea rakennus Vartiolinna (Ole Gripenberg) siirtyi kaupungin omistukseen sotien jälkeen. Rakennuksessa toimii nykyään Kokkolan kaupunginteatteri.
Vehreä Kiviniitty
Kiviniityn pääosin 1960-luvulla rakentunut vehreä asuinalue on Mäntykankaan tavoin luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).
Valtaosin kaupunginarkkitehti Marjatta Mäkisen laatiman, vuoden 1962 asemakaavan ja sen muutoksen mukaan rakennetut rakennukset ovat yksikerroksisia pientaloja. Joukkoon mahtuu yksi rivitalo ja muutama kytketty omakotitalo. Matalana säilynyt alue on entistä peltomaata.
Rakennukset ovat enimmäkseen suunniteltu arkkitehtien ja rakennusmestareiden laatimien tyyppipiirustusten pohjalta. Tonttikoko on suhteellisen pieni, keskimäärin noin 600 neliötä.
Aluetta leimaa harvinaisen runsas kasvillisuus ja kaksi hyvin hoidettua puistoaluetta. Alue ja sen rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Julkisivumateriaaleina vaihtelevat lauta, tiili ja mineriitti.
Kiviniitty on vilkkaasti liikennöityjen pääkatujen väliin ”unohtunut” oman aikakautensa helmi. Mikko Karvonen toteaa, etteivät voimavarat riitä ainakaan tällä hetkellä suojelukaavan laatimiseen. Toimiva ratkaisu voisi olla rakentamis- ja korjaustapaohjeet, joilla talojen omistajia opastettaisiin tulossa oleviin rakennusten korjaamisiin ja mahdolliseen pieneen lisärakentamiseen. Myös Kiviniityn alueella ovat asukkaat viime vuosina aktivoituneet toimimaan alueen kehittämiseksi yhteistyössä naapurialueen Mäntykankaan kanssa.
Pääosin 1960-luvulla rakentunut Kiviniityn pientaloalue Kokkolan keskustan tuntumassa on RKY-aluetta. Lähes kaikki rakennukset perustuvat tyyppipiirustuksiin.
Kiviniityn alue on säilynyt alkuperäisen vihreänä ja väljänä.
Yhteisöllinen Ykspihlaja
Yhteisöllistä voimaa edustaa omalla erityisellä tavallaan Ykspihlajan matkustajakoti. Satama-alueen aitaaminen jätti lukuisan määrän rakennuksia, mukaan luettuna vuonna 1896 rakennetun satamakonttorin, tyhjilleen. Osa rakennuksista saatiin siirrettyä muualle turvaan.
Kooltaan suurin, hirsinen satamakonttori, löysi pelastajansa aktivisteilta, jotka perustivat Elävä Ykspihlaja Oy:n. Matkustajakoti aivan suursataman kupeessa toimii tänä päivänä vilkkaana majoitustilana ja myös taiteilijoiden työskentelyresidenssinä.
Kesäisin alueelta löytyy kesäteatteri ja kahvila. Mikko Karvonen oli suunnittelemassa yli sata vuotta vanhan hirsihuvilan muutosta majoituskäyttöön. Tarvittiin luovia ratkaisuja, jotta majoitustilalta edellytettävät turvallisuus- ja muut määräykset saatiin täyttymään.
Kokkolan suurteollisuuden ja Ykspihlajan satama-aluetta elävöittää pitkälti talkoovoimin toimiva kahvila Saha estradeineen ja tapahtumineen.
Ykspihlajan historiallinen satamakonttori löysi uuden tulemisensa mieliinpainuvana matkustajakotina, joka toimii myös taiteilijaresidenssinä.
Kokkolassa kelpaa asua ja työskennellä, vakuuttavat Tero Jelekäinen (vas.) ja Mikko Karvonen (oik.) modernin virastotalon edessä (Castrén–Jauhiainen–Nuuttila, 1980).
Kokkolassa näkyy optimismi
Kokkola elää parhaillaan optimismin sävyttämää vaihetta. Pian toimintansa aloittavat ja jo käynnistyneet vihreän siirtymän tuotantolaitokset, kuten Keliberin litiumjalostamo ja Hycamiten grafiittia valmistavan laitoksen laajennus työllistävät satoja ammattiosaajia.
Arctialin alumiinitehdas täydentäisi Kokkolan suurteollisuusalueen strategisten materiaalien tuotantokeskittymää.
Origin by Ocean ryhtyy jalostamaan Kokkolassa levästä kemikaaleja. Rantoja haitallisesti tukahduttavaa ruskolevää laivataan Karibianmereltä Kokkolaan, jossa siitä valmistetaan alginaattia ja fukoidania mm. elintarvike-, pakkaus- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.
Kokkolan historiaan on ennenkin mahtunut globaalin talouden käänteitä. Kun purjelaivat jäivät historiaan, menetti Kokkola, monen muun Pohjanlahden tervakaupungin tavoin, elinvoimaansa. Toinen maailmansota toi läntisen sijainnin ja syväsataman muodossa suurteollisuudelle sijaintiedun. Vauhdilla Kokkolan lähialueille nousseet tuulivoimalat turvaavat energiansaantia.
Kokkolan ajoittaiset hiljaisemmat jaksot ovat osaltaan olleet pelastamassa rakennushistoriaa. Kaupungin ruutukaavavyöhyke vuosisataisine Neristanin puutaloineen ja kaupallisen keskustan Oppistanin nuorempi kivirakennusten kirjo muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden. Sitä täydentävät uudemmat yhtenäisinä säilyneet asuinalueet.
Rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa vallitsee myös optimistinen henki. Tero Jelekäinen pohtii, voisiko joskus tulevaisuudessa vuotuiset Rakennustarkastuspäivät järjestää Kokkolassa. Hotellikapasiteetti vahvistuu merkittävästi, kun uusi yli 200 huonetta käsittävä Osuuskauppa KPO:n hotelli valmistuu keväällä 2027 Rautatientorille.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen.
[1] ry-lehdessä 1–2/2026 on Kristina Ahmaksen kirjoitus Mäntykankaan alueesta: Asuntoreformin kaikuja Kokkolassa.