Suomessa on tyhjillään olevia rakennuksia runsaasti ja niiden määrä vain kasvaa. Rakennuksia on viime vuosina myös purettu kiihtyvällä tahdilla. Kehityssuunta ei ole hyvä ympäristön tai kansallisvarallisuuden näkökulmasta.
Tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjiksi jääviä rakennuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 17,6 miljoonaa kerrosneliötä. Niistä vain osalle tullaan löytämään uusi käyttötarkoitus, koska rakennuksista valtaosa sijaitsee väestöä menettävillä alueilla.
”Ympäristön kannalta parasta on tietenkin se, että rakennuksia voitaisiin edelleen käyttää joko samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa ja vastaavasti vähennettäisiin uuden rakentamista”, kertoo tekniikan tohtori Tarja Häkkinen.
Hän työskenteli pitkään VTT:llä ja keväällä julkaistiin hänen ympäristöministeriölle tekemänsä selvitys Purku, korjaus vai uudelleenkäyttö. Selvitys kuvaa tyhjillään olevan ja purettavan rakennuskannan ilmastovaikutuksista.
”Toiseksi paras vaihtoehto on rakenteiden purkaminen niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen”, hän lisää.
Suomessa on viime vuosina purettu noin 7000 rakennusta vuodessa. Vuosittainen purkumäärä on 2020-luvulla lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Kaupungeissa syy purkamiseen on usein korkea maan hinta, maaseudulla taas hoitokulut.
Teollisuusrakennuksia tyhjenee ympäri maata. Niille on vaikea löytää uutta käyttöä. Viialan vanha viilatehdas on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, mutta sitä ei ole suojeltu.
Kouluja ja terveyskeskuksia tyhjenee
Raportin mukaan Suomessa on tyhjillään 400 asuinkerrostaloa, yhteensä 0,6 miljoonaa kerrosneliötä. Pientaloja on tyhjillään noin 11,4 miljoonaa neliötä, sote-rakennuksia noin 3,4 miljoonaa neliötä ja toimistorakennuksia noin 0,75 miljoonaa neliötä. Luvut koskevat nyt tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjeneviä. Erityisesti soterakennusten, mutta myös koulujen osalta, lähiaikoina tyhjenevien rakennusten osuus on merkittävä.
Opetusrakennuksia jää tyhjilleen oppilasmäärien pienentymisen takia. Kuntaliiton arvion mukaan koulujen tilantarve vähenee 1,4 miljoonalla neliöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja on jäämässä runsaasti tyhjilleen tai vajaalle käytölle.
Päärakennusmateriaalin mukaan tarkasteltuna puretaan kerrosneliöinä laskettuna eniten betoni (43 %) ja toiseksi eniten puurakennuksia (34 %). Kappalemäärän mukaan laskien eniten puretaan kuitenkin pientaloja ja vapaa-ajan asuntoja. Niiden osuudet puretuista rakennuksista ovat pientalojen osalta peräti 48 % ja vapaa-ajanasuntojen osalta 23 %.
Vuonna 2024 purettiin 1,4 miljoonaa kerrosneliötä olemassa olevia rakennuksia ja rakennettiin samaan aikaan 5 miljoonaa kerrosneliötä uutta. Puretun kerrosalan suhde valmistuneeseen on lähes 30 %.
Valtava hiilisäästöpotentiaali
Jos viidennes kuntien tyhjistä tai tyhjenevistä sote- ja opetusrakennuksista saataisiin korjaamalla tai käyttötarkoitusta muuttamalla säilymään ja purettavista rakennuksista päärakenteet uudelleenkäyttöön, mahdollinen päästösäästö olisi Häkkisen selvityksen mukaan yli 0,5 miljoonaa tonnia CO2e. Tämä vastaisi noin 700 uuden 2300 neliön asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Säästö olisi huikea.
Mikäli mukaan lasketaan pääkaupunkiseudun toimistorakennusten korjaamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen potentiaali, päästösäästö olisi yhtensä noin 0,7 miljoonaa tonnia CO2e. Se vastaa yli 2 miljoonan neliön uudisrakentamisen tai lähes tuhannen uuden asuinkerrostalon rakentamisesta aiheutuvia päästöjä.
”Sote-rakennuksia on hyödynnetty alueiden asukkaiden yhteis- tai liiketiloina, mutta uuden käytön löytyminen varsinkin muuttotappioalueilla voi olla vaikeata”, Häkkinen kuvailee. ”Olisikohan mahdollista kehittää sellaisia vuokra-asumisen muotoja, jotka olisi suunnattu etätyötä tekeville? He tarvitsevat asumisessa enemmän työskentelytilaa”, hän vielä pohtii.
”Ongelma ei ole vain rakennusten tyhjeneminen ja vajaakäyttö vaan myös autioitumisen välillinen vaikutus esimerkiksi infraan ja muiden palveluiden ylläpitoon”, Häkkinen huomauttaa.
”Kaikki olemassa oleva tieto tulisi välittää kunnille. Keskeinen kehitettävä asia olisi muunneltavuuden ratkaisut sote- ja opetusrakennuksille. Rakennuksia voisi ryhmitellä ja kehittää soveltuvia teknisiä ratkaisuja käyttötarkoituksen muutokseen eri ajankohdan tyypillisille rakennuksille”, hän vielä jatkaa.
Maaseutu autioituu ja niiden palvelut kuihtuvat myös muuttovoittoalueilla. Levanto, Mäntsälä, Uusimaa.
Maaseudun autiotalot
Oma ryhmänsä ovat maaseudun autiopientalot. Suomessa oli 2024 yhteensä 87540 autiota pientaloa, joissa ei ole ollut vakituista asukasta 15 vuoteen tai pidempään. Jos mukaan luettaisiin vähemmän aikaa vailla vakinaisia asukkaita olevat talot, olisi autiotalojen määrä suurempi. Toisaalta osa autioista pientaloista saattaa olla todellisuudessa kausikäytössä.
Autiot pientalot jakaantuvat ympäri Suomen, mutta suhteessa rakennuskantaan niitä on eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa. Taajamissa sijaitsee yhteensä 6,4 % autiotaloista ja taajamien ulkopuolella 74,9 %. Kaupunkien kehysalueilla autiotaloista sijaitsee 9 %.
Hieman yllättäen määrällisesti eniten autiotaloja sijaitsee Pirkanmaalla (4763 kpl, 9,3 % kaikista autiopientaloista), joka on verrattain tiheään asuttua muuttovoittoaluetta. Myös Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla ja sijaitsee määrällisesti runsaasti autiotaloja.
Jokaista kolmea rakennettua pientaloa kohden puretaan yksi. Korjaamalla autiopientalo säästettäisiin uudisrakentamisen aiheuttama hiilipiikki ja samalla säästyisi luonnonvaroja. Autiopientalojen hiilivarasto on merkittävä. Autiotalojen pelastaminen olisikin suuri ympäristöteko, mutta miten potentiaalisten asukkaiden tai mökkiläisten ja autiotalojen kohtaantoa voisi parantaa?
Esimerkki autiotalon palvelupolusta.
Kohtaanto-ongelmasta palvelupolkuun
”Autiotalojen ostajille tarvittaisiin palvelupolku, samanlainen kuin esimerkiksi yritysten omistajavaihdoksiin on kehitetty”, sanoo elinvoimakoordinaattori Teija Skyttä Kangasniemen kunnasta. Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut mukana luomassa Kangasniemen Autiotalomessuja ja yksityiselämässään korjannut useammankin vanhan autiotalon.
Kesä–heinäkuussa 2026 Kangasniemen messuilla kävi yli 2000 vierasta ympäri Etelä-Suomea. Kolmannes kävijöistä oli pääkaupunkiseudulta. Yli puolet kävijöistä vieraili vähintään neljässä kohteessa, joten kiinnostus oli aitoa. Messuilla yksittäinen talo sai huomattavasti paremmin näkyvyyttä kuin erillään myytävänä oleva.
Kangasniemen 19 messutaloista myytiin 8 ja vuokrattiin 2, joten messuja voi pitää varsin onnistuneina. Kaikki myydyt kohteet menivät kausikäyttöön eli mökeiksi. Skyttä peräänkuuluttaakin mahdollisuutta vuokrata autiotalo. ”Kaikilla potentiaalisilla maalle muuttajille ei ole mahdollisuutta ostaa taloa. Voisivatko kunnat ostaa ja kevyesti kunnostaa autiotaloja vuokrattavaksi?” hän miettii.
”Tontteja tarjoaa lähes jokainen kunta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi, mutta silti niitä on valtavat määrät rakentamattomina”, Skyttä pohtii. ”Avaimet käteen -autiotalo voisi olla parempi täky, sillä voihan sinne muuttaa heti!”
Autiotalojen palvelupolun tulisi Skytän mielestä sisältää puolueetonta tutkimustietoon perustuvaa neuvontaa vanhan talon korjaamisesta ja maallemuutosta. Nyt korjaajat ovat pitkälti kaupallisten toimijoiden varassa. Vaikka uudet asukkaat tuovat elinvoimaa kuntaan, ei pienellä kunnalla ole aina rahkeita tarjota neuvoa korjaajille. Voisivatko kunnat yhdistää voimansa tai maakunta tarjota palvelun?
”Vanhat autiotalot nähdään liian usein ongelmana, vaikka niissä olisi valtava potentiaali”, korjaa Skyttä luutuneita käsityksiä.
Pekka Hänninen
Kirjoittaja on ekologisesti kestävää rakentamiseen erikoistunut arkkitehti ja resquetalon korjaaja, joka tekee parhaillaan ympäristöministeriölle selvitystä autiopientaloista. Selvitys julkaistaan syksyllä 2026.
Kuvat: Pekka Hänninen ja Teija Skyttä.