Arkkitehti, professori Matti Kuittinen opettaa Aalto-yliopistossa kestävää rakentamista. Kuittinen suunnitteli itsellensä 34-neliöisen minitalon, jossa hän on konkretisoinut omia oppejansa.
Minitalossa on suosittu erilaisia liukuoviaratkaisuja. Talon isäntä Matti Kuittinen vasemmalla.
Varjo-nimen saanut rakennus valmistui Lohjalle vuosi sitten. Takana asumisessa on jo kaikki vuodenajat. Rakennus on suunniteltu ja toteutettu siirrettäväksi. Lupa 34-neliöiselle pikkutalolle on haettu ja myönnetty pysyvänä. Noin 330 neliöisen tontin vuokrasopimuksen klausuuli edellyttää, että tontti pysyy rakennettuna 50 vuoden ajan. Matin suunnitelmat voivat sinä aikana muuttua moneen kertaan. Matti Kuittinen on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut eikä Aalto-yliopisto välttämättä ole ainoa vaihtoehto. Ennen kokoaikaista professuuria Kuittinen toimi rakentamisen ilmastovaikutusten ja kiertotalouden erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä.
Rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat tunnetusti maapallon resursseja enemmän kuin mikään muu. Kuittinen tiivistää kerta toisensa jälkeen yhtälön, jossa globaalissa mittakaavassa tarvitaan vuosisadan loppuun mennessä uudet kodit kahdelle miljardille, ja samaan aikaan kolme miljardia kotia pitäisi korjata. Haitallisia ilmastopäästöjä pitäisi saada pudotettua jo ennen vuosisadan loppua 80–90 prosenttia. Jostain pitäisi siis tinkiä. Suomi on eräs eniten materiaaleja per capita kuluttava kansakunta. Myös rakentamisen kiertotalous on Suomessa toistaiseksi lapsenkengissä. Rakentamis- ja purkujätteiden kierrätysaste on EU:n alhaisin.
Varjo tuntuu ilmoitettua neliömäärää, 34 m², suuremmalta. Selitys piilee kapselimaisissa nukkumatiloissa. Niitä on kaksi, joista toinen on tarkoitettu Varjossa vierailevia Matin lapsia varten. Oleskelutilaan avaruutta tuo lähes koko seinän levyinen ja korkuinen, rehevään lohjalaiseen luontoon avautuva ikkuna. Keittiövarusteet sijoittuvat ikkunaseinää vastapäätä ja kaikki ruoanlaittoon tarvittava on hyvässä järjestyksessä avohyllyillä ja helposti löydettävissä. Mustilla verhoilla voi keittiöosaston piilottaa. Keittiön työskentelytasoon saadaan luonnonvaloa sen kohdalla olevasta pienemmästä ikkunasta. Kylpyhuone on tilava. Saunana on perinteinen hämäläismallinen korkea tila, jossa kahdelle mitoitetulle lauteelle noustaan pystysuoria tikkaita myöten. Niin sanottu mediatila kätkee suojiinsa isohkon television ja verhojen takaa löytyvät säilytystilat.
Pitkän julkisivun kokoisesta maisemaikkunasta avautuu rehevä lohjalainen luonto.
Talon perustus mahdollistaa helpon siirrettävyyden.
Varjon kierrätysasteeksi tuli lopulta 56 prosenttia. Teräksen osalta päästiin sataan prosenttiin. Matti Kuittinen sai tunnettuutta Lohjan asuntomessujen Pyörre-talosta neljä vuotta sitten vuonna 2021. Pyörre oli hiilineutraalin kiertotalouden mallitalo, joka oli mukana ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen pilotissa. Pyörteessä kokeiltiin myös muunneltavuutta ja purettavuutta. Tulokset raportoitiin. Rakennuttajana Pyörteessä oli lohjalainen, teräksisiin asennuslattioihin ja termorankoihin erikoistunut Aulis Lundell Oy, jonka kanssa Matti Kuittinen Pyörteen suunnittelijana teki yhteistyötä. Varjossa yhteistyö jatkui. Varjon päädyt ovat julkisivuiltaan kokonaan fossiilivapaata terästä. Pitkissä julkisivuissa on käytetty mustaksi käsiteltyä jätelautaa. Alapohjan eriste on sataprosenttisesti kierrätettyä styroksia. Ulkoseinien eristeenä on kierrätettyä mineraalivillaa. Sisätilojen pinnoissa on käytetty kierrätettyä muovia. Kylpyhuoneen kalusteet ovat kierrätettyä. Alle nelisataaneliöisen tontin pensaista osa on ”rescue”-pensaita.
Kylpyhuone on tilava ja moderni.
Kapselimaiset nukkumatilat ovat Matti Kuittisen kokemusten mukaan oivalliset.
Varjon neliöhinnaksi tuli noin 2500 euroa. Siinä ei ole mukana Matin omaa työpanosta. Materiaalimenekki on 82 prosenttia pienempi verrattuna keskikokoiseen suomalaiseen nykyomakotitaloon. Ilmanvaihto hoituu koneellisesti. Ikkunoista kaksi on avattavaa.
Varjo on ollut jo esillä kansainvälisissä yhteyksissä, kuten Bakun ilmastokokouksessa COP29 vuonna 2024 ja Brysselin arkkitehtuurifestivaaleilla.
Kestävän rakentamisen professori Matti Kuittinen haluaa elää kuten opettaa.
Talon päätyä suojaa kierrätetty ja huolella pokattu teräspelti ja pitkiä julkisivuja mustaksi käsitelty jätelauta.
Lohjan vuoden 2021 asuntomessujen Pyörre-talossa Matti Kuittinen sai ensituntumaa teräksen käytöstä ja erilaisista vähäpäästöisyyslaskelmista. Pyörteessä päästiin kierrätettävyysasteessa vähän yli 20 prosentin, kun Varjossa luku on jo 56 prosenttia.
Vuoden asumiskokeilu on vakuuttanut Matti Kuittisen minitalon eduista. Kaikki tarvittava on käden ulottuvilla ja asumiskustannukset pysyvät maltillisina. Luonto on tärkeä osa kokonaisuutta. Ötököitä ja lintuja varten on tontin rajalla oma ”ötökkäaita”. Etelä-Suomen suurimman järven, Lohjanjärven, rantaan on satakunta metriä rinnettä alaspäin. Ehkä kaikkein tärkeintä Matille on yrittää itse elää kuten tulevia arkkitehteja opettaa. Varjon rakentamisesta ja siinä asumisesta Matti Kuittinen hankkii arvokasta käytännön tietoa ja kokemusta, miten ylipäätänsä Suomen kaltaisessa maassa voidaan rakentamisen kokonaispäästöjä minimoida ja materiaalien kierrätystä toteuttaa. Varjo osoittaa, ettei kysymys ole mistään teoreettisesta ja käytännölle vieraasta haihattelusta, vaan täysin mahdollisesta ratkaisusta.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen.