Samfundet S:t Erik on kunnianarvoisa, vuonna 1903 perustettu aatteellinen yhteisö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Tukholman historian tuntemusta. Yhteisö oli vuonna 1918 aikaansaamassa Tukholman skönhetsrådetia ja Tukholman kaupunginmuseota vuonna 1937.
Vuosittain ilmestyvä kirja on yhteisön perustoimintoja. Lisäksi yhteisö järjestää keskustelutilaisuuksia, käyntejä historiallisesti kiintoisiin kohteisiin, myöntää stipendejä ja organisoi sinisiä kylttejä Tukholman kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin. Yhdistys rahoittaa toimintansa lahjoitusvaroin, joita on vuosikymmenten saatossa kertynyt kunnioitettava määrä.
Uusin, vuonna 2024 ilmestynyt vuosikirja Hållbar stad on jyhkeä kokoelma kiinnostavia ja asiantuntevia artikkeleita, jotka keskittyvät tarkastelemaan Tukholman mahdollisuuksia selvitä ilmastonmuutoksen haasteista. Teoreettisempien pohdintojen lisäksi kirjassa selostetaan joitakin konkreettisia esimerkkejä viime vuosien onnistuneista transformaatioista. Kaasutehtaan alue osana Pohjoista Djurgårdsstadenia on osin vielä työn alla. Kaasutehtaan alue on Euroopan suurimpia yksittäisiä kaupunkiuudistusprojekteja. Alue on mitoitettu 12000 uudelle asukkaalle ja 35000 työpaikalle. Maisema-arkkitehti Staffan Sundström käy läpi projektia ja sen kunnianhimoisia tavoitteita. Suuri osa alueen noin kolmestakymmenestä tuotantorakennuksesta, mukaan luettuna kaksi kaasukelloa, säilyvät. Aiemmin teollisessa käytössä olleen alueen viherstruktuuriin on kiinnitetty erityistä huomiota. Puuistutuksilla luodaan paitsi tunnelmaa niin vähennetään hellejaksojen haittoja. Vaikka vanhoja kaasun kuljetukseen käytettyjä ilmassa risteileviä kanavia ei turvallisuussyistä voitu enää käyttää, on niitä konstruoitu uusista materiaaleista muistuttamaan alueen teollisesta historiasta. Aina kun mahdollista, on hyödynnetty vanhoja graniittilevyjä ja tiiliä esimerkiksi katujen päällysteenä.
Arkkitehti Karolina Nyström kertoo metodeista, joilla vanhoja ”kulahtaneita” teollisuus- ja toimistotiloja voidaan melko yksinkertaisin toimin ottaa ja muuntaa uudelleen soveltuviksi nykyaikaisiksi ja monikäyttöisiksi työtiloiksi. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat johtavia periaatteita. Yllätyksiä on aiheutunut esimerkiksi siitä, että monilta tunnetuilta huonekaluvalmistajilta puuttuu konsepti, miten niiden valmistamia huonekaluja voi kunnostaa kohtuullisin kustannuksin. Usein vanhan korjaaminen maksoi saman verran kuin uuden vastaavanlaisen hankkiminen.
Monissa kirjoituksissa kannetaan huolta Tukholmaa riivaavasta purkamisaallosta. Uhanalaisiksi eivät ole joutuneet pelkästään kunnossapidon laiminlyönnin tai taitamattomien korjausten vuoksi suurenkin yleisön silmissä purkukuntoon ajautuneet kohteet. Mukana aktivistien aikaansaamassa purkukartassa on myös monia arvokohteita. Niiden purkamisen taustalla on yleensä rakennuksen omistajan tavoite saada purettavan rakennuksen korvaavalla uudiskohteella taloudellisia voittoja. Tilanne ei juurikaan näyttäisi poikkeavan esimerkiksi Helsingistä. Eräänä esimerkkinä tuodaan arkkitehti Tove Sjöbergin ja arkkitehti Emma Svanbergin artikkelissa esiin tapaus Hästen 21. Vuonna 1973 valmistuneen rakennuksen suunnittelijana oli Bengt Lindroos, joka kuuluu Ruotsin 1900-luvun merkittävimpiin arkkitehteihin. Toimistorakennuksen sijainti NK-korttelissa oli keskeinen. Rakennus oli rakennettu aikakautensa korkealaatuisilla ja aikaa kestävillä materiaaleilla. Hästen 21 oli luokiteltu historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, ympäristöllisesti ja rakennustaiteellisesti erityisen arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennuksen omistajan mielestä matala huonekorkeus ja käyttöikänsä päässä ollut ilmanvaihtojärjestelmä estivät rakennuksen säilyttämisen. Julkinen keskustelu sen enempää kuin valitukset eivät auttaneet ja rakennus purettiin. Tilalle rakentuva uusi toimistotalo on määrä luokitella LEED Platinum -tasoon. Laskelmissa ei kuitenkaan oteta huomioon purkamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä. Tulee viemään 120 vuotta ennen kuin projekti pääsee uuden rakennuksen paremmasta energiatehokkuudesta huolimatta plussan puolelle.
Arkkitehti Rebecca Rubin ja ekonomi Moa Lindunger tarkastelevat sosiaalista kestävyyttä sekä teoreettiselta että käytännön esimerkkien kannalta. Oikeudenmukaisuus ja instituutiot, joihin asukkaat voivat luottaa, ovat sosiaalisen kestävyyden peruselementtejä. Tukholmaan on viime vuosina toteutettu monia onnistuneita projekteja, joissa pääpainona on ollut lisätä asukkaiden yhteenkuuluvuutta. Niitä ovat olleet muun muassa tyttöjen omat tilat, Vårbergin tanssilava, joka rakennettiin koulun viereisen sillan alle ja Kaupunkilähetyksen rakennuttama vuokratalo Farstassa.
Kirjassa esiin nostettujen monien huolien ohella on siinä myönteinen perusvire. Tukholman monisatavuotinen historia on sisältänyt nousuja ja laskuvaiheita. Tukholmalaiset ovat ylpeitä kaupungistansa ja monet ruohonjuuritason toimijat edistävät näkyvällä ja näkymättömällä työllänsä kaupungin suunnanmuutosta kohti kestäviä ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Samfundet S.t Erik saa osakseen huomiota ja sillä on myös poliittista vaikutusvaltaa. Uusin vuosikirja on virikkeitä antava myös suomalaiselle kaupunkipolitiikalle, tutkimukselle ja keskustelulle.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat teoksesta.
Ann Pålsson (red.): Hållbar stad. Lösningar Låsningar Visioner. Samfundet S:t Erik – Appell Förlag. Stockholm. 2024.