Rakennustarkastuspäivillä Naantalissa 19. – 21.3.2025 keskityttiin vuoden alusta voimaan tulleeseen rakentamislakiin, siihen vuoden 2024 lopussa tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen.
RTY:n väistyvä puheenjohtaja Risto Levanto kertoi siirtyvänsä Vantaan rakennusvalvontapäällikön paikalta takaisin Helsinkiin hoitamaan rakennusvalvonnan kehityspäällikön uutta vakanssia. Selfie lavalta yleisö taustalla.
Viimeksi Rakennustarkastuspäiviä vietettiin Naantalin kylpylässä vuonna 2011. Silloinkin oli ”tupa täynnä”. Tällä kertaa päivien paikat myytiin loppuun jo heti vuodenvaihteen jälkeen. Paikan päälle saapui 370 minkä lisäksi näytteilleasettajien edustajia oli 20. Ensimmäistä kertaa tilaisuus striimattiin kylpylän pienempään saliin, mistä suuren salin tapahtumia pystyi vaivatta seuraamaan. RTY:n väistyvä puheenjohtaja Risto Levanto totesi julkisen keskustelun rakentamislaista pyörineen lähinnä kysymyksessä ”saako saunan rakentaa järven rannalle ilman lupaa”. Alkuvuosi on rakennusvalvonnoissa eletty soveltamalla edelleen vanhaa maankäyttö- ja rakennuslakia hakemuksiin, joita jätettiin ennen vuodenvaihdetta. Mutta pikkuhiljaa on päästy soveltamaan uuttakin lakia, kuntien uusittuja hallintosääntöjä ja taksoja. Löytyypä uuden rakennusjärjestyksenkin jo aikaan saaneita kuntia.
Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen kertoi Suomen aurinkokaupunkina tunnetusta, jo keskiaikana kaupunkioikeudet saaneesta merenrantakaupungista. Rantaviivaa kertyy tuhatkunta kilometriä, ja lomamökkejä sekä turisteja kesäaikaan riittää. Naantali on yllättäen asukaslukuun suhteutettuna Suomen teollistuneimpia, ellei teollistunein kunta. Telakka- ja muu suurteollisuus takaa vakaan talouden. Niinpä Naantali on yksi Suomen kolmesta velattomasta kunnasta. Muutama vuosi sitten lakkautetun Nesteen öljynjalostamon alueelle on tulossa vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitos. Vihreän siirtymän hankkeet tuovat mukanaan muutakin järeämmän luokan tuotantoa. Raisio-Naantali-väylä uudistetaan moottoritietasoiseksi, osin EU:n rahoituksen turvin. Matkailun vetonauloina toimivat perinteiseen tapaan Muumimaailma, vierasvenesatama ja pari vuotta jatkuneen peruskorjauksen jälkeen tulevana kesänä avautuva Tasavallan presidentin kesäasuinpaikka Kultaranta. Majoituskapasiteettia ollaan kaavoittamassa lisää Naantalin keskiaikaisen kirkon tuntumaan.
Etukäteen pelättiin, että Naantalin kylpylän suuressa salissa vapaat tuolit loppuvat kesken. Ensimmäistä kertaa käytössä ollut päivien striimaus pienempään rinnakkaissaliin toi sopivaa väljyyttä.
Kotoperäistä ja EU-regulaatiota
Ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen loi tiiviin katsauksen kansalliseen ja EU-regulaatioon. Paljon muutakin on tapahtunut kuin joulun alla eduskunnan siunaama, kunnissa keskustelua aiheuttanut rakentamislain muutos. Lupakäsittelyyn säädetty määräaika tulee kuntien helpotukseksi voimaan vasta 1.1.2026. Sama koskee hiilijalanjäljen laskentaa. Kauan odotettu ehdotus raja-arvoiksi saatiin lopulta lausunnolle 5.3.2025. Ehdotus on maltillinen. EU:n uusittu rakennustuoteasetus CPR tuli voimaan tammikuussa, mutta sen soveltaminen alkaa toden teolla vasta siirtymäkauden jälkeen. CPR:n toimeenpano tulee aiheuttamaan paljon työtä standardilaitoksissa mutta myös jäsenvaltioissa. Samoin uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja sen implementointi on melkoinen ponnistus jäsenvaltioille. Paitsi jo lausunnolla olevia muutoksia rakentamislakiin on tulossa kokonaan uusi laki selkeyttämään rakennusten energiatehokkuuden kokonaisuutta. Tarvitaan myös kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma. Päästöttömien rakennusten ajallinen takaraja on 2050. Sähköautojen latauspisteiden määrää pitää lisätä, samoin aurinkoenergiaa.
Syksyllä 2024 ympäristöministeriössä aloittanut erityisasiantuntija Aapo Mahlamäki jatkoi luontevasti selostamalla hallitusohjelmaan kirjatun rakennusvalvontauudistuksen nykyistä valmisteluvaihetta. Uudistusta valmistelevan laajapohjaisen työryhmän, jossa myös RTY:llä on edustus, toimikausi ulottuu vuoden 2026 loppuun. Jos uudistus on tarkoitus toteuttaa kuluvalla vaalikaudella, ei aikaa ole enää paljoa hukattavaksi ehdotuksen saattamiseksi lausuntokierrokselle. Loka-marraskuussa 2024 kaksi viikkoa auki olleen verkkoaivoriihen kautta saatiin yli 400 vastausta. Vastauksia analysoitaessa ne ryhmiteltiin viranomaisten antamiin ja muiden antamiin. Rakennusvalvonnan ydintehtävinä korostuivat vastauksissa turvallisuus ja terveellisyys sekä säädöstenmukaisuus. Ohjausta ja rakentamisen laatua pidettiin tärkeinä, samoin riippumattomuutta. Huomioita saivat myös tulkintojen yhdenmukaisuus ja voimavarat.
Risto Levanto totesi kommenttipuheenvuorossaan, kuinka hiilijalanjäljen raja-arvo linkittyy lausunnolla olevassa ehdotuksessa kaksivaiheisuuden kautta rakentamislupien käsittelyyn säädettyyn määrä- eli takuuaikaan. Vuonna 2026 käyttöön otettavat raja-arvot edustaisivat käytännössä kevyttä askelta, eli pääosa rakennuksista alittaisi raja-arvot ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2028 alusta raja-arvoihin esitetään maltillista kiristystä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Onko pelättävissä, että ennen raja-arvojen tiukentumista pyrittäisiin jättämään lupahakemuksia käsiteltäväksi normaalia enemmän, mikä ruuhkauttaisi niiden käsittelyä? Rakentamislain 68 a §:ään sisältyvien määräaikojen noudattaminen voisi silloin olla vaikeaa. Kentällä toivotaan ympäristöministeriön asetusta, jossa tarkennettaisiin määräajan laskentaa. Rakennusvalvontauudistuksen tiimoilta on esitetty erisuuruisia väestömääriä rakennusvalvonnan organisaatioiden pohjaksi. Onko väestömäärä, joka on muuttuva suure, paras mittari? Pitäisikö käyttää eri vuosien keskiarvoa? Tietojärjestelmien erilaisuus voi aiheuttaa yllättäviä menoeriä, kun eri järjestelmiä käyttäviä kuntia sovitetaan yhteen. Työmaavaiheiden tarkastusten yksityistämisestä on myös puhuttu, samoin lupakäsittelyyn ostettavasta palvelusta. Tulkintalautakuntaa on ehdotettu ratkomaan määräysten erilaisia tulkintoja. Auki olevia kysymyksiä riittää ja aika rientää.
Turun Leena Salmelainen korosti pienten kuntien ja niiden rakennustarkastajien olevan lähellä asiakasta. Vantaan Panu Latvala esitti harkittavaksi rakennusvalvonnan valtiollistamista ratkaisuksi riippumattomuuteen ja määräystulkintojen erilaisuuteen. Aapo Mahlamäki totesi valtiollistamisen olleen työryhmässä esillä, mutta ei saaneen kannatusta. Kuntaliiton Paula Mäenpää näki valtiollistamisen huonona ja voisivan johtaa rakennusvalvonnan kehityksen taantumiseen. Kunnilla itsellänsä on paras tietämys siitä, millainen ratkaisu toimii. Jos, ja kun suuriin yksiköihin mennään, on silti alueellisten toimipisteiden määrä edelleen mahdollinen, lisäsi Risto Levanto.
Kysymys rakennusvalvonnan roolista osana rakentamisen laatua herätti keskustelua. Naantalin teknisen johtajan, Turun entisen rakennustarkastajan Reima Ojalan mukaan kukaan ei kaipaa rakennusvalvontaa, joka vain tarkastelee papereita. Lukumääräisesti suuri osa hankkeiden suunnittelijoista tekee suunnittelua muun työn ohella. Tällöin viranomaisen antama ohjaus ja neuvonta ovat aivan keskeisiä. Sekä työmaalla tehtävät tarkastukset. Myös tämän kirjoittaja totesi, että yleiseen etuun kuuluu laadusta huolehtiminen. Rakentamislain 102 §:n 2 momentin virke, jonka mukaan rakennusvalvonta ei vastaa rakentamisen laadusta, pitää ymmärtää rajanvetona virhevastuuseen. RTY:n pääsihteeri Markku Hienonen painotti rakennuskannan kytköstä kansallisvarallisuuteen. Heikkolaatuiset rakennukset sairastuttavat niiden käyttäjiä, ja ihmisten korjaaminen se vasta kalliiksi tuleekin.
Syksyllä 2024 erityisasiantuntijana ympäristöministeriössä aloittanut, mutta rakentamislakiin jo syvällisesti perehtynyt Aapo Mahlamäki. Aapon vastuulla on ei enempää eikä vähempää kuin hallitusohjelmaan kirjattu rakennusvalvontauudistus.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela antoi neuvoja muutoksen pelon selättämiseen. Onnea ei kannata etsiä. Kun omia tunteitansa tunnistaa ja tarkastelee, oppii niiden kanssa elämään.
Lupaharkinnasta
Oulun rakennusvalvonnan johtaja Anu Montin tarkasteli rakennusvalvonnan ehkä keskeisintä kysymystä, luvanvaraisuutta, käänteisesti. Lainsäätäjä on halunnut keskittää niukat viranomaisvoimavarat oikeasti lisäarvoa tuoviin hankkeisiin. Vaikka virkaintoistakaan viranomaista ei aina tarvita, voi viranomainen toki olla huolestunut ja antaa kannustavaa neuvontaa. Jo hallituksen esitys HE 139/2022 vp tämän tuo esiin. Rakentamislain 5 §:n säännös rakentamisen ohjauksen lähtökohdista on hyvä muistaa. Viranomainen toimii toimivaltansa rajoissa ja pyrkii oikaisemaan väärinkäsitykset. Konsulttina viranomainen ei kuitenkaan toimi.
Monet olennaiset tekniset vaatimukset rakentamislain 4 luvussa koskevat vain rakennuksia, eivät rakennelmia. Tilanne ja tulkinnat erilaisten rakennelmien luvanvaraisuudesta elää lähes päivittäin. Onko esimerkiksi muuntamo rakennus vai yhdyskuntatekninen laite? Lain 42 §:n 2 momentin niin sanotun kaatoluokan kautta voi uudiskohteeseen liittyvä laite luvittua, vaikkei itse kohde vaatisi lupaa. ”Hellapoliisin” piikkiin meni pohdiskelu, menettävätkö olemassa olevat hellattomat rakennukset rakennuksen statuksensa. Vaikka korkeintaan kolme kuukautta paikallaan pidettävä tapahtumateltta ei lupaa edellytä, voi se usein vaatia enimmäishenkilömäärän vahvistamisen (RakL 41 §). Katokset tuntuvat olevan suuri kysymys, vaikka ne yleensä kooltaan pieniä ovatkin. Oulu on ennättänyt laatia kiitettävän runsaasti erilaista havainnollistavaa ohjeistusta piirroksineen luvanvaraisuuden harkintaa selventämään. Hyväksi ohjenuoraksi on osoittautunut uusittu rakennusvalvontataksa. Taksaa laadittaessa on ollut pakko listata sen alle kuuluvat ja maksulliset hankkeet. Tilanne kuitenkin elää ja tulkintoja tarkistetaan sitä mukaa kun kokemuksia saadaan.
Jos uudiskohteiden luvitus askarruttaa, niin vähintään yhtä paljon kysymyksiä herää korjaus- ja muutostöiden luvituksesta. Teemaa avasivat Oulusta tarkastusarkkitehti Anneli Paakkari ja ilmasto- ja korjausneuvoja Tommi Riippa. Neuvonta ja ohjaus ovat tässäkin tärkeässä roolissa. Hankkeeseen ryhtyvälle kuuluu hankkia osaamista ja ohjausta siihen kykenevältä suunnittelijalta. Suunnittelijan tehtävänä on varmistaa määräysten mukaisuus. Oulun rakennusvalvonnassa toimii oma korjaustiimi, joka on erikoistunut korjaus- ja muutostöihin. Luvituslinjaukset elävät ja kehittyvät. Tällä hetkellä ei esimerkiksi huoneistojen yhdistämistä Oulussa luviteta, jakaminen sen sijaan luvittuu. Kantaviin seiniin tehtävät aukot eivät luvitu, jos aukotus ei tosiasiassa vaikuta rakenteelliseen turvallisuuteen. Suojellut ja historiallisesti arvokkaat kohteet ovat eri asemassa, kuten lakikin säätää. Seminaariyleisö sai ottaa kantaa muutamaan ORaVa (Oulun rakennusvalvonta) kysymyspähkinään.
RTY:n uusi puheenjohtaja, Turun valvontajohtaja Leena Salmelainen ja Turun ympäristöjuristi Jenna Härkönen vastasivat sekä torstai- että perjantaiaamun lakiklinikoissa asiaan kuuluvalla ammattitaidolla.
Tutkaparina tunnettu Helsingin rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörit Kirsi Rontu (vas.) ja Satu Kääpä (oik.) saivat ansaitusti Vuoden rakennustarkastajan palkinnon.
Kirsille ja Sadulle osuu toisinaan saunojenkin tarkastuskeikkoja.
Muutos ja miten sitä hallitaan
Turun rakennusvalvonnasta Kaleva Latvala innosti kokeilemaan tekoälyä ja automatiikkaa rakennusvalvonnan rutiineissa. Kehittämisasiantuntijana työskentelevä Latvala on ollut luomassa ”puunkaatobottia”. Vuosittain Turun hortonomille tulee noin 1300 puiden kaatoon ja maisematyölupaan liittyvää kyselyä. Botin avulla on vastaamista saatu nopeutettua niin että viranhaltija voi keskittyä lupaa edellyttäviin maisemaa muuttaviin hankkeisiin. Muitakin automatiikan mahdollistamia kehityshankkeita on vireillä. Kokeilkaa rohkeasti! oli Latvalan viesti.
Filosofi, tietokirjailija Frank Martela Aalto-yliopistosta kannusti elämään muutoksen pelon kanssa. Koska muuta vaihtoehtoa ei oikeastaan ole. Tunteiden kautta tulkitsemme maailmaa, ja tunnistamalla ja tarkastelemalla tunteitamme opimme niiden kanssa elämään. Elämää ei kannata suorittaa, mutta parhaansa tekeminen on kannatettavaa. Kiinalaisen viisauden mukaan hän, joka ei viivy tuloksissa, ei niitä menetä.
Kolmikko Risto Levanto, Rakennusteollisuus RT:n johtaja Anu Kärkkäinen ja Kuntaliiton Paula Mäenpää (vinottain selin) ovat tulleet tutuiksi ympäristöministeriön eri työryhmissä. Paulan kommentteihin rakentamislaista törmää eri medioissa lähes päivittäin.
Torstain iltapäivän retkistä eräällä suosituimmista tutustuttiin muun muassa Naantalin birgittalaisluostarin kirkkoon. Kirkon rakennusluvan allekirjoitti kuningas Kristoffer Baijerilainen 23.8.1443, jota pidetään Naantalin kaupungin perustamispäivänä. Luostarin nimi Vallis Gratiae, Armonlaakso, esiintyy Naantalin kaupungin vaakunassa initiaaleina VG. Pyhä Birgitta julistettiin Euroopan suojelupyhimykseksi vuonna 1999.
Juridiikkaa – ja lisää juridiikkaa
Torstai ja perjantai kuluivat enemmän tai vähemmän rakentamislain parissa. Ympäristöjuristi Jenna Härkönen Turun kaupungin konsernihallinnosta kävi suurella ammattitaidolla läpi etukäteen lähetettyjä lakikysymyksiä, yhdessä jo rutinoituneen Leena Salmelaisen kanssa. Lakiklinikalla avattiin tuttuun tapaan aamuvarhain molempien päivien ohjelmat. Nopeasti ja selkeästi ennätettiin pureutua noin viiteentoista ajankohtaiseen ja mieliä askarruttavaan uuden lain tulkintaa kaipaavaan yksityiskohtaan. Kysymykset ulottuivat oikaisuvaatimuksesta lepakkoselvitykseen, katoksista rakennustietojen välittämiseen valtion viranomaisille, oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta suhteessa rakennusjärjestyksen sivuasuntomääräykseen ja lupapäätöksen kuulutuksesta töiden aloittamisoikeuteen, monien muiden pulmien lisäksi.
Kokkolan rakennusvalvontapäällikkö Tero Jelekäinen ja Vantaan johtava lupa-arkkitehti Ifa Kytösaho tarkastelivat lupamenettelyä ja luvan myöntämisen edellytyksiä. Jelekäinen kertoi paitsi Kokkolan omaksumista toimivaltalinjauksista niin myös itse kaupungista, joka vajaine viisinekymmenine tuhansine asukkaineen on Pohjois-Euroopan suurimpia kemian ja metallien jalostuksen keskuksia. Lähiaikoina saattaa rakennusvalvonnan käsittelyyn olla odotettavissa puhtaan siirtymän sijoittamislupa suunnitteilla olevan litiumin tuotantolaitoksen myötä. Viikoittaisessa ”lupavartissa” asioita puidaan yhdessä rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja ympäristövalvonnan kanssa. Asukasluvultaan Suomen neljänneksi suurimmassa Vantaan kaupungissa on suunnittelutarvealueita paljon. Toimivaltaratkaisut ovat Vantaalla komplisoidummat Kokkolaan verrattuna.
Rakentamisluvan anatomiaa avasivat Espoon rakennusvalvontapäällikkö Jesper Jokilehto ja johtava rakennustarkastaja Johanna Aho Tuusulan rakennusvalvonnasta. Molemmat antoivat Oulun mallin innoittamina vastuusta vapautusilmoituksen omista ja organisaatioidensa tulkinnoista. Rakentamisluvan hakuasiakirjojen osalta eletään vielä kuluva vuosi siirtymäkautta ja sovelletaan alueidenkäyttölain 131 §:ää. Nyt on siis hyvin aikaa valmistautua rakentamislain 61 §:n tulevaan voimaantuloon ja soveltamiseen, kuten vaikkapa rakennustuoteluettelon vaatimiseen. Harkintaa tulee. Ennakkopalavereita kannattaa hyödyntää.
Arkkitehti, ARCO Arkkitehtitoimiston osakas Niklas Kronberg kertoi suunnittelualalla jatkuvasta konsolidaatiosta eli arkkitehtitoimistojen keskittymisaallosta. Pienillä, ja suuremmillakin suunnittelutoimistoilla voi olla suuria vaikeuksia lähes tsunamin lailla muuttuvassa toimintaympäristössä tietomalleineen, uusine lakeineen ja rakennuttajien harrastamine toimeksiantojen polkuhinnoitteluineen. Työmäärä sen kuin kasvaa mutta palkkiot eivät. Pääsuunnittelijaa ei pidä missään nimessä lähteä rinnastamaan tehtäväkuvaltaan rakennussuunnittelijaan, oli eräs tärkeä viesti. Viranomaiselta toivotaan tietoa, pitäviä aikatauluja ja yhtenäisiä tulkintoja. Kiitosta viranomaiset saavat yhteistyöstä, joustavuudesta ja aktiivisuudesta.
RTY:n johtokunta sai riveihinsä uuden puheenjohtajan, Leena Salmelaisen, ja kolme uutta jäsentä.
Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki Oulu toivottaa tervetulleeksi Rakennustarkastuspäiville 18. – 20.3.2026.
Perinteiset päivien lähtölahjat odottivat osallistujia ennen kotiinlähtöä Naantalin kylpylästä. Järjestelyt Naantalissa sujuivat kuin Strömsössä konsanaan!
No nyt tuli kyl sanomist!
Kolmas isompi teema keskittyi jatkuvan valvonnan ja työnaikaisen tarkastuksen kysymyksiin. Turun rakennusvalvonnan valvontajuristi Esa Mettälä pohti rakentamislain käsitteitä rakennuksesta, rakennuskohteesta ja rakentamisesta ja miten niitä on eri pykälissä käytetty. Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa voi käyttää lain 6, 8, 10, 12 ja 13 luvun mukaisissa asioissa, ei muissa. Tämä legaliteettiprinsiipin mukainen ratkaisu poikkeaa maankäyttö- ja rakennuslain avoimesta blanko-linjasta, joka ulottui myös rangaistussäännökseen. Rakentamislaki on omaksunut vallalla olevan käsityksen mukaisen täsmällisen, rangaistusuhan alaisten tekojen yksilöinnin. Mettälän neuvona oli, Frank Martelaa mukaillen, ottaa rakentamislaki sellaisena kuin se on.
Rakennustyönaikaisesta valvonnasta näkemyksiä ja vinkkejä esittelivät Helsingin rakennusvalvonnasta johtava tarkastusinsinööri Matleena Laine ja talotekniikkayksikön päällikkö Petri Perkiömäki. Sattumanvaraisia tarkastuksia on lainsäätäjän tahtotilan mukaan tarkoitus käyttää. Tarpeen on kuitenkin arvioida, milloin niistä on saatavilla todellista lisäarvoa, osoittavat tähänastiset kokemukset Helsingistä. Energiakaivoluvissa on Helsingissä ollut jo pitkään käytäntönä, että lupapäätöksessä on maininta mahdollisesta pistokoeluontoisesta tarkastuksesta. Vastaavan työnjohtajan toimintaan on toisinaan tarpeen puuttua. Lauri Jääskeläinen selosti rakentamislain uutta säännöstä, jonka perusteella työnjohtajalta voidaan tilanteessa, jossa henkilö on edeltävien kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samanlaiseen tehtävään, evätä kelpoisuus. Kyvyttömyyttä koskevasta rajoituksesta tulee ilmoittaa pätevyyden toteamista hoitavalle, valtuutuksen saaneelle toimielimelle. Erityismenettelyn ja laadunvarmistuksen tarkentuneita ja tiukentuneita säännöksiä kävi vuorostaan läpi Risto Levanto. Ympäristöministeriön ohjeet 3/601/2005 ja 5/601/2005 ovat edelleen käyttökelpoisia. Ohjeet koskevat rakentamista koskevia suunnitelmia ja selvityksiä sekä rakennustyön suoritusta ja valvontaa. Levanto peräänkuulutti rakentamishankkeen vaativuutta koskevan rakentamislain 101 §:n mahdollistamaa valtioneuvoston asetusta. Asetuksen kautta olisi mahdollisuus saada tarkempaa sääntelyä rakentamishankkeen vaativuuden arviointiin.
Loppukatselmuksen roolia tarkasteli Järvenpään ja Hyvinkään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Vastamäki palautti mieleen Kuntaliiton pitkäaikaisen rakennusvalvontaan erikoistuneen juristin Ulla Hurmerannan opetuksen, jonka mukaan loppukatselmukseen ei pidä laittaa ehtoja. Loppukatselmuspöytäkirjan pitää olla ”puhdas paperi”. Rakentamislakiin joulukuussa säädetty muutos mahdollistaa vähäisen poikkeamisen myöntämisen loppukatselmuksen yhteydessä. Ratkaisua perusteltiin ilmastoselvityksen esittämistä koskevalla sääntelyllä, joka siirsi ilmastoselvityksen raportoinnin osaksi loppukatselmusta. Vähäisen poikkeamisen mahdollisuus on käytettävissä periaatteessa melkein mihin tahansa määräyksestä poikkeamiseen loppukatselmusvaiheessa. Muutos on aiheuttanut keskustelua. Joka tapauksessa mahdollisuuden hyödyntäminen aiheuttaa erillisen ja valituskelpoisen hallintopäätöksen tarpeen. Loppukatselmusta ei silloin pääse pitämään ennen kuin vähäistä poikkeamista koskeva päätös on lainvoimainen.
Yhteistyötä
Päivien suuren salin ammatillinen osuus huipentui tiiviiseen paneelikeskusteluun. Sitä moderoi taitavasti Naantalin rakennustarkastaja Markku Aro. Naantalin tekninen johtaja Reima Ojala korosti rakennusvalvonnan roolia lisäarvon tuojana. Työmaavaiheessa tarvitaan oikeasti kohdennettuja ja oikea-aikaisia katselmuksia. RTY:n uudeksi puheenjohtajaksi valittu Leena Salmelainen toi esiin neuvonnan ja ohjauksen tärkeyden. NCC Länsi-Suomen yksikön johtaja Juha Kuokkanen kokee rakennusvalvonnan yhdeksi palvelun tuottajaksi ja arvon tekijäksi. Päivillä jo esiintynyt, ARCO Arkkitehtien Niklas Kronberg toivoo viranomaiselta kattavaa ja visuaalisesti hahmotettavaa viestintää sekä luovuutta. Ympäristöministeriön Aapo Mahlamäkeä viehätti vastaavan työnjohtajan roolia koskeneessa esityksessä esiin tullut historiallinen kuvernöörin virkanimike. Turvallisuus ja terveellisyys ovat rakennusvalvonnan olemassaolon oikeutuksen ydintä. Yksimielistä kannatusta saivat ennakoiva lupakäsittely, toimivien tukipalvelujen, kuten lainopillisen osaamisen tarpeellisuus sekä kasvokkain tapahtuva palvelu. Vaikka digi on arkipäivää, ja tekoäly tulee ryminällä, tarvitaan edelleen henkilökohtaisia kontakteja. Markku Aron tiivistys keskustelusta oli, että kaverien kanssa yhteistyö pelaa.
Turun alueen rakennustarkastajien yhteistyö alkoi kehittyä jo 1990-luvulla. Turun tarkastuspäällikkönä toimiva Andreas Salonen kertoi nykyään 28 kuntaa käsittävän TART-yhdistyksen toiminnasta. Siinä on paljolti samaa kuin RTY:n toiminnassa. Pääpainona on jäsenten ja myös alueen luottamushenkilöiden koulutus, yhteiset tulkinnat ja ammatilliset retket. Samantapaisesta toiminnasta kertoivat RTY- seniorien aktiivit Harri Lehtinen ja Vesa Yrjönen. Koulutustapahtumien lisäksi suunnitteilla on vapaamuotoisempaa yhdessäoloa retkien muodossa.
Leena Salmelainen kiitti naantalilaisia päivien hienosti sujuneista järjestelyistä. RTY:n Sara Keravuori kukitettiin. Ilman Saraa homma ei hoituisi. Euroopan vuoden 2026 kulttuurikaupunki Oulu kutsuu Rakennustarkastuspäiville 18.–20.3.2026. Varmoja aiheita ovat ilmastoselvitys, lupien käsittelyn takuuaika ja tietomallit.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen ja Halla Savisaari.
