Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on tuonut kaupunkiin tapahtumia, taiteilijoita ja kulttuurisisältöjä. Vuosi näkyy myös rakennetuissa ympäristöissä: uusia kulttuuritiloja on avautunut, olemassa olevia rakennuksia korjattu ja otettu uuteen käyttöön, kaupunkikuvaan on tullut uutta taidetta ja tapahtumien tarvitsemat tilat ovat monipuolistuneet.
Muraali Ovensuussa, tekijä Ilana Pichon.
Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 etenee kohti loppuhuipennustaan. Vuosi on tuonut Ouluun ja sen 39 kumppanikuntaan ennätyksellisen määrän tapahtumia, kotimaisia ja kansainvälisiä taiteilijoita sekä uusia kulttuurisisältöjä. Samalla kulttuuripääkaupunkivuosi on näkynyt kaupungissa myös konkreettisemmin: rakennuksissa, korjaushankkeissa, uusissa kulttuuritiloissa ja kaupunkitilan kehittämisessä. Kulttuuri tarvitsee ympärilleen paikkoja, joissa se voi tapahtua ja parhaimmillaan tapahtumat antavat uutta elämää myös olemassa olevalle rakennetulle ympäristölle.
Kun tapahtumarikas vuosi lähestyy loppuaan, on aika kääntää katse kohti sen perintöä. Mitä Ouluun jää, kun kulttuuripääkaupunkivuosi on ohi? Millaisia uusia tiloja ja rakennuksia on syntynyt, mitä on korjattu ja otettu uudelleen käyttöön, ja millaisia jälkiä vuosi jättää Oulun rakennettuun kulttuuriympäristöön?
Moderni kirjasto sai uuden elämän
Keskustakirjasto Saari avattiin loppuvuodesta 2025 mittavan peruskorjauksen jälkeen, jonka pääsuunnittelusta vastasi JKMM Arkkitehdit. Oulun Torninrannan tuntumassa, Vänmanninsaaressa sijaitseva, Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema vuonna 1981 valmistunut kirjasto on merkittävä modernin betoniarkkitehtuurin kohde. Peruskorjauksessa rakennuksen arkkitehtoninen ilme ja keskeiset materiaalit säilytettiin, samalla kun talotekniikka, esteettömyys ja tilojen toimivuus päivitettiin nykyajan tarpeisiin.
Peruskorjattu kirjasto on saanut Oulu2026-vuoden myötä uudenlaista näkyvyyttä ja käyttöä. Kirjaston yhteyteen sijoittunut lastenkulttuurikeskus Kotilo on tuonut tiloihin uuden kulttuuritoimijan ja vahvistanut rakennuksen roolia lasten ja perheiden kulttuuripaikkana. Saari on ollut kulttuuripääkaupunkivuonna tärkeä tapahtumien ja kohtaamisten tila, mutta sen merkitys ei rajoitu juhlavuoteen. Ajanmukaistettu modernin arkkitehtuurin kokonaisuus tarjoaa Oululle pysyvän ja monikäyttöisen kulttuuritilan myös tuleville vuosikymmenille.
”Kirjaston ympäristö on kehittynyt viime vuosina kokonaisuutena. Rantarakenteita ja torin aluetta on suunniteltu ja kehitetty niin, että alue avautuu entistä paremmin kaupunkilaisille ja tarjoaa uusia tapoja oleskella ja käyttää keskustan ranta-alueita", Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Pia Krogius toteaa.
Kulttuuri löysi tilaa kauppakeskuksesta ja hakesiilosta
Pia Krogius nostaa vuoden kulttuurisisällöistä esiin erityisesti arkkitehtuurin ja rakennetun kulttuuriperinnön näkyväksi tekemisen. Esimerkiksi merkityksellisenä arkkitehtuurikohteena hän mainitsee Aaltosiilon, joka on kunnostettu vanhasta hakevarastosta kulttuuri- ja tapahtumatilaksi ja avattu yleisölle kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Aaltosiilon kulttuuriohjelma on ollut Krogiuksen mukaan monipuolinen ja hyvin kuratoitu.
Oulussa elokuussa järjestetty Alvar Aalto -viikko toi Aallon perintöä ja Oulun arkkitehtuuria laajemmin esille. Tavoitteena oli madaltaa kynnystä kokea arkkitehtuuria ja kiinnittää huomiota siihen, mitä omassa rakennetussa ympäristössä on. Myös Proton ja Pohjois-Suomen SAFAn yhdessä tuottama Arkkitehtuurin Oulun koulu -näyttely sekä siihen liittynyt Arkkitehtuurin Oulun koulu – Jälkikaikuja -kirja nostivat esiin Oulun koulun arkkitehtuuria ja sen merkitystä osana paikallista rakennettua kulttuuriperintöä.
Kulttuuri löysi vuoden aikana tilaa myös muualta totuttujen kulttuurirakennusten ulkopuolelta. Valokuvataiteen museo Fotografiska Tallinn toi ensimmäistä kertaa valokuvanäyttelyn Suomeen, kun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan suunniteltu ryhmänäyttely PLAY avautui tammikuussa Kauppakortteli Pekuriin. Fotografiska Tallinnin ja Oulu2026-toiminnasta vastaavan Oulun kulttuurisäätiön tuottamaa näyttelyä varten kauppakeskukseen rakennettiin uusi, Pave Arkkitehtien suunnittelema näyttelytila.
Liikuntapaikat osana muuttuvaa kaupunkia
Heinäpään uusi jalkapallostadion avautui syyskuun aikana yleisölle. 5080-paikkainen stadion toimii Veikkausliigajoukkue AC Oulun kotikenttänä ja palvelee myös alueen muita seuroja harjoitus- ja ottelutapahtumissa. Jalkapallon lisäksi stadionilla voidaan järjestää konsertteja ja muita tapahtumia, joissa kapasiteetti kasvaa noin 9000 katsojaan.
Stadion täydentää Heinäpään liikuntapaikkojen kokonaisuutta ja tuo alueelle uudenlaista kaupunkitilaa. Monikäyttöisyys mahdollistaa tilojen hyödyntämisen eri mittakaavan tapahtumiin ja vahvistaa Heinäpään asemaa osana Oulun tapahtumapaikkojen verkostoa.
Samalla Oulussa pohditaan myös olemassa olevien liikuntapaikkojen tulevaisuutta. Historiallisesti merkittävän Raatin uimahallin kohtalo nousi esiin kaupungin palveluverkkokeskustelussa. Martti Heikuran suunnittelema, Pohjois-Suomen ensimmäinen uimahalli on esitetty muutettavaksi uimahallista sisäliikuntakäyttöön.
Oulun uusi museo- ja tiedekeskus.
Uusi museo rakentui teollisuusmiljööseen
Oulun museo- ja tiedekeskus Tiima avautuu lokakuussa 2026 Åströmin nahkatehtaan historiallisessa ympäristössä. Uusi keskusrakennus, jonka suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto OPUS Oy yhdessä Simon Mahringerin kanssa, yhdistyy alueen teolliseen rakennusperintöön ja kokoaa saman katon alle Oulun museon, Tietomaan sekä uusia näyttely- ja tapahtumatiloja. Kokonaisuuteen kuuluu noin 6500 neliömetrin uudisrakennus sekä noin 3000 neliömetriä vanhojen tilojen uudistamista.
Tiima on yksi Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden merkittävimmistä rakennushankkeista. Museon, tieteen ja kulttuurin yhdistyminen uudessa kokonaisuudessa tuo historialliseen teollisuusmiljööseen uuden julkisen rakennuksen ja vahvistaa alueen asemaa kaupunkilaisten yhteisenä kulttuuriympäristönä.
Taide tuli osaksi kaupunkikuvaa
Oulu2026-vuoden aikana kaupunkilaiset ja matkailijat ovat voineet tutustua monipuolisiin taide-, luonto- ja kulttuurireitteihin Oulussa ja koko Oulu2026-alueella. Reitit ovat johdattaneet muun muassa seinämaalausten, taidepolkujen, arkkitehtuurin ja kirkkohistorian äärelle sekä luonnon keskelle.
Osa kulttuuripääkaupunkivuoden jäljistä jää pysyvästi kaupunkikuvaan. Esimerkiksi seinämaalaukset ovat tuoneet taidetta osaksi kaupunkilaisten arkiympäristöä. Kaupunkitaiteesta iloa arkeen -hankkeen myötä Oulu2026-alueelle on toteutettu muraaleja vuosittain matkalla kohti kulttuuripääkaupunkivuotta. Teosten toteutuksessa on huomioitu niiden sijoituspaikkojen luonne ja kaupunkilaiset ovat voineet vaikuttaa seinämaalausten sijaintiin äänestämällä. Hankkeen viimeinen seinämaalaus valmistuu Oulun keskustaan vielä syksyn aikana. Teokset jäävät osaksi Oulun kaupunkikuvaa myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen.
”Monet tahot ovat tuoneet rakennettua kulttuuriperintöä esille eri tavoin. Kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteissa oli myös paikallisidentiteetin vahvistaminen, mutta on kiinnostavaa pohtia, ovatko muraalit siihen oikea vastaus. Ne toki tuovat taidetta osaksi kaupunkikuvaa, mutta paikallisidentiteetin rakentuminen on paljon monisyisempi kysymys,” Krogius toteaa.
Peruskorjattu keskustakirjasto Saari.
Kasvava matkailu näkyy rakentamisessa
Oulun kasvava matkailu on näkynyt majoitusrakentamisessa. Torinrantaan pitkän ja monivaiheisen prosessin jälkeen valmistunut Torihotelli sekä siihen liittyvä ravintola- ja tapahtumakokonaisuus Tarkastamo avautuivat kesän aikana. Myös Lapland Hotels Oulu laajensi kulttuuripääkaupunkivuoden alla kapasiteettiaan lähes sadalla uudella huoneella.
Lisäksi kaupungissa on parhaillaan vireillä useita uusia majoitushankkeita, jotka vahvistavat Oulun matkailun infrastruktuuria. Torin ympäristön majoituskapasiteetti kasvaa lähivuosina edelleen, kun Terwa Tower -tornihotellin rakentaminen käynnistyy. Nallikarissa puolestaan Edenin kylpylähotellin toiminta käynnistyy uudelleen vuonna 2027 perusteellisen peruskorjauksen jälkeen.
Kaupunkikuva muuttuu myös tulevina vuosina
Oulun kaupunkikuva tulee muuttumaan tulevina vuosina edelleen, kun useat suuret hankkeet etenevät. Urbaanin Oulun kärkihankkeisiin kuuluvat uusi Asemakeskus ja vuonna 2029 valmistuvaksi arvioitu Elämysareena. Raksilassa on käynnistymässä noin 80 miljoonan euron vesiliikuntakeskuksen rakentaminen.
Kulttuuritalo Valveen ja Oulun Musiikkikeskuksen peruskorjauksia lykättiin kulttuuripääkaupunkivuoden alla ja molempien hankkeiden on määrä käynnistyä vuonna 2027. Kulttuuritilojen tulevaisuus ei siten rakennu vain uusien hankkeiden varaan, vaan yhtä tärkeää on huolehtia olemassa olevista rakennuksista ja niiden ajanmukaisuudesta.
”Kaupunkikehittäminen on myös purkamista ja valintoja siitä, mitä säilytetään. Päätöksiä ei pitäisi tehdä pelkästään talouden ehdoilla, vaan meidän pitäisi tunnistaa paremmin rakennetun ympäristön arvot. Kaupungin tarina tarvitsee historiallisia paikkoja säilyäkseen”, Krogius toteaa.
Kulttuuripääkaupunkivuosi on nostanut esiin rakennuksia, ympäristöjä ja paikkoja, jotka kertovat Oulun historiasta ja identiteetistä. Osa on saanut uuden käyttötarkoituksen, osa uudenlaista näkyvyyttä. Ehkä yksi vuoden merkittävimmistä vaikutuksista onkin siinä, että Oulun rakennettua ympäristöä on opittu katsomaan uusin silmin.
Anna Niemelä
Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja rakennusarkkitehti, joka parhaillaan laajentaa osaamistaan kulttuuriympäristön tutkimuksen parissa.
Kuvat: Anna ja Juha Niemelä.