MINNA AARNIO

Paikalliset materiaalit ja käsityö muuttuvassa ilmastossa

Suomalaisella rakennusperinteellä luonnonmateriaaleineen ja teknisine ratkaisuineen on vankat juuret ja paljon annettavaa myös nykyajan ja tulevaisuuden rakentamiselle. Materiaalien ja käsityötaitojen omavaraisuus ja tuhannen vuoden aikana kehitetyt ja koetellut rakenneratkaisut, kaikki tämä on aarteisto rakentamisen maailmanlaajuistenkin haasteiden ratkaisemisessa. Arkaaista suomalaista rakennustapaa voi soveltaa kaikkialla, missä on hyvää puuta ja osaamista saatavilla. Sitä voi myös perinteiseen tapaan luontevasti siirtää ja muokata uuteen käyttöön. Kevyen rakennuksen logistiikka hoituu sijainnista riippumatta.

Niittyperhosen puistoa kehystää seitsemän Aarreaittaa Leirikujan varrella Helsingissä.

Rakentaminen kuluttaa nykyisellään liikaa luonnonvaroja ja metsien käyttöäkin tullaan rajoittamaan, joten uudella tavalla vastuullista rakennustoimintaa tarvitaan. Puun ja minkä tahansa uusiutuvan materiaalin käyttäminen mahdollisimman vähän teollisesti työstettynä ja mahdollisimman kokonaisena tuottaa paljon taitavaa käsityötä ja kestäviä ja uudelleen käytettäviä, terveellisiä ja kauniita rakennuksia samalla, kun saadaan aikaan todella merkittäviä myönteisiä ilmastovaikutuksia.

Nyt on myös osoitettu käytännössä, että seitsemän asunnon uudisrakennuksen hiilikädenjälki voidaan saada kaksinkertaiseksi verrattuna sen hiilijalanjälkeen. Tässä materiaali- ja tekniikkavalinnoilla on aivan ratkaiseva merkitys.

Aarreaittojen sisäpintoja ei ole pinnoitettu.

Rakentaminen ja ilmastonmuutos

Rakentaminen ei voi jatkua kuten tähän saakka, koska rakentaminen aiheuttaa jo 40 % ilmastopäästöistä ja ilmastonmuutos etenee nopeasti. Rakentamisen vaikutus ilmastoon vielä suhteellisesti huononee sitä mukaa, kun muut toimialat kunnostautuvat päästöjensä vähentämisessä. On tuskin mahdollista, että muut toimialat sallisivat rakentamisen jatkaa kuten ennenkin, kun yhteisessä hiilibudjetissa on niille kaikille tarjolla vain niukkuutta.

Uusien, toimivien ja käyttöön hyväksyttyjen konstien vielä puuttuessa kannattaa ottaa käyttöön perinteisen rakentamisen parhaat tiedot, taidot ja materiaalit. Yksinkertainen, yksiaineinen ja mahdollisimman vähäteollinen, uudelleenkäytettäväksi suunniteltu rakentaminen paikallisista materiaaleista on sekä pitkäaikainen hiilivarasto että ilmastonmuutoksen tuomia hankalia olosuhteita sietävä, helposti ylläpidettävä ja hyvin korjattavissa oleva rakennustapa. Lisäksi käsin rakennettu voidaan myös käsin muokata tai siirtää uuteen käyttöön toisaalle.

Kokemusperäinen tieto yhdistettynä uusimpiin tutkimustuloksiin ja ennusteisiin tuo merkitystä ja syvällistä sisältöä arkiseenkin rakentamiseen. Uudet vahvat juuret kasvavat paikallisuudesta ja perinteestä, mikä puolestaan lujittaa yhteisöjä. Inhimillinen mittakaava, luonnonmateriaalit, miellyttävä akustiikka ja luonnonläheisyys edistävät tieteellisten tutkimustenkin mukaan asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä. Kun rakennuksista pidetään ja niissä on hyvä olla, niistä myös huolehditaan, mikä lupaa niille erityisen pitkää käyttöikää.

Käytännön esimerkki, Haapaperhosentie 27, Helsinki

Ilmastonmuutoksen torjumisella on todella kiire, ja nopein ja tehokkain tapa osoittaa ilmaston ja ympäristön kannalta parempi rakentaminen käytännössä mahdolliseksi on toteuttaa esimerkki ja jakaa siitä saadut opit.

Pihatalot reunustavat Haapaperhosentietä ja suojaavat umpipihaa.

Rakennustekniikkaa, paloturvallisuutta ja esteettömyyttä

Honkasuon asemakaavassa edellytetään hauskasti, että tontin mukaan kaarevan rivitalon vierekkäiset asunnot eivät ole keskenään saman värisiä. Julkisivut maalattiin keittomaaleilla, joista löytyykin yllättävän monta kaunista ja yhteen sopivaa väriä.

Jokaisella Aarreaitta-asuntomoduulilla ja pihatalolla on oma käsin veistetty hirsirunkonsa ja omat perustuksensa. Näin saatiin ratkaistua paloturvallisuus, asuntojen välinen äänieristys (mitattu 62 dB) sekä tilojen joustavuus ja rakennusosien uudelleenkäytettävyys samalla kertaa. Asunnot ovat myös laajennettavissa sisältä. Tätä varten jätettiin varta vasten rakennusoikeutta käyttämättä.

Hirsirungot ovat pilareilla, joten talojen rossipohjien alla on hyvä tuuletustila. Alapohjan tuuletukseen liittyy myös rivitaloa ympäröivä “vallihauta”. Myös ullakko-ontelot ovat tuulettuvat. Ullakko on osastoitu asuntojen väleissä. Massiivihirsirakennuksissa ei juuri tarvittu muita palo-osastointeja kun rakennusten etäisyydet saatiin sopiviksi.

Kun perustukset ovat syvennyksessä, “vallihaudassa”, asunnot saatiin esteettömiksi sekä Leirikujan puoleisten pääsisäänkäyntien että sisäpihan terassien puolelta. Hyvin tuulettuvat alapohjat turvaavat rakennusten säilymistä pitkälle tulevaisuuteen.

Kevyet puurunkoiset väliseinät ja tiilipiippu sisällä on rapattu savilaastilla.

Uusiutuvaa energiaa, ilmaa, lämpöä ja viilennystä

Aarreaitta-konseptiin kuuluu oman uusiutuvan energian tuotanto. Jokaisen asunnon katolla on oma 16 paneelin aurinkovoimalansa, josta riittää sähköä myös myytäväksi sähköverkkoon. Asunnoissa on varaavat, puhdaspolttoiset takat sekä ilmalämpöpumput. Kesällä asuntoja voi tarvittaessa viilentää ilmalämpöpumpulla omaa aurinkosähköä hyödyntäen.

Rakennuksissa on painovoimainen ilmanvaihto. Jokaisessa asunnossa on kahdeksan hormin muurattu tiilipiippu, jossa on seitsemän poistoilmahormia ja yksi savuhormi. Ulkoseinissä on tuloilmaventtiilejä sekä kesä- että talvikäyttöön. Lisäksi makuuhuoneissa on tuuletusikkunat.

Asuntojen kevyet väliseinät ovat puurakenteiset ja niiden pintana on savirappaus. Savi toimii sekä visuaalisesti että kosteusteknisesti hyvin yhteen pintakäsittelemättömän massiivihirren kanssa ja tasaa sisäolosuhteita ja parantaa sisäilmaa entisestään.

Aarreaittojen pohjoiskaarre Leirikujalla, materiaalit tulevat lähelle ohikulkijaa.

Monikäyttöiset pihatalot

Jokaisella asunnolla on kullekin oma pihataloksi kutsuttu pihalle rakennettu talousrakennuksensa, noin 13 m², massiivihirrestä nekin. Pihatalojen hirsi on 15 cm paksua. Lämpimät lautalattiat ja -katot, avattavat ikkunat, sähköt ja sähkölämmitys (sesonkina omalla aurinkosähköllä) takaavat talousrakennusten monikäyttöisyyden. Pihatalojen rivistön täydentää yhtiön asukkaiden yhteiskäytössä oleva puulämmitteinen pihasauna suojaisine vilvoitteluterasseineen. Katunäkymään tuli vähän Vanhaa Porvoota ja punamullatut rakennukset sulkevat sisäpihan suojaiseksi.

Kokonaisvaltainen suunnittelu

Aarreaitta-konseptia suunniteltaessa pyrittiin kokonaisvaltaiseen, holistiseen suunnitteluun ilmasto edellä. Pohdimme, kuinka arvokasta luonnonpuuta ja muita luonnonmateriaaleja käytetään viisaimmin, mitä voidaan ammentaa rakennusperinnöstä ja paikallisesta käsityötaidosta ja kuinka kerrotaan tästä hienosta rakennustavasta laajemminkin. Konseptissa tavoiteltiin johdonmukaisesti mahdollisimman hyviä ilmastovaikutuksia, eli pitkäaikaista, mahdollisimman suurta hiilivarastoa, modulaarista ja monistettavaa sekä joustavasti muunneltavaa ja kaupunkimaiseen rakentamiseen soveltuvaa rakennustyyppiä.

Edellisten lisäksi tavoitteena on ollut hyvä akustiikka, kemikaalittomuus, mahdollisimman luonnolliset ja yksiaineiset materiaalit, terveellinen sisäilmasto, eettinen asuminen ja joustavat tilat. Taustalla vaikutti koko ajan oleellisesti myös se, että pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittoja ympäristölle ja naapurustolle.

Ilmastopäästölaskelmat

Haapaperhosentie 27:n rivitalokokonaisuudesta teetettiin kolmet hiililaskelmat, ensin konseptivaiheessa, sitten suunnitteluvaiheessa ja kolmannen kerran rakennusvaiheessa. Tulokset ohjasivat suunnittelua. Hiililaskentatuloksia verrattiin hankkeen vaihtoehtoisiin toteutustapoihin, betonirunkoiseen ja tavalliseen puurunkoiseen. Laskennat tuottivat Haapaperhosentie 27:n kannalta erinomaisen lopputuloksen, hankkeen hiilikädenjälki on kaksinkertainen verrattuna hankkeen hiilijalanjälkeen.

Oli hieman yllättävää, että ulkoverhouksen lisääminen olisi pudottanut energialuokkaa. Tuuletettu ulkoverhous olisi toiminut aurinkosuojana, mikä olisi estänyt auringon lämpöenergian varautumisen massiivihirsiseiniin. Hirsipintaiset julkisivut on yksinkertaisesti maalattu keittomaaleilla.

Rakennustyömaa

Perinteisten käsityönä tehtyjen rakennusten rakennustyömaat ovat poikkeuksellisia. Ne ovat hiljaisia, kemikaalittomia ja pölyttömiä eikä rakennusjätettä juurikaan synny. Haapaperhosentie 27:n työmaalla ei ole ollut yhtään jätelavaa koko työmaan aikana.

Rakentajilleen ja rakennuttajilleen tällainen työ ja sen tulos on ilon ja ylpeyden aihe. Aarreaittojen seiniä koristaa veistäjiensä työn kunniaksi teetetyt messinkilaatat.

Bois Brut herättää sympatiaa

Massiivihirsi ja muut luonnonmateriaalit koskettavat ihmisiä monella tasolla. Ihmisen ja rakennusmateriaalien suhde on ikiaikainen ja vahva. On helppo nykyään ymmärtää, että luonnollista puuta tulee kohdella suurella arvostuksella ja kunnioituksella.

Kaikkein hienoin tapa arvostaa puuta on käyttää pitkäikäiseen rakentamiseen valikoitua, käsin työstettyä luonnonpuuta mahdollisimman kokonaisena. Kun puut valitaan ja kaadetaan huolella, myös metsäluontoa säästyy ja sille syntyy merkittävää arvonlisää. Rakennustapa on eettinen ja kestävä ja se luo mielekästä työtä monille käsityön taitajille.

“Hiilinegatiivinen” rakentaminen on näin osoitettu mahdolliseksi. Perinteinen suomalainen hirsitaito on yksi vankka pohja uuden ajan rakentamiselle ja kiinnostaa kansainvälisestikin.

Massiivihirrestä, keittomaaleista ja puutervasta voi käsityönä rakentaa myös kaupunkikaunista. Honkasuon Aarreaitat äänestettiin vuoden 2023 kauneimmaksi uudisrakennukseksi. Tämä voisi olla yllättävää, sillä Aarreaitoissa ei ole koristeita, vaan ne edustavat enemmänkin paljasta, käytännöllistä puubrutalismia, ranskaksi hienosti Bois Brut. Pohjalaisia rakentajia siteeraten: “Parempi vitisiloonen ku huanosti kruusattu.”

Rehellinen ja lämmin, vahva materiaalin tuntu, pienipiirteinen mittakaava ja värikkyys vetoavat. Läheltä koettuna tämän tyylilajin rakennuksissa on myös hyviä tuoksuja ja helposti lähestyttävä, sympaattinen olemus. Luonnonmateriaaleista rakennettu talo on kuin ystävällinen, elävä olento.

Lohenpyrstönurkka kertoo talon rakennusmateriaalista ja -tekniikasta.

Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö

Honkasuon hankkeen talousrakennuksiin saatiin rakennuslupa kierrätysikkunoille. Niitä ei ollut riittävää määrää saatavilla, joten ikkunat valmistettiinkin vanhoista mutta käyttämättömistä ikkunapuiteaihioista puusepäntyönä. Hämmästys oli suuri, kun nuo uudet, puusepän valmistamat ikkunat hylättiin rakennusvaiheen tarkastuksessa niitä katsomatta. Onneksi tällä kertaa oli tiedossa, mistä voi tilata rakennuspaikkakohtaisia varmennuslausuntoja eikä muuttopäivä ollut vielä ihan lähitulevaisuudessa. Monissa muissa hankkeissa ei tilanne ole ollut näin otollinen.

Rakentamisen ilmastopäästöjen nopeassa ja välttämättömässä vähentämisessä on toistaiseksi erittäin vähän keinoja käytettävissä. Toinen niistä on rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttö. Valitettavasti rakennusosien uudelleenkäyttöä on haitannut EU:n sisämarkkinoiden vapaakaupan helpottamiseen säädetyn rakennustuoteasetuksen virheellinen tulkinta. Kyseinen laki ei määrittele uudelleenkäyttöä lainkaan, ja kun lakia on siihen väkisin sovellettu, on jouduttu kohtuuttomiin tilanteisiin rakennustyömailla.

Jos uudelleenkäytön näkökulmana ei olisi tähän sopimaton uusien teollisten rakennustuotteiden markkinavalvonta, vaan korjausrakentaminen, ongelmaa ei olisi. Korjausrakentamisen keinovalikoimasta löytyvät kaikki tarpeelliset menettelyt ja määrittelyt rakennusosien uudelleenkäytönkin tarpeisiin. On hyvin epäloogista, että rakennusosan voi korjata ja pitää käytössä normaalein suunnittelu- ja vastuumenettelyin, mutta jos rakennusosan irrottaa, korjaa ja siirtää vastaavaan tai vaatimattomampaan käyttöön uuteen paikkaan, se muuttuukin juridisesti jätteeksi ja se pitää kelpoistaa uudelleen. Rakennustarkastajalla on aina oikeus puuttua rakennustuotteisiin, jos on syytä epäillä, etteivät ne täytä oleellisia teknisiä vaatimuksia.

Mitä monimutkaisempaa ja rakennushankkeeseen ryhtyvän oikeusvarmuuden kannalta riskaabelimpaa rakennusosien uudelleenkäyttö on, sitä kalliimpaa, hankalampaa ja epäsuositumpaa se on. Jos rakennusosien uudelleenkäyttö häviää hinnassa, saatavuudessa ja viranomaisprosesseissa uusille tuotteille, uudelleenkäyttö voidaan haudata hiljaisuudessa. Rakentamisen ympäristövaikutuksille tämä olisi erittäin huono lopputulos. Jos tämä toinen nyt käytettävissä oleva keino jää pois suunnittelupaletista, miten lähitulevaisuudessa päästään rakentamisen ilmastopäästörajoihin?

Arkkitehti SAFA Minna Aarnio
Rakennusasiaintoimisto Aarre Oy.

Kuvat: Minna Aarnio