Helsingin rakennusvalvonta muuttaa Kalasataman Kaupunkiympäristön toimitalossa uuteen sijaintiin, neljänteen kerrokseen, ja työpisteiden osalta entistä tiiviimmin järjestettyyn kotipesään.
Samalla kun tavaroita karsitaan ja järjestellään, on käynnissä myös työtapojen ja työn kulkujen tarkastelu palvelumuotoiluprojektina. Lupaprosessia käydään läpi asiakasnäkökulmasta havainnoiden ja karsien ylimääräisiä työvaiheita. Jokaisen kokouksen ajankäyttöä ja roolia punnitaan. Kalenterit järjestellään tiiviisti mahdollistaen etä- ja lähityö unohtamatta joustoa oman työn suunnitteluun.
Rakentamislain tuomiin tuleviin muutoksiin on Helsingissä valmistauduttu päivittämällä rakennusjärjestys. Tässä keskeinen osa on ollut uuden lain mahdollistama luvituskynnyksen nostaminen. Vaikka rakennusjärjestystä ei vielä ole vahvistettu kaupunginvaltuustossa, on muutos jo herättänyt julkisuudessa kritiikkiä. Rakentamislain yhtenä alkuperäisenä tavoitteena on ollut byrokratian vähentäminen, mutta nyt huolta aiheuttavat erilaiset pienet toimenpiteet, joihin rakennusvalvontaviranomaisen lupaa ei jatkossa olisi tarpeen hakea.
Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Erityisesti on otettava huomioon toimenpiteen soveltuminen rakennukseen ja ympäristöön, asemakaavan suojelumääräykset, paloturvallisuus sekä vaikutukset naapurikiinteistön rakentamiseen ja käyttämiseen.
Rakennusvalvonnan neuvova ja opastava rooli onkin tulevaisuudessa entistä merkittävämpi – ja valtakunnallisten, yhtenäisten ohjeiden käyttö keskeistä. Rakennusvalvontojen arkistoista löytyy asiakasneuvonnassa arvokasta tietoa, jonka käyttöä olisi vaikkapa tekoälyn avulla mahdollista lisätä neuvontapalveluissamme. Kun julkisivuväritysten lupakynnys on vapaampi, on aika nostaa nettisivujen kätköistä Helsingin värikaava-aineisto. Helsingin värikaava on mainio esimerkki luvanvaraisuudesta vapautettujen julkisivuväritysten asiakasohjeuksesta. Eri aikakausien värityksistä tarvitaan tietoa, jotta kaupunkikuva säilyy erilaisilla alueilla yhtenäisenä. Asiakasohjeisiin satsaaminen kannattaa jatkossakin.
Maaliskuun Rakennustarkastuspäivillä kuultiin Hyvinkää-Järvenpään johtavan rakennustarkastaja Jouni Vastamäen, Vantaan rakennusvalvontapäällikkö Risto Levannon sekä Joensuun rakennustarkastaja Jukka Hyttisen hyviä esimerkkejä sujuvan rakennusvalvonnan käytännöistä. Mitä opin näistä rakennusvalvontakonkarien puheenvuoroista? Asenteella, asiakasmyönteisyydellä, ketteryydellä ja uusien sähköisten välineiden hyödyntämisellä on keskeinen rooli lupaprosessin sujuvuudessa. Ja kuinka saisimme lisää sujuvaa asennetta prosesseihimme? Kokemuksiani sujuvaan prosessiin kuulet Builderheadin podcastista:
Tämän lehden artikkeleissa tehdään kevätsiivous lupaprosessiin. Näkökulmia, ajatuksia ja kritiikkiäkin saamme käytäntöjen erilaisuudesta ja ennakoimattomuudesta. Yhteistyötä, yhtenäisiä linjauksia ja yhdessä tekemistä tarvitaan lisää. Asenteita on hyvä tuulettaa kevätsiivouksen yhteydessä!
Helsingissä 23.5.2023
Leena Jaskanen
Kuvat: Matti Karjanoja.