Alkuvuodesta 2026 maan laajalevikkisin sanomalehti kirjoitti näyttävästi Espoon rakennusvalvonnasta. Kirjoituksissa käsiteltiin muun ohella tapausta, jossa kaupungin rakennepäällikkö oli antanut työnaikaisen määräyksen selvittää parvekkeiden lasirakenteiden kelpoisuutta.[1]
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 13.8.2026/2047 vahvistaa toimivallan- ja työnjakoa viranhaltijatahon ja rakennusvalvontaviranomaisena toimivan luottamuselimen kesken.
Tapauksessa on kysymys vuonna 2019 Hausia Oy:lle kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen myönnetystä rakennusluvasta. Kohteessa oli toimitettu lukuisia osittaisia loppukatselmuksia siten kuin lupapäätös ja maankäyttö- ja rakennuslaki asiasta ovat määränneet ja säätäneet. Lopullista loppukatselmusta ei ollut pidetty.
Rakennepäällikön toukokuussa 2025 antaman määräyksen perusteluissa oli todettu, että osittaisessa loppukatselmuksessa ei ollut erityisesti selvitetty lasirakenteiden kelpoisuutta. Parvekkeiden kaiderakenteiden turvallisuus on ajankohtaistunut viime vuosien lukuisien onnettomuuksien jälkeen. Onnettomuustutkintakeskuksen Otkesin selvitysten mukaan vanhemmissa levykaiteissa ja tietyntyyppisissä lasi- tai sementtikuiturakenteissa on havaittu niiden lujuudessa puutteita. Helsingissä syyskuussa 2025 sattuneen onnettomuuden turvallisuustutkinnan käynnistyttyä varmistui, ettei sementtikuituinen levy ole välttämättä sopiva putoamissuojaksi tai estämään putoamista. Otkes antoi 21.5.2026 parvekelevyn rakennetta koskevan onnettomuusuhkailmoituksen ympäristöministeriölle sekä Helsingin kaupungille. Otkes kehotti valvovia viranomaisia ryhtymään valvontatoimiin parveketurvallisuuden edistämiseksi. Lisäksi uhkailmoitus osoitettiin julkisena tiedonantona yleisesti kuntien rakennusvalvonnoille sekä taloyhtiöille.
Ympäristöministeriö lähetti vuonna 2023 Vantaalla tapahtuneen parvekeonnettomuuden jälkeen kunnille tiedotteen parvekekaidejärjestelmien turvallisuudesta. Tiedotteessa ministeriö suositteli, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakennushankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että lasirakenteiset kaiteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakennushankkeissa ja että valmiiden rakennusten omistajat voivat hankkia asiantuntijan selvittämään oman rakennuksensa tilannetta.
Otkesin onnettomuusuhkailmoituksen jälkeen ympäristöministeriö korostaa uudessa tiedotteessaan 26.5.2026, että rakennusvalvontaviranomainen voi katselmusten lisäksi määrätä tehtäväksi myös muita tarkastuksia lupamääräysten, suunnitelmien tai rakentamista koskevien säännösten ja määräysten noudattamisen valvomiseksi. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä tarkastuksista rakentamista koskevassa luvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana.
Rakennustyönaikainen valvonta on viranomaistoimintaa
Laissa säädetyssä rakennustyön aikaisessa valvonnassa kysymys on viranomaistoiminnasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 149 §:n 2 momentin mukaan rakennustyön viranomaisvalvonta alkoi luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyi loppukatselmukseen. Valvonta kohdistui viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Vastaava ja sanasta sanaan samansisältöinen säännös on rakentamislain 105 §:n 2 momentissa.
Viranomaisvalvonta on suhteutettua ja tapahtuu yleisen edun kannalta (RakL 100 §). Valvontatehtävän laajuutta harkittaessa on otettava huomioon rakentamislain 101 §:ssä tarkoitettu rakentamishankkeen vaativuus (RakL 102 §). Rakentamisen laadusta viranomainen ei vastaa.
Työnaikaisessa valvonnassa käytetään julkista valtaa. Kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin huolehtii rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä (RakL 99 §). Kunnanhallitus ei kuitenkaan voi toimia rakennusvalvontaviranomaisena. Kyseinen lautakunta tai monijäseninen toimielin (rakennusvalvontaviranomainen) voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijalle, ellei laissa erikseen toisin säädetä. Hallintopakkoa koskevaa asiaa ei kuitenkaan saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi. Käytännössä rakennustyönaikaiset viranomaistehtävät on kunnissa siirretty viranhaltijatasolle.
Viranhaltijan antama määräys on toimivaltaan kuuluva viranomaistoimi
Julkisessa rakennusvalvonnassa rakennustyönaikaista valvontaa siirretyn toimivallan nojalla suorittava viranhaltija toimii viranomaisen ominaisuudessa. Vaikka rakennustarkastaja on lakiin (rakentamislakiin) perustuvissa tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen, hoitaa rakennustarkastaja lain nimenomaisen säännöksen mukaan tehtäväänsä itsenäisesti lain ja viranomaistoimintaa yleisesti koskevissa säännöksissä edellytetyllä tavalla (RakL 104.2 §).
Espoon tapauksessa rakennepäällikön antama työnaikainen määräys riitautettiin hankkeeseen ryhtyvän toimesta. Hallinto-oikeus kumosi rakennepäällikön päätöksen joulukuussa 2025. Ennen hallinto-oikeuden käsittelyä rakennepäällikkö oli hylännyt määräyksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Rakennepäällikkö haki valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielestä vain lautakunnalla olisi ollut oikeus hakea valituslupaa, jota lautakunta ensin hakikin. Prosessin aikana lautakunta päätti vetää valituslupahakemuksensa ja valituksensa pois. Sen sijaan rakennepäällikkö ei peruuttanut tekemäänsä valituslupahakemusta ja valitusta hallinto-oikeuden päätöksestä.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös toteaa yksiselitteisesti, että määräys parvekekaiteiden korjaamisesta on annettu osana rakennustyön viranomaisvalvontaa. Kohteen luvanvaraiset rakennustyöt on aloitettu ja osittaiset loppukatselmukset toimitettu ennen rakentamislain voimaantuloa. Rakennustyön viranomaisvalvonta ei ollut määräyksen antamishetkeen mennessä päättynyt. Kohdetta ei ollut siihen mennessä hyväksytty käyttöön loppukatselmuksessa. Asia on tullut ja tulee käsitellä loppuun soveltaen maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä.
Rakennepäälliköllä on ollut valitusoikeus
Maankäyttö- ja rakennuslain 190 §:n 2 momentin mukaan kyseisen lain mukaisen päätöksen tehneellä viranomaisella oli valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä, jos hallinto-oikeus on muuttanut viranomaisen päätöstä tai kumonnut sen.
Korkein hallinto-oikeus toteaa, että rakennepäällikön käyttäessä viranomaisena sille lain mukaan kuuluvaa muutoksenhakuoikeutta toisen viranomaisen, Espoon tapauksessa ympäristö- ja rakennuslautakunnan, ilmoitus valituslupahakemuksen peruuttamisesta ei johtanut asian käsittelyn raukeamiseen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Rakentamislaissa alkuperäisen hallintopäätöksen tehneen viranomaisen valitusoikeuteen sovelletaan viittaussäännön kautta (RakL 178.2 §) oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (HOL). Maankäyttö- ja rakentamislain kaltaisesti viranomaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla hallintotuomioistuimen päätökseen, jolla hallintotuomioistuin on kumonnut viranomaisen päätöksen tai muuttanut sitä (HOL 109.2 §).
Espoon tapaus tuo tervetulleen muistutuksen siitä itsenäisestä asemasta, joka rakennusvalvonnan viranhaltijalle kuuluu silloin kun viranhaltija suorittaa siirretyn toimivallan nojalla viranomaistehtäviä ja tekee niitä koskevia päätöksiä.
Koska asiassa tuli soveltaa maankäyttö- ja rakennuslakia, olisi oikaisuvaatimus tullut osoittaa luottamuselimelle (MRL 187 §). Rakennepäälliköllä ei ole ollut toimivaltaa oikaisuvaatimuksen ratkaisemiseen. Näin ollen lopputulokseksi tuli, että Hausia Oy:n tekemä oikaisuvaatimus siirretään ympäristö- ja rakennuslautakunnalle käsiteltäväksi. Rakennepäällikön antamaa määräystä korkein hallinto-oikeus piti hallintolaissa tarkoitettuna asiavirheen korjaamista koskevana päätöksenä (HL 50 §).
Selvyyden vuoksi korkein hallinto-oikeus on todennut, ettei päätöksellä ole ratkaistu sitä, onko rakennepäällikön toukokuussa 2025 antama parvekekaiteiden korjaamista koskeva määräys lainmukainen.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuva: Lauri Jääskeläinen.
[1] Helsingin Sanomat 10.4.2026: Rakennusvalvonnan virkamies käy oikeustaistoa. Sami Takala HS.