Uimahallissa käynti oli paitsi liikunnallinen kokemus myös vahva visuaalinen nautinto. Hallin avaruus ja valoisuus tuottivat puhdasta iloa. Keväisenä pakkaspäivänä aurinko paistoi upeasti suuren lasiseinän läpi ja sai veden turkoosin hohtamaan. Mielikuvituksen voimin tunsi uivansa Välimeren vesissä. Kun ui selkää ja lähestyi hyppytorneja, sai näkyviin kupolin ja palasen sinistä taivasta.
Suomen ensimmäinen uimahalli valmistui 1928 Helsinkiin, Yrjönkadulle. Seuraavat valmistuivat 1950-luvun puolessavälissä: Turun uimahalli 1954, Jyväskylän uimahalli 1955, Tampereen Pyynikin uimahalli 1956 ja Lahden uimahalli 1956. Pääkaupunkiseudun ensimmäinen uimahalli Yrjönkadun jälkeen oli marraskuussa 1965 käyttöön otettu Tapiolan uimahalli, jonka odotettua suurempi suosio vaikutti Espoon kauppalan päätökseen rakentaa toinen uimahalli Leppävaaraan 1969.
Tapiolan uimahallissa Ervin toimiston innovatiivisuus oli ennakkoluulotonta ja siinä toteutettiin monia uusia ratkaisuja. Uudenlaisen reunan ansiosta altaiden vedenpinta oli lattian kanssa samassa tasossa ja uimari voi katsella lasiseinien läpi ulos.
Kun Tapiolan uimahalli valmistui, olin silloin juuri oppinut uimaan kesällä Möysän Joutjärvessä. Säännölliset käynnit uimahallissa alkoivat kansakoululaisena ja jatkuivat aina lukion loppuun saakka. Kolme poikaani opetin hallissa uimaan, kun he olivat noin viisivuotiaita. 33 vuotta sitten aloitin myös aamu-uinnit hallissa kolme kertaa viikossa. Aluksi opettelin rintauintitekniikkaa uimalasien kanssa ja sitten selkäuinnin kautta vapaauintia. Radat olivat kapeammat kuin uudemmissa halleissa ja happea piti ottaa aina köyden puolelta.
Vuosituhannen vaihteessa Tapiolan uimahalli todettiin vanhentuneeksi ja ahtaaksi. Hallin remontti alkoi syksyllä 2003 ja valmistui 2005. Korkeatasoisen laajennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Nurmela, Raimoranta, Tasa Oy.
Laajennussiivestä tuli nykyistä uimahallia matalampi. Se sijoittuu pohjoispuolelle hallin taakse. Tarkoituksena oli muun muassa saada kunnolliset kahvila- ja kuntosalitilat.
Pohjoispuolelle suunniteltu uuden laajennuksen maanpäällinen osa on paviljonkimainen kappale, joka avautuu ympäröivään puistoon. Lasiseinäinen nivelosa liittää sen vanhaan halliin. Pystyikkunat ulkoseinässä ja pari metriä sisempänä olevassa kuntosalin seinässä avaavat näkymiä puistoon ja toisaalta suojaavat kuntosalin käyttäjiä liialliselta huomiolta. Maanpinnan alla sijaitsevaan uuteen allashalliin lankeaa luonnonvaloa ikkunoista seinien välistä. Altaassa oleva näkee ikkunoista ulos komeat petäjät ja niiden latvukset.
Erilaiset höyrysaunat ja poreallasosasto sijoitettiin taitavasti vanhan katsomon alle. Materiaalivalintana betoni oli käytännön seikkojen sanelema. 1950-luvun puutarhakaupunkia rakennettaessa paikalla valettu betoni oli luonteva valinta.
Kun alkuperäistä Tapiolaa rakennettiin, Helsingin keskustassa purettiin surutta vanhoja rakennuksia. Perusteluja riitti: vanhoista taloista puuttui mukavuuksia, niiden korjaaminen oli kallista ja ne olivat epämuodikkaita – rumiakin. Ja toki monessa tapauksessa tilalle sai rakentaa isomman talon. Sittemmin tuuli kääntyi, ja jälkeenpäin ihmiset ovat hämmästelleet, miten 1960-luvun purkuaalto oli mahdollinen. Ei tällaista voisi tapahtua enää!
Paitsi että voi.
Espoossa mietittiin vuosia, mitä Tapiolan uimahallille pitäisi tehdä. Uimahalli on ollut Espoon murheenkryyni jo vuosikausia. Edellisen vuonna 2005 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen hallissa ilmeni paljon ongelmia. Yhdeksän miljoonan euron peruskorjauksen jälkeen laatat eivät esimerkiksi pysyneet altaissa, vesi vuosi altaista pois ja ilmanvaihdossa oli ongelmia. Peruskorjauksen korjauksiinkin meni vuosien aikana lähes kaksi miljoonaa euroa
Halli jouduttiin vuonna 2016 panemaan kiinni: altaiden laatat irtoilivat, osa allasrakenteista vuoti ja ilmanvaihto oli puutteellista. Halli oli ollut käytössä edellisen remontin jäljiltä vain vuodesta 2005. Sulkemisen jälkeen rakennuksessa havaittiin muun muassa betonirakenteita rapauttavaa alkalikiviainesreaktiota.
Vuoden 2018 lopussa kaupunki ilmoitti, että se suunnittelee nykyisen hallin purkamista. Ehdotuksella on kannattajansa, mutta uudisrakennus herätti paljon myös vastustusta ja lisäselvitysvaatimuksia. Lausunnon mukaan kunnosta on nyt tehty riittävän laajat tekniset tutkimukset päätöksenteon tueksi.
Tänä vuonna toukokuussa Tapiolan poliitikot hyväksyivät Tapiolan uimahallin tähtitieteellisen kalliin peruskorjauksen ”hampaita kiristellen”. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi Tapiolan uimahallin peruskorjauksen hankesuunnitelman.
Peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu 42–46 miljoonaa euroa. Kokonaan uusi uimahalli olisi maksanut noin 33 miljoonaa euroa, esimerkkinä tänä vuonna valmistunut Matinkylän uimahalli.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, tapiolalaiset pääsevät uimaan omassa hallissa taas lokakuussa 2025.
Aamu-uijalle Matinkylän uusi uimahalli on pimeä rosterialtaineen, kuntosali vatsalihassarjoja tekevälle toimistotyöntekijälle surkea sekä pukuhuonekaapit ja lasiseinäsaunat epäkäytännölliset. Poreallas on vaatimaton verrattuna esimerkiksi Porin 10 vuotta vanhan uimahallin vastaavaan.
Espoon kaupunginjohtajan taannoiset kommentit (HS 19.5.2019) Tapiolan uimahallista ja sen tulevaisuudesta olivat hätkähdyttävää luettavaa. Hänen mielipiteestään sai sellaisen kuvan, että kunhan hallissa pääsee uimaan, muulla ei ole niin väliä.
Tällä hetkellä vuonna 1971 valmistunutta Espoon kaupungintaloa puretaan. Asia on Mäkelälle niin tärkeä, että hän lähti kesken kesälomansa katsomaan purkutöitä. Rakennuksen kohtalosta on väännetty koko hänen kaupunginjohtajakautensa ajan. ”Minun piti käydä omin silmin todistamassa, että nyt on päästy tässä liikkeelle. Tulen sitä myös seuraamaan.” Tässä purussa olen kaupunginjohtajan kanssa samaa mieltä. Toivon, että Tapiolassa nuoruutensa asunut Mäkelä tulee mukaan aamu-uintiporukkaamme, ja kokee aikuisena kuinka hieno liikunnallinen kokemus ja visuaalinen nautinto käynti on.
Ja onhan uimahalli asemakaavassa suojeltu ja on osa Suomen kansallista identiteettiä kuvastavaa kansallismaisemaa.
Evakossa aamu-uijat käyvät kuka missäkin; Espoon keskuksen, Leppävaaran, Matinkylän tai Espoonlahden uimahalleissa. Matkaa niihin on 5 – 12 km, Ja tätä tulee vuoteen 2025 mennessä jatkumaan yhteensä ainakin yhdeksän vuotta.
Syyskuun puolessa välissä Espoon kaupunki on joutunut keskeyttämään Tapiolan uimahallia koskevan rakentamisen tarjouskilpailun, sillä se ei saanut määräaikaan mennessä yhtään tarjousta yrityksiltä. Syyksi sille, ettei tarjouksia tullut, epäillään markkinatilannetta. Tarjouskilpailu on määrä käynnistää – uudestaan – kuluvan syksyn aikana.
Saa nähdä, saammeko tällä kertaa laadukkaasti rakennetun ja myös laadukkaasti valvotun uimahallin.
Matti Karjanoja
Arkkitehti.
Kuvat: Matti Karjanoja
Cookie | Duration | Description |
---|---|---|
cookielawinfo-checkbox-analytics | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics". |
cookielawinfo-checkbox-functional | 11 months | The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional". |
cookielawinfo-checkbox-necessary | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary". |
cookielawinfo-checkbox-others | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other. |
cookielawinfo-checkbox-performance | 11 months | This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance". |
viewed_cookie_policy | 11 months | The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data. |