Rakennustarkastuspäivät Oulussa: Missä juuri nyt, kun reilun vuoden ajan on päästy soveltamaan uutta rakentamislakia muutoksineen, oikeasti mennään?
Oulun kaupungintalo. Oulun komea, hiljattain peruskorjattu kaupungintalo loi juhlavat puitteet päivien eräälle kohokohdalle, torstai-illan perinteiselle kaupungin vastaanotolle.
Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu emännöi häpeämättömän ylpeästi vuotuisia Rakennustarkastuspäiviä 18. – 20.3.2026. Lasaretin tilat kokosivat yli 300 kuntien rakennusvalvonnassa työskentelevää ja muita alan asiantuntijoita kuulemaan, keskustelemaan ja kokemaan.
Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen totesi avauspuheenvuorossaan, kuinka ehkä yllättäen teatteri ja rakennusvalvonta tavoittelevat samoja hyveitä. Kauneus, sopusuhtaisuus ja korkeatasoisuus ovat rakentamisen ohjauksen lähtökohtina siinä kuin näyttämötaiteessakin.
Rakentamisen kohdalla viimeisen sanan antaa toisinaan hallintotuomioistuin; teatteriesityksen armoton tuomio tulee viime kädessä yleisöltä. Moilanen pohdiskeli, pitäisikö tuomioistuimessakin olla akateemisia esteetikkoja.
Taide luo pysyvyyttä, toivoa ja empatiaa. Yhdessä jaettu kokemus on voimakas vipuvarsi. Teatteri ei ainoastaan peilaa todellisuutta, se myös luo sitä. Sama pätee hyvin suunniteltuun ja toteutettuun rakennettuun tilaan.
Euroopan kulttuurikaupunki ei maantieteellisesti rajoitu Ouluun. Mukana on 39 kuntaa koko pohjoisen Suomen alueelta. Tavoitteena on luoda pysyvä kulttuurinen ilmastonmuutos, yhdistää taidetta ja teknologiaa sekä vahvistaa pohjoista kulttuuria. Toinen vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki on Slovakian Trenčin.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala korosti videotervehdyksessään rakennusvalvonnan näköalapaikkaa koko rakentamisen kenttään. Panostus vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen lain tasolla tuo kilpailuedun suomalaiseen rakentamiseen. Taitavasti käytettynä se poikii myös kustannustehokkuutta, kun tarkasteluun otetaan mukaan rakentamisen elinkaari.
RTY:n puheenjohtaja Leena Salmelainen kuvaili rakentamislain tuomia näkymiä yhtä utuisiksi kuin ikonista Aurajoen maisemaa Leenan kotikaupungista Turusta. Aurinko on kuitenkin jo nousemassa ja lain tulkinnat selkeytymässä.
Kirkkonummella on kipuiltu jo vuosien ajan akateemikko Juha Leiviskän suunnitteleman seurakuntatalon purkamisesta. Lupa-arkkitehti Arja Sihvolan (vas.) hylättyä purkamislupahakemuksen ja päätöksen edettyä oikaisuvaatimuksena rakennus- ja ympäristölautakuntaan tarvittiin Eevi Haajan (oik.) oikeudellista asiantuntija-apua, kun oli herätetty kysymys Sihvolan esteellisyydestä. Viikko Oulun päivien jälkeen lautakunta päätti, ettei mitään hallintolain esteellisyysperusteita ollut.
RT:n vastuullisuusjohtaja Kirsi Martinkauppi ja Oulun maineikas rakennusvalvonnan johtaja emeritus Tapani Mäkikyrö ovat vuosikymmenten takaa myös perhetuttuja Oulusta.
Lait ja asetukset muutoksen alla
Jos joku rakennusvalvonnassa työskentelevä, suunnittelijoista puhumattakaan, oli kuvitellut, että kuluva vuosi 2026 toisi säädösmuutosten osalta hengähdystauon, niin viimeistään ympäristöministeriön ylijohtaja Teppo Lehtinen karisti kuvitelmat romukoppaan. Muutoksia on tulossa, ja vauhdilla. Osa tulee suoraan Brysselistä, kuten uudelleenlaaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD päivitykset, jotka tulee olla täytäntöön pantuna kansallisessa lainsäädännössä 29.5.2026. Vuosi sitten lausunnolla olleeseen rakentamislain muutosversioon oli leivottu mukaan muun muassa lyhytvuokrausta koskevat uutuudet. Nyt hallituksen esitykseen otetaan myös tarpeellisia nostoja vanhasta maankäyttö- ja rakennusasetuksesta rakentamislain puolelle. Poliittiset keskustelut ovat kiertyneet lyhytvuokrauksen ympärille. Jonkinasteinen muistiinpanovelvollisuus lyhytvuokrausta harjoittaville on tulossa, samoin kunnille mahdollisuus nostaa vuotuista lyhytvuokrauksen enimmäisaikaa. Se mikä pysyy, on rakennusvalvonnan taakka yrittää kontrolloida tilannetta ja puuttua väärinkäytöksiin.
Hallituksen esityksen mukaan rakentamislakiin lisättäisiin säännökset eräiden maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisluvasta. Rakentamisluvan hakijan niin pyytäessä rakentamislupaan liittyvä sijoittamisen edellytysten olemassaolo ratkaistaisiin sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena.
Edellytyksenä sijoittamisluvan soveltamiselle olisi, että tuotantolaitoksella olisi puolustusministeriön lausunnon perusteella olennainen merkitys maanpuolustukselle, ja että tuotantolaitos ei sijaitsisi alueella, jolla on voimassa oleva asemakaava. Teppo Lehtinen totesi, että eduskuntakäsittelyn aikana on lain muutosten tarkoittamien tuotantolaitosten ala mahdollisesti laajentumassa, jotta valtakunnan kokonaisturvallisuus ei vaarannu kriittisten tuotteiden tai materiaalien puutteeseen.[1]
Eniten lobbausta on tapahtunut EPBD:n implementoinnin kohdalla. Tulevassa ja huhtikuun loppuun lausuttavana olevassa uudessa laissa rakennusten energiatehokkuudesta annetaan raamit, miten Suomessa rakennusten energiatehokkuutta lähivuosina tehostetaan. Laki koskee muita kuin asuinrakennuksia.
Esityksen tavoitteena on direktiivin täytäntöönpanon kautta parantaa rakennuskannan energiatehokkuutta, lisätä aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa sekä vähentää rakennuksista aiheutuvia päästöjä direktiivin vaatimusten mukaisesti. Teppo Lehtinen korosti, kuinka Suomessa energia puhdistuu kovaa vauhtia, nopeammin kuin 10 vuotta sitten ennakoitiin. Energiatehokkuudessa raha on hyvä konsultti – ulkoilman lämmittäminen tarkoittaa hukkaan heitettyjä euroja. Keskustelua energiatehokkuudesta tuntuu kuitenkin riittävän, ja samat kysymykset toistuvat kerta toisensa jälkeen. Säädösten valmistelun tueksi on nimetty sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä.
Ympäristöministeriön Kestävä rakentaminen ja asuminen -osastoa johtavan Teppo Lehtisen katsaus kosketti myös jatkuvasti etenevää toisen sukupolven eurokoodien valmistelua ja siihen kytkettyä yhteispohjoismaista kansallisten liitteiden harmonisointia sekä EU:n viimeaikaisia pyrkimyksiä puuttua Euroopan asumisen kriisiin. Suomen tilanne eroaa radikaalisti muusta Euroopasta. On maita, joissa asuntojen hinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa enimmillään jopa satoja prosentteja. Joulukuussa 2025 komissio julkisti kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmansa.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Paula Mäenpää jatkoi Teppo Lehtisen tilannekatsausta. Kevätkesällä 2025 lausuttavana ollut uusi alueidenkäyttölakiesitys on etenemässä eduskuntakäsittelyyn huhtikuussa. Kaavajärjestelmän joustot ja sujuvampi kaavoitusprosessi ovat kannatettavia. Esitysluonnokset yhdyskuntakehittämislaiksi ja yhdyskuntarakentamislaiksi ovat lausuttavana toukokuun alkupäiviin asti.
Hallitusohjelmaan kirjatun rakennusvalvontauudistuksen valmistelu on lähtenyt uudestaan vauhtiin ministeriössä. Kuntaliiton selvityksen perusteella rakennusvalvonnan yhteistyöalueita on tällä hetkellä 38, joissa on mukana 101 kuntaa. Lupakynnyksen muutoksen myötä rakentamislupien määrä on vähentynyt odotusten mukaisesti noin 50 prosenttia. Rakentamislain haasteena ovat edelleen tulkintojen erot. Rakennusvalvonnan pitäisi kohtuudella voida ennakoida ja valmistautua tuleviin säännösmuutoksiin.
Jos on Turun jokimaisema hieno, hieno on myös Oulun kaupungin siluetti. Oulun rakennusvalvonnan johtaja Anu Montin emännöi Rakennustarkastuspäiviä varmalla otteella. Puseroonkin tiensä löytänyt logo on Anun itsensä käsialaa.
Ylijohtaja Teppo Lehtisen vastuulla on ympäristöministeriön uudistuneessa organisaatiossa kestävän rakentamisen ja asumisen osasto. Vaalikauden loppusuoran lähestyessä kiirettä riittää, jos kaikki hallitusohjelman lainsäädäntöhankkeet halutaan saada eduskuntaan ennen syysistuntokautta.
Sijoittamisen ja kierrätyksen maailmaa
Rantarakentamisen saloihin sukellettiin Heinolan johtavan rakennustarkastajan Juha Maran johdolla. Vajaan 18000 asukkaan Heinolassa on noin tuhat kilometriä rantaviivaa, joka on pääosin vailla kaavaa. Heinola ja asukasmäärältään monta kertaa pienempi Hartola tekevät yhteistyötä. Heinolasta poiketen Hartolan lähes 900 kilometriä käsittävistä rannoista valtaosa on kaavoitettu. Heinolan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuonna 2017 tavoitteet ja mitoitusperusteet Heinolan ranta-alueille.
Rantarakennuspaikkojen määrän selvittelyssä on käytetty Etelä-Savossa kehitettyä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilatarkastelu, jossa leikkauskohtana on ollut rakennuslain voimaantulopäivä 1.7.1959, on ollut mitoituksen lähtökohtana. Emätilan (ranta)rakennuspaikoista ei voida ilman erillistä harkintaa osoittaa poikkeamisluvalla enempää kuin puolet laskennallisen rantarakennusoikeuden määrästä, laatimatta alueelle ranta-asema- tai yleiskaavaa. Alle 2 hehtaarin saarille ei ole osoitettu rakentamisoikeutta lainkaan.
Vähäisenä poikkeamisena on voitu hyväksyä enintään 10 prosentin kerrosalaylityksiä. Vähäistä poikkeamista on käytetty, vaikka uuden lain myötä kohde ei vaatisi rakentamislupaa. Kun loma-asunto halutaan ottaa ympärivuotiseen käyttöön, tarkastellaan muun muassa sitä, pääseekö hälytysajoneuvolla perille asti.
Yleensä käyttötarkoituksen muutos ei ole maankäytöllinen ongelma, vaan hanke saattaa kaatua siihen, ettei lomarakennusta saa kohtuukustannuksin täyttämään teknisesti ympärivuotisen asumisen vaatimuksia. Heinolassa on joitakin selkeästi ”paineisia” alueita, joilla pääkaupunkiseudulta tullaan toteuttamaan ”miljoonamökkejä”. Vierumäellä on selvästi nähtävissä loma-asumisen trendimuutos, jossa vapaa-ajalta haetaan kokonaan muuta kuin erämaista rauhaa alkeellisilla mukavuuksilla.
Kysymys emätilaperiaatteesta synnytti iltakeskustelua, ja aiheeseen palattiin torstaiaamun lakiklinikan alussa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten ympäristövaliokunta totesi mietinnössään (YmVM 27/2022 vp), että jos emätilaperiaatteesta haluttaisiin muodostaa lupaedellytystä, tulisi siitä säätää laissa. Näinhän ei ole tapahtunut. Kuntaliitto on toistaiseksi tulkinnut, että valiokunnan kanta ei koske rantarakentamista, vaan ainoastaan kuivan maan rakennuspaikkamitoitusta.
Melko tuoreeseen Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen 17.10.2025 on kirjattu, ettei kielteistä tai myönteistä rantarakentamisen poikkeamislupapäätöstä olisi voitu yksinomaan tai pääasiallisesti perustaa emätilaperiaatteeseen. Maanomistajien yhdenvertainen kohtelu tulee kuitenkin ottaa huomioon. Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen. Siihen on haettu valituslupaa KHO:lta.
Oulun tarkastusinsinööri Pekka Sirviö selosti käytännön esimerkin voimin, miten rakentamislain tuomaa mahdollisuutta ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaoloa erillisellä sijoittamisluvalla on voitu hyödyntää (RakL 43.1 §). Vesilaitoksen laajennusta koskevasta tuoreesta asemakaavasta oli valitettu. Hakija halusi erillistä sijoittamislupaa naapureiden mahdollisen rakentamislupavalituksen vuoksi. Suunnittelua voitiin näin vaiheistaa. Kunta hoiti naapurien kuulemisen eikä sijoittamisluvasta valitettu. Puiden kaataminen tulkittiin valmistelevaksi työksi (RakL 109 §). Kaupunkikuvallinen käsittely hoidettiin. Vähäisiä poikkeamisia kaavasta ei hyväksytty. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kakkosvaiheen C-rakennuksen sijoittaminen hoidetaan myös erillisen sijoittamisluvan kautta.
OYS:n hanke kuuluu hankkeeseen Tulevaisuuden sairaala 2030. Sen yhteydessä elinkaariominaisuudet ovat tarkassa syynissä, kertoi Oulun rakennusvalvonnan ilmasto- ja korjausneuvoja Tommi Riippa. Erillisen elinkaaripalaverin avulla varmistetaan jo lupavaiheessa elinkaariominaisuuksia, kuten pulttiliitosten käyttö elementtiliitoksissa, hienoinen rakenteellinen ylimitoitus ja homogeenisten ja kierrätykseen soveltuvien materiaalien käyttö.
Uusi rakennustuoteasetus CPR tuo myös uusia mahdollisuuksia rakennusmateriaalien kierrätykseen ja uudelleen käyttöön, vakuutti RT Rakennusteollisuuden vastuullisuusjohtaja Kirsi Martinkauppi. Siirtymäajasta tulee pitkä. Vanha CPR jää historiaan viimeistään vuonna 2039. Uutta CPR:ää sovelletaan harmonisoitu tuotestandardi kerrallaan. Komission mukaan uudelleenkäyttö kuuluu kansalliseen toimivaltaan. EU:n Omnibus-hankkeella tähdätään sääntelyn keventämiseen.
Espoon lupapäällikön Jesper Jokilehdon näkemykset väliaikaisesta rakentamisesta herättivät keskustelua. Espoossa on aiemmin luvitettu lukuisia päiväkoteja ja kouluja MRL:n tilapäisen rakennuslupasääntelyn turvin. Rakentamislain 10 §:n säännös väliaikaisesta rakentamisesta on mahdollisuus, jota käytetään ja tullaan käyttämään.
Luonnonsuojelun tavoitteet on yleensä noteerattu jo kaavassa, ja muutoinkin Espoossa painotetaan myös väliaikaisen rakentamisen osalta kaavan mukaisuutta. Tämä herätti salissa ihmetystä, koska väliaikainen rakentaminen voi poiketa kaavasta, kunhan kaavoituksenkin tavoitteet otetaan huomioon. Pääkaupunkiseudulla on esimerkiksi väistökouluja ja päiväkoteja luvitettu usein puistoihin.
Oulun rakennusvalvonta on perinteisesti kunnostautunut hoksauttamalla rakentamaan energiatehokkaasti ja laadukkaammin kuin määräykset edellyttävät. Näin toimitaan myös jatkossa, kunhan EU:n tiukentuvat vaatimukset on implementoitu.
Oulun rakennusvalvonta on koulinut monia valtakunnan tason vaikuttajia. Erityisesti paloturvallisuuden kiemuroihin perehtynyt Tapani Hoppu palkittiin ansaitusti Vuoden rakennustarkastajana.
Oulun kaupungin iltavastaanotolla kaupungintalossa saatiin kuulla valittuja otteita lasten kirjoittamasta oppaasta Oulusta aikuisille: The Book of Oulu. Opasta neuvotaan lukemaan sängyssä tai sängyn alla, mutta ei suihkussa, kylpyammeessa tai veden alla. Ei myöskään vuoren huipulla eikä Helsingissä. Oppaan mukaan kaupungintalossa kummittelee öisin ja joskus myös päivisin. Kirjassa on havainnollisia lasten tekemiä karttoja ja ehdotuksia kiinnostaviksi kävelyreiteiksi. Luonnollisesti lasten silmin.
Lisää juridiikkaa
Juridiikka on RTY:n päivien peruskauraa. Yhdistyksen puheenjohtajan Leena Salmelaisen johdolla pureuduttiin torstaiaamuna etukäteen lähetettyihin kysymyksiin ja aiheisiin. Kerrattiin muun muassa uuden lainsäädännön säännöksiä suunnittelijoiden pätevyyksistä. Pääsuunnittelija ei ole lain tarkoittama suunnittelija vaan koordinaattori. Niinpä rakentamislain pätevyyksien osoittamismenettely neljässä ylimmässä vaativuusluokassa valtuutetun toimijan antamalla todistuksella ei koske pääsuunnittelutehtävää.
Esille nousivat salassa pidettävien hankkeiden yksityiskohdat, lupamääräykset ja niihin liittyvät korvauskysymykset sekä perjantaiaamun toisessa lakiklinikassa luvituksen ulkopuolelle jäävien rakennuskohteiden valvonta.
Perjantaina päävastaajana klinikassa oli Oulun rakennusvalvonnasta varatuomari Seija Möttönen. Hän kävi läpi monia hallintopakkoon liittyviä yksityiskohtia. Myös niissä voi ottaa huomioon rakennusvalvonnan lähtökohtiin kuuluvan yleisen edun (RakL 100 §). Usein riittää pelkkä kehotus eikä tarvetta hallintopakkoon etenemiselle ole. Hallintolaissa määritellyt hallinnon oikeusperiaatteet on myös syytä pitää mielessä (HL 6 §). Luvituskynnys on teema, joka herättää jatkuvasti kysymyksiä. Leena Salmelaisen kättennostoäänestyksen perusteella enemmistö ei luvita ilmalämpövesipumppua, mikäli muita samanaikaisia energiatehokkuutta parantavia korjauksia ei tehdä. Monissa kunnissa asia ratkeaa rakennusjärjestyksen avulla.
Tarkempaa tietoa luvituskirjosta saatiin, kun Vantaan johtava LVI-tarkastaja Janne Korhonen selosti kuntakyselyn tuloksia. Vastauksia saatiin 36 kunnasta. Linjasaneerauksia ja energiakaivokenttiä lukuun ottamatta ei yhtenäistä tulkintalinjaa löytynyt erityyppisten taloteknisten muutos- ja korjaustöiden luvituksesta. Jos lupaa sitten vaaditaan, on eroja myös siltä osin, miten työnaikaiset katselmukset ja tarkastukset hoidetaan. Tulevaisuudessa asiat ehkä hoituvat AI:n avulla, kertoi tekoälystä LVI-suunnittelussa väitöskirjaa tekevä Timo Värinen.
Kollegoiden tapaaminen ja kokemusten vaihtaminen on olennainen osa päivien antia.
Oulun kaavoitusjohtaja Kari Nykänen korostaa kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyötä yhdistettynä integroivaan suunnittelukäytäntöön, kun Ouluun rakennetaan kaunista kaupunkia.
Visaisiin juridisiin kysymyksiin vastasivat kahtena aamuna Leena Salmelainen ja Seija Möttönen.
Kaunista kaupunkia
Laadukas kaupunkikuva ja miten siihen voidaan päästä, oli teemana Oulun kaavoitusjohtajalla Kari Nykäsellä. Olennaista on kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyö, yhdistettynä integroivaan suunnittelukäytäntöön, johon osallistuvat myös tontinluovutus, katu- ja ympäristösuunnittelu, museo, pelastuslaitos jne. Arkkitehtuurin laatua varmistetaan kaupunkikuvatyöryhmän avulla.
Kaupunginarkkitehti Sanna Pääkkönen työskentelee osana Oulun rakennusvalvontaa. Hän kertoi Oulun kesän 2025 asuntomessujen oheiskohteesta K21 ja sen transformaatiosta sataman rikkivarastosta hybridikortteliksi arkkitehti Pave Mikkosen johdolla.
Sanna itse oli Oulun Tilapalveluissa vaikuttamassa, kun Oulun maineikas, vuonna 1981 valmistunut Marjatta ja Martti Jaatisen keskustakirjasto Saari peruskorjattiin JKMM Arkkitehdit Oy:n toimesta. Kirjasto oli mukana torstai-iltapäivän eräänä retkiohjelmavaihtoehtona. Samoin samana iltana sopivasti avautunut Oulun koulun arkkitehtuurinäyttely Pikisaaressa.
Kauniin kaupungin työvälineistä kertoi Turun kaupunkikuva-arkkitehti Nea Tuominen. Työvälineet ovat universaaleja lähtien kaavoituksesta ulottuen tontinluovutusehtoihin ja arkkitehtikilpailuihin. Laadukas kaupunkikuva muodostuu rakennuksista, kaduista, aukioista ja historiasta.
Kaupunkikuvatyöryhmän juuret ulottuvat Turussa vuoteen 1927. Silloin kun kaavamääräyksiä on vähän, korostuu rakennusvalvonnan ohjaus entisestään. Kaupunkikuva-arkkitehti osallistuu myös niiden hankkeiden katselmuksiin, joita hän on ollut ohjaamassa. Turun Hyvän rakentamisen palkinnolla tuodaan kaupunkilaisille esiin onnistumisia, osana vuotuista Erik Bryggman -seminaaria.
Suomen merkittävimpiin kuuluvan historiallisen rakennuksen, Turun tuomiokirkon työn alla olevasta korjaushankkeesta kertoi lupa-arkkitehti Anna-Maija Tuunanen. Lupapäätös Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy:n laatimiin suunnitelmiin saatiin helmikuussa tänä vuonna. Muun muassa esteettömyyttä ja paloturvallisuutta kohentavien korjausten on määrä valmistua vuonna 2029 vietettäviin Turun kaupungin 800-vuotisjuhlallisuuksiin adventtina 2028.
Kouvolan kaavoitusarkkitehdin Hannu Purhon puheenvuorossa pohdittiin kaavojen ajantasaisuuden myötä myös sitä, miten datakeskukset saadaan sovitettua kulttuuriympäristöön. Jos datakeskus sijoittuu käytöstä poisjääneeseen paperitehtaaseen, on tilanne suhteellisen yksinkertainen.
Lämpöä tuottavat tietokoneet pitävät itse asiassa tyhjät tehdasrakennukset kunnossa. Kouvolan etuna ovat olemassa olevat energian valtakunnalliset siirtoverkot ja laajat tehdasalueet. Uusien datahallien rakentamisessa pitää ottaa huomioon niiden vaikutukset valtakunnallisesti arvokkaassa Kymijoen teollisuushistoriallisessa maisemassa.
Tutustuminen esitysten tauoilla näytteilleasettajien uutuuksiin on samoin keskeinen keino pysyä ajan hermolla.
RTY:n toimistopäällikölle Sara Keravuorelle Oulun Rakennustarkastuspäivät toimivat lähtölaukauksena hänen eläköitymisellensä.
Ensi vuonna Espoossa, toteaa Espoon rakennusvalvonnassa jo vuosien ajan lupa-asioita ratkonut arkkitehti, olympiapurjehtijamitalisti Tuuli Petäjä-Sirén.
Näkymä Pikisaaren rannasta. Oulun jäille ei ollut enää asiaa kevään ollessa kuukauden normaalista etuajassa.
Kipuileeko ala?
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksien ja kelpoisuuksien toteaminen ja arviointi on alkukankeuden jälkeen lähtenyt toimimaan kohtuullisesti. Helsingin rakennusvalvonnan kehityspäällikkö Risto Levanto listasi tekijöitä, joita kannattaa ottaa huomioon, jos joku osoittautuu kyvyttömäksi hoitamaan suunnittelijan tai työnjohtajan tehtäviä.
Paneelikeskustelussa tuli esiin, kuinka kukin ympäristöministeriöltä valtuutuksen saanut pätevyyden toteamiselin ylläpitää omaa rekisteriä. Tarvittaisiin poliittista tahtotilaa, jotta yhteen valtakunnalliseen rekisteriin päästäisiin, totesi ympäristöministeriön erityisasiantuntija Tomi Marjamäki.
Muissa kuin EU- ja ETA-maissa suoritetut arkkitehdin tutkinnot ovat aiheuttaneet ongelmia. Timo Korhonen (FISE Oy), Sami Hemminki (Kiwa Sertifiointi Oy) ja Leena Salmelainen (RTY) näkivät isojen linjojen olevan kuitenkin kunnossa. RTY on mahdollisten jääviystilanteiden vuoksi jättäytynyt pois FISE Oy:n hallituksesta.
Pinja Moilanen Vison Oy:stä esitteli vauhtiin lähtenyttä KT 2000 -hanketta, jossa validoinnin kautta luodaan skaalautuvaa kerrostalokonseptin toimintamallia. Tavoitteena on päästä kerrostalojen rakentamisessa noin 2000 euron hintatasoon neliöltä, ilman tonttikustannuksia. Mallin ajatellaan soveltuvan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Päämääränä on tuottaa varmoja, esteettömiä ja kestäviä koteja ja samalla parantaa alueellista elinvoimaa.
Pitkän rupeaman RTY:n toimistopäällikkönä tehneelle Sara Keravuorelle Oulun päivät olivat viimeiset ja myös Sara piti päiviä hienona päätepisteenä omalle Rakennustarkastuspäivien urallensa. Vuoden 2027 Rakennustarkastuspäiviä vietetään Espoossa 17.–19.3.
Lauri Jääskeläinen
Varatuomari, valtiotieteiden maisteri.
Kuvat: Lauri Jääskeläinen ja Markku Hienonen.
[1] HE 3/2026 vp hyväksyttiin eduskunnassa osittain muutettuna huhtikuussa 2026. Muutokset kemikaaliturvallisuuslakiin ja rakentamislakiin on tarkoitus saattaa voimaan heti kun muutokset on vahvistettu.