LAURI JÄÄSKELÄINEN Siirrettävien hirsirakennusten torppakylä Rautajärvellä Pälkäneen itäosan Rautajärven torppakylä toimi referenssikohteena, kun Rakennustarkastusyhdistys RTY laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siirrettävistä ja uudelleen pystytettävistä rakennuksista. Vapuksi 2022 valmistunut Rautajärven torppakylän ensimmäinen kohde, Kaukosten siirrättämä ja rakennuttama Pentintorpan paritalo on komea ilmestys ja vastaa mukavuuksiltansa ja energiatehokkuudeltansa nykyaikaa.Rautajärvelle asettautunut, entinen pitkäaikainen kansanedustaja ja myös europarlamentaarikko, diplomi-insinööri, maakuntaneuvos Marjatta Stenius-Kaukonen toimi tärkeänä välikätenä, jotta selvitystyö ylipäätänsä lähti käyntiin. Hän otti yhteyttä joulukuussa 2020 ministeriön Jyrki Kauppiseen. Torppakylän ensimmäinen kohde, Pentintorppa, oli etenemässä hyvää vauhtia. Ongelmia oli kuitenkin syntymässä vanhoista ikkunoista ja niiden energiatehokkuuden vajeesta. Marjatta oli puolisonsa Erkin kanssa saatu ensimmäisen torpan rakennuttajiksi,…
LAURI JÄÄSKELÄINEN Itävallassa puurakentamisen tulkinnat vaihtelevat Itävallan yhdeksässä osavaltiossa rakennusmääräykset vaihtelevat. Myös niiden tulkintoihin vaikuttavat eri osavaltioiden näkemyserot. Korkeimmillaan 24-kerroksinen HoHo Wien -hybridikompleksi käsittää myös matalampia rakennuksia, joissa CLT-elementit on voitu päällystää lehtikuusella. Torni on alimpia kerroksia lukuun ottamatta verhoiltu kuitusementtityyppisellä Eternit-levytyksellä, jonka väitetään olevan sataprosenttisesti luonnonmateriaalia.Hybridirakennukseksi luokiteltu, 24-kerroksellaan maailman korkeimmaksi puurakennukseksi mainittu HoHo Wien on tyypillinen esimerkki itävaltalaisesta nykypuurakentamisesta. Eri korkuisista osista koostuva, hotelli-, toimisto- ja liiketiloja käsittävä kompleksi on puisilta osiltaan jäykistetty teräsbetonisiin ytimiin, jotka toimivat myös hissikuiluina ja poistumisteinä. Wienin osavaltio on tunnettu tiukoista rakennusmääräyksistänsä. Liimapuisten pilarien ja CLT-julkisivuelementtien käyttö korkeissa kohteissa edellyttää Wienissä paloturvallisuuskompensaatioita. HoHo Wienin…
Rita Lavikka, Markku Kiviniemi Rakennusten tietomallit tukemaan vähähiilistä rakentamista Uusi rakentamislaki edellyttää rakentamislupaa haettaessa rakennuksen ilmastoselvitystä, jossa raportoidaan rakennuksen ja rakennusalueen hiilijalan- ja hiilikädenjälki. Lisäksi tarvitaan rakennuksen tietomalli, jossa on rakennettavan kohteen suunnittelutietoa. Lisähyötyjen saamiseksi tietomallin tulisi tukea ilmastoselvityksen tuottamista, mutta tarvitsemme tutkimus- ja kehitystyötä automatisoidaksemme tietomallipohjaisen hiilijalan- ja hiilikädenjäljen raportoinnin. IFC-mallista voidaan koneluettavasti kerätä rakennusosatietoa LCA-laskentaa varten. Kuva ACCORD-hankkeen Senaatin pilottikohteen yhdistelmämallista.Rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki pakolliseksiVuonna 2025 voimaan astuva uusi rakentamislaki tuo mukanaan pakollisen rakennuksen ilmastoselvityksen rakentamislupaa haettaessa. Asetusluonnoksen (09/2022) mukaan ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen ja rakennusalueen hiilijalan- ja hiilikädenjälki rakennuksen elinkaarelta eli tehdään life-cycle assessment (LCA) laskenta. CO2-päästöjen yksikkönä…
Rakentamisluvan yhteydessä vaadittavien tietojen laajuutta rajataan, ja rakentamisluvan käsittelylle säädettäisiin kolmen kuukauden määräaika. Helsingissä, Turussa ja Vantaalla käytössä olleen rakennuslupakäsittelyä nopeuttaneen kokeilulain käytäntöjä esitetään pysyviksi ja laajennettavaksi koko maahan.