Talotohtorin rakenteet

LAURI JÄÄSKELÄINEN Talotohtorin rakenteet Talotohtori-teoksellaan (1997) arkkitehti Panu Kaila toi ymmärrystä ja käytännön opastusta erityisesti perinteisessä rakennuskannassa havaittujen vaurioiden korjaamiseen. Teoksessa käsiteltiin myös uudiskohteiden ongelmia. Näkökulmana olivat rakennusmateriaalit ja vähälle huomiolle tuolloin jäänyt rakennusfysiikka. Kahtena seuraavana vuosikymmenenä Panu Kailalta ilmestyi peräti neljä lähinnä rakennusten ulkomaalaukseen keskittynyttä teosta. Vihdoin viime vuonna saatiin emeritusprofessorin kauan odotettu Talotohtorin jatko-osa, Talotohtorin rakenneopas. Talotohtorin rakenneopas on jo laajuutensa puolesta muutakin kuin rakenteiden toimivuuden ja korjaamisen opaskirja. Teos on samalla kertaa pienimuotoinen arkkitehtuurin historian, rakentamisen filosofisten ulottuvuuksien ja Kailan henkilökohtaisten kokemusten synteesi, jonka ydinsanomana on säilyttää vanhan talon viisaus ja tunnelma. Oliko kohtalolla osansa, kun Panu…
READ ARTICLE

Ikuisen tyylin dilemma

LAURI JÄÄSKELÄINEN Ikuisen tyylin dilemma Oslon Arkkitehtuurin ja Designin korkeakoulun professori Mari Hvattum tarkastelee uudessa teoksessaan Style and Solitude tyylin käsitteen kehittymistä arkkitehtuurikeskustelussa. Mari Hvattum keskittyy erityisesti saksalaiseen keskusteluun ja filosofiaan 1700-luvulta lähtien. Goethe ja Schiller olivat luoneet omia rakennelmiansa taiteen luonteesta ja erosta suhteessa pelkkään luonnon jäljittelyyn. Taiteesta voi Goethen mukaan puhua vasta kun luonnosta ja ilmiöistä ammennetaan niiden todellinen luonne, jonka taiteilija on pystynyt sisäistämään ja tuomaan esiin. Silloin voidaan puhua tyylistä.Goethen jälkeiset teoreetikot puhdistivat emootiot pois tyylin käsitteestä. Tyyli, taiteen korkeimpana ilmentymänä, näyttäytyi absoluuttina ideana. Puhdas tyyli oli löydettävissä antiikin Kreikasta, jossa oli saavutettu universaali totuus. Aloys…
READ ARTICLE

Arkkitehtuurin kaanonin lähteillä

LAURI JÄÄSKELÄINEN Arkkitehtuurin kaanonin lähteillä Vuosikymmenten odotuksen jälkeen vuonna 2022 julkaistiin suomennoksena länsimaisen kulttuurin kulmakiviin kuuluva Vitruviuksen Arkkitehtuurista. Tämänkertaisen ja onnistuneeseen lopputulokseen päätyneen suomennoshankkeen käynnistytti Anna-Maija Ylimaula (prof. emerita) 2010-luvun alussa. Ylimaulan kokoaman työryhmän tavoite oli monitieteinen ja laaja, Vitruviuksen teoksen syvällinen tutkimushanke. Vitruviuksen suomennos erotettiin itsenäiseksi projektiksi 2010-luvun puolivälissä.Marcus Vitruvius Pollion latinaksi kirjoittama teos De architectura libri decem, Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista, ajoittuu 30–20-luvuille ennen ajanlaskun alkua. Teos jäi Vitruviuksen jälkeisen antiikin aikana suhteellisen vähäiselle huomiolle. Keski-Euroopassa teosta kopioitiin 1000–1200-luvulla, mutta varsinaisesti teoksen uusi vaihe alkoi vuonna 1414, kun firenzeläinen Bracciolini löysi teoksen käsikirjoituksen St. Gallenin luostarista. Kirjapainotekniikan kehityttyä teoksesta…
READ ARTICLE

Innovatiivisuus varmistaa rakenteiden ja materiaalin kestävyyden

LEENA JASKANEN Innovatiivisuus varmistaa rakenteiden ja materiaalin kestävyyden Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi toivoo rakentamiselta ratkaisuja, ”joilla rakennukset ja rakenteet kestävät äidiltä tyttärelle, sekä sen selvittämistä, mitkä ovat hankkeen hiilijalanjälki, hiilikädenjälki ja elinkaariominaisuudet”. Tavoitteen saavuttaminen asettelee alalle ja rakennusvalvonnoille entistä korkeampia laatutavoitteita. Millaisin askelin kestävään rakentamiseen on mahdollista päästä – tai onko se ylipäätään mahdollista? Purkaa, korjata, kierrättää vai uudelleen käyttää? Selvää on, että olemassa olevan rakennuksen käyttö sen elinkaarta mahdollisimman pitkälle venyttäen on maapallolle paras teko. Aina tämä ei ole mahdollista, siksi rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä tulee mahdollistaa nykyistä laajemmin.Helsingin kaupunkiympäristön ympäristö- ja lupajaosto vieraili Brysselissä marraskuussa. Arkkitehtitoimisto evr Architecten…
READ ARTICLE