KRISTINA AHMAS Eurooppalaisen asuntoreformin kaikuja – Kokkolan Mäntykangas Yhtenäisenä säilynyt Mäntykankaan puutarhakaupunginosa heijastelee 1900-luvun alun kansainvälisiä vaikutteita. Alue rakentui Kolumäen pitkittäisharjun päälle. Mäntykankaan luonnonpuistoa reunustaa molemmin puolin Mäntykangas-niminen katu. Värien ilottelu on alueelle tyypillinen.Mäntykankaan rakentaminen osui kansainvälisen asuntoreformin suureen aaltoon 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Nopeasti teollistuneissa Euroopan kaupungeissa työvoiman tarve kasvoi, mikä sai aikaan maaltapakoliikkeen. Se haastoi kaupunkien kykyä ottaa vastaan uusia asukkaita. Asumisen olosuhteisiin oli pakko alkaa vähitellen kiinnittää huomiota.Ilmiön kaikuja kantautui myös Pohjanmaan rannikolle, jossa teollistuminen, uudet elinkeinot, rautatie- ja laivaliikenne sekä monipuolistuva kauppa ohjasivat muuttoliikettä kaupunkeihin. Tonttimaan tarve kasvoi, ja syntyi paineita laajentaa asemakaavoitettua aluetta. Kokkolassa ratkaisuksi muodostui…
ILKKA VALOVIRTA Yläpohjan rakennusfysikaalinen toiminta muuttuvassa ilmastossa Tuulettuvien yläpohjien toimintaa joudutaan uudelleenarvioimaan ilmastonmuutoksen myötä. Uusien, tulevaisuudessa toimivien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät syvällistä ymmärrystä rakenteiden kosteusrasituksista ja kosteusteknisestä toiminnasta sekä ajattelutavan muutosta. Miksi muuttaa toimivia käytäntöjä?Tuuletettu yläpohja on tunnetusti varmatoiminen rakenne Suomen ilmastossa. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin vaikuttamaan myös tuulettuvien yläpohjien toimintaan. Tietyillä Etelä-Ruotsin alueilla on havaittu jo parinkymmenen vuoden ajan huolestuttavia määriä hometta tuulettuvissa yläpohjissa, jotka ovat aiemmin toimineet moitteettomasti [1]. Suomen ilmaston odotetaan muuttuvan ainakin maamme eteläosissa samankaltaiseksi kuin Etelä-Ruotsissa vallitsee nyt [2] [3]. Ongelmaksi muodostuu keskilämpötilan nousu samalla kuin ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy entisellä tasolla.Homeenkasvun odotetaan kiihtyvän erityisesti loppukesällä…
LAURI JÄÄSKELÄINEN Rakkaudesta rakenteisiin Arkkitehti Erkki Mäkiö (s. 1943) teki pitkän päivätyön Museovirastossa ja Rakennustietosäätiössä. Muistiinpanoja-teos kokoaa yksiin kansiin Mäkiön omaperäistä pohdintaa ja taitavia piirroksia rakenteista, rakennusperinnöstä ja rakennusten korjaamisesta. Teoksen punaisena lankana kulkee materia ja työ. Ilman materiaa ja siihen sitoutuvaa työtä ei synny rakennuksia. Erkki Mäkiö kertoo, kuinka hänen alastarolainen isoäitinsä Amanda opetti, miten terävällä puukolla veistetään esine. Oppi oli päinvastainen kuin hyvää tarkoittavat aikuiset olivat siihen asti antaneet. Haavojen kautta Erkki-poika oppi, ettei veistäjä tarvitse suunnitelmaa, korkeintaan kynällä tehdyn hahmotelman veistettävän kalikan kylkeen. Suunnitelma syntyy veistettäessä. Valmis esine sisältyy jo itsessään kalikkaan.Erkki Mäkiön omat suunnitelmat ovat usein…
TARJA NURMI Arkkitehdin kirjoittama manifesti Kun tunnettu arkkitehti kirjoittaa manifestin, jossa hän osoittaa sormellaan myös arkkitehteja itseään, on se pieni sensaatio. Reinier de Graaf on Rem Koolhaasin kanssa toimistossa nimeltä OMA pitkään työskennellyt arkkitehti, jolla on myös kynä hallussaan. Asema ja yhteistyö OMA:n ja tämän kylkiäiseksi synnytetyn ajatuspaja AMO:n yhtenä avainhenkilönä on antanut de Graafille näköalapaikan, kun kysymys on arkkitehtuurista, ammattikunnan tilasta sekä sen asemasta, haasteista että tulevaisuudesta.De Graaf tuntee ammatin käytännöt niin Pekingissä kuin Moskovassa ja on myös laajalti lukenut. Vuonna 1964 Hollannissa syntyneeltä de Graafilta on aikaisemmin ilmestynyt kaksi arkkitehtuuriin liittyvää teosta. Yli 500-sivuinen Four Walls and a…