MATTI KARJANOJA Luonnonläheiset materiaalit ja romanttiset yksityiskohdat 1940-luku – korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen. 1940-luvun arkkitehtuuria on totuttu pitämään aineellisena ja henkisenä lamakautena, jota sävytti romantiikka. Romantiikalle ei syntynyt omaa arkkitehtuuriteoriaa eikä aattellista ohjelmaa.Läheisessä menneisyydessä oli funktionalismin uhkea aate ja läheisessä tulevaisuudessa odotti aika, jolloin suomalainen arkkitehtuuri kohosi kansainväliseen eliittiin.Arkkitehtonisessa jäsentelyssä romantisoivaa suuntaa on helposti ymmärretty reaktiona sodan koettelemuksia vastaan, mutta monet ratkaisut olivat käytännön sanelemia. Puutetta oli lähes kaikesta materiaalista. Rakennustarvikkeet olivat ”kortilla”, samoin kuin muutkin jokapäiväiset tavarat. Ensimmäisenä joutuivat säännöstelyn piiriin sementti ja betoniteräs. Seuraavana oli bitumin ja bitumijalosteiden, kattohuovan, maalien ja tiilien vuoro.Puuta ja kiveä kyllä löytyi, tosin…

HARRI AAVAHARJU Tekniikka on kaunista, ainakin kun se ei näy Rakentamisen laadukasta ja kaunista lopputulosta ihailtaessa unohtuu, että se on usein vaatinut arkkitehdin ja erityissuunnittelijoiden yhteistyötä. Sanomatalo.Arkkitehdin tehtäviin kuuluu rakennuksen ulkomuoto pienimpiä yksityiskohtia myöten. Rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan arkkitehti saattaa joutua kysymään apua jonkin yksityiskohdan ratkaisemiseksi LVI-suunnittelijalta. Joskus arkkitehti on tehnyt ratkaisut omassa päässään.Sanoma-talo–Kiasma–MusiikkitaloHelsingin ydinkeskustassa sijaitsee Insinööritoimisto Granlundin suunnittelukohteiden Bermudan kolmio, jonka kulmat ovat Sanomatalo, Kiasma ja Musiikkitalo. Kaikki ovat olleet haastavia kohteita, joissa arkkitehtuuri ja talotekniikka on yhdistetty hienolla tavalla palvelemaan lopputulosta. Kohteissa on LVI-tekniikka piilotettu niin, ettei nykyään rakennuksissa liikkuville tule mieleen miettiä, miten kaikki on saatu toimimaan.Vuonna 1995…

IIDA KALAKOSKI ”Tuossa on sentään vähän yritystä” ja muita ajatuksia rakennetun ympäristön kauneudesta Rumuudesta kirjoittaminen on paljon helpompaa.Rakennusten rumuus on aihe, joka herättää paljon keskustelua. Jopa niinkin lopullisissa kuin rakennusten purkamista koskevissa päätöksissä, voidaan sivuvireenä tunnistaa rakennuksen ulkomuotoon liittyviä arvostelmia.Osa toivoo kauniimpia rakennuksia ”rumiksi laatikoiksi” kuvatun nykyarkkitehtuurin rinnalle. Samaan aikaan rakennusalaakin ravisteleva kestävyysmurros haastaa meitä arvioimaan suhdettamme rakennetun ympäristön estetiikkaan uudella tavalla. Ehkä uudisrakentamisen kautta tavoiteltava kauneus ei olekaan kestävin tapa kehittää rakennettua ympäristöämme, vaan tavoitteeksi pitäisi ottaa olemassa olevan säilyttäminen, korjaaminen, muokkaaminen ja uudiskäyttö.Kun sain kutsun kirjoittaa rakennetun ympäristön kauneudesta, tajusin, että rumuudesta kirjoittaminen on paljon helpompaa. On helpompi…

TIMO VÄRINEN Kohti tietomallipohjaista lupakäsittelyä – rakennusvalvontojen ajatuksia osaamistarpeista Tietomallien toimittamisesta on rakentamislain myötä tulossa pakollista lupahakemuksen liitteenä. Tietomallipohjaisen lupakäsittelyn kehitystyö onkin käynyt kiivaana useissa hankkeissa ja koulutuksissa. Selvitimme tietomallintamisen tilannetta ja tulevaisuuden tarpeita rakennusvalvonnoissa. Toteutuneiden asennusten ja suunnitelmien välisiä eroavaisuuksia on helppo havaita tietomallin avulla. Kuvassa on vertailussa vesijohtoliitosten kytkennät. Myös lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) hyödyntäminen olisi mahdollista, jolloin esimerkiksi puhelimen avulla voidaan tietomallissa yhdistää kameran kuvaan.Kohti tietomallipohjaisen lupakäsittelyn osaamistaTietomallintamisen hyödyntämistä on kehitetty rakennusvalvonnoille suunnatuissa koulutuksissa, joita Metropolia Ammattikorkeakoulu järjesti vuosina 2020–2023 kansallisesti useita. Niihin osallistui näinä vuosina yhteensä 238 asiantuntijaa. Koulutuksissa rakennusvalvonnat saivat valmiudet muutosten läpivientiin ja…