LAURI JÄÄSKELÄINEN Väliaikainen rakennus Rakentamislaki uudisti ja yhdisti säännökset tilapäisestä ja määräaikaisesta rakennuksesta. Rakentamislain 10 §:n säännös väliaikaisesta rakennuksesta antaa enemmän mahdollisuuksia luvittaa muita kuin pysyviä rakennuksia ja rakennuskohteita. Säännös soveltuu myös väliaikaiseksi tarkoitettuihin käyttötarkoitusmuutoksiin. Helsingin perinteikkään Hakaniemen hallin peruskorjauksen ajaksi luvitettiin Hakaniemen torille väliaikainen helposti saavutettavissa ollut kauppahalli. Tyylikkään tilapäisen hallin suunnittelijana oli arkkitehti Jorma Öhman. Väliaikainen halli palveli asiakkaita vuosina 2018–2023. Syksyllä 2023 halli purettiin osiin ja kuljetettiin Tuurin kyläkauppaan, jossa se avattiin helmikuussa 2024.Tilapäisen rakennuksen säännös maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 176 §) oli osa poikkeamisharkintaa toisin kuin säännös, jonka mukaan määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten voitiin rakennuslupaan…
LAURI JÄÄSKELÄINEN Miten tyhjiä taloja pelastetaan Helsingin kaupunki omistaa yli 200 huonolle käytölle jäänyttä rakennusta. Osa niistä on suojelukohteita. Muutama on pelastettu purkamiselta kaupunkilaisten ja yhteisöjen tuella. Vapaasti verkosta ladattavissa olevat Purkamatta paras -näyttelytaulut herättävät osaltaan keskustelua 2010-luvulla kasvaneesta rakennusten purkamisaallosta. Taulu 21 kannustaa etsimään käyttöä vaille jääneille rakennuksille väliaikaiskäyttöä. Esimerkkinä Lapinlahden entinen mielisairaala Helsingin sydämessä.Purkamatta paras -kampanja on osaltansa herättämässä keskustelua kuluneella vuosikymmenellä kiihtyneestä rakennusten purkamisesta. Parisen vuotta sitten käynnistetyn kampanjan taustavoimina ovat muun muassa Alvar Aalto -säätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Rakennustaiteen Seura. Kesäkuussa vuonna 2025 avattiin Arkkitehtuuri- ja designmuseon tiloissa pienimuotoinen aiheeseen liittyvä kiertonäyttely. Näyttelyä varten valmistetut…
KRISTINA AHMAS Eurooppalaisen asuntoreformin kaikuja – Kokkolan Mäntykangas Yhtenäisenä säilynyt Mäntykankaan puutarhakaupunginosa heijastelee 1900-luvun alun kansainvälisiä vaikutteita. Alue rakentui Kolumäen pitkittäisharjun päälle. Mäntykankaan luonnonpuistoa reunustaa molemmin puolin Mäntykangas-niminen katu. Värien ilottelu on alueelle tyypillinen.Mäntykankaan rakentaminen osui kansainvälisen asuntoreformin suureen aaltoon 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Nopeasti teollistuneissa Euroopan kaupungeissa työvoiman tarve kasvoi, mikä sai aikaan maaltapakoliikkeen. Se haastoi kaupunkien kykyä ottaa vastaan uusia asukkaita. Asumisen olosuhteisiin oli pakko alkaa vähitellen kiinnittää huomiota.Ilmiön kaikuja kantautui myös Pohjanmaan rannikolle, jossa teollistuminen, uudet elinkeinot, rautatie- ja laivaliikenne sekä monipuolistuva kauppa ohjasivat muuttoliikettä kaupunkeihin. Tonttimaan tarve kasvoi, ja syntyi paineita laajentaa asemakaavoitettua aluetta. Kokkolassa ratkaisuksi muodostui…
ILKKA VALOVIRTA Yläpohjan rakennusfysikaalinen toiminta muuttuvassa ilmastossa Tuulettuvien yläpohjien toimintaa joudutaan uudelleenarvioimaan ilmastonmuutoksen myötä. Uusien, tulevaisuudessa toimivien ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät syvällistä ymmärrystä rakenteiden kosteusrasituksista ja kosteusteknisestä toiminnasta sekä ajattelutavan muutosta. Miksi muuttaa toimivia käytäntöjä?Tuuletettu yläpohja on tunnetusti varmatoiminen rakenne Suomen ilmastossa. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin vaikuttamaan myös tuulettuvien yläpohjien toimintaan. Tietyillä Etelä-Ruotsin alueilla on havaittu jo parinkymmenen vuoden ajan huolestuttavia määriä hometta tuulettuvissa yläpohjissa, jotka ovat aiemmin toimineet moitteettomasti [1]. Suomen ilmaston odotetaan muuttuvan ainakin maamme eteläosissa samankaltaiseksi kuin Etelä-Ruotsissa vallitsee nyt [2] [3]. Ongelmaksi muodostuu keskilämpötilan nousu samalla kuin ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy entisellä tasolla.Homeenkasvun odotetaan kiihtyvän erityisesti loppukesällä…