LAURI JÄÄSKELÄINEN Suurteollisuutta ja puukaupunki-perinnettä Kokkolassa Kustaa II Aadolfin vuonna 1620 perustama Gamlakarleby Pohjanlahden rannalla on kiintoisa yhdistelmä vanhaa lainvanvarustusta, tervakauppaa, historiallista puukaupunkia ja nykyistä suurteollisuutta. Kokkolan rakennusvalvontapäällikkö Tero Jelekäinen (vas.) ja kaavoitusarkkitehti Mikko Karvonen (oik.) Kokkolan keskustakirjaston äärellä. Kaupungin omin voimin suunniteltu kirjasto (kaupunginarkkitehti Nils-Erik Stenman 1999) sijoittuu keskelle Kokkolan vilkasta jalankulkuympäristöä.EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) mukaisen strategisen aseman Suomessa jo saaneista kuudesta hankkeesta puolet sijaitsee Kokkolan kaupungin alueella. Taloudellisesti suurin niistä on Arctialin vähähiilistä alumiinia tuottavaksi suunniteltu laitos.Laitosta varten on varattu 170 hehtaarin suuruinen tontti Kruunuportin teollisuusalueella viiden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta lounaaseen.Strategisen aseman status tarkoittaa sitovia lupamenettelyjen…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Rakennusvalvonnan viranhaltijoiden asemasta Alkuvuodesta 2026 maan laajalevikkisin sanomalehti kirjoitti näyttävästi Espoon rakennusvalvonnasta. Kirjoituksissa käsiteltiin muun ohella tapausta, jossa kaupungin rakennepäällikkö oli antanut työnaikaisen määräyksen selvittää parvekkeiden lasirakenteiden kelpoisuutta.[1] Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 13.8.2026/2047 vahvistaa toimivallan- ja työnjakoa viranhaltijatahon ja rakennusvalvontaviranomaisena toimivan luottamuselimen kesken.Tapauksessa on kysymys vuonna 2019 Hausia Oy:lle kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen myönnetystä rakennusluvasta. Kohteessa oli toimitettu lukuisia osittaisia loppukatselmuksia siten kuin lupapäätös ja maankäyttö- ja rakennuslaki asiasta ovat määränneet ja säätäneet. Lopullista loppukatselmusta ei ollut pidetty.Rakennepäällikön toukokuussa 2025 antaman määräyksen perusteluissa oli todettu, että osittaisessa loppukatselmuksessa ei ollut erityisesti selvitetty lasirakenteiden kelpoisuutta. Parvekkeiden kaiderakenteiden turvallisuus on ajankohtaistunut…

PEKKA HÄNNINEN Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa – Tiitu Takalo ja Tiina Männistö-Funk Sarjakuvakirja polkupyöräilyn ja liikennesuunnittelun historiasta Ei ihan ensimmäisenä tullut mieleen, että tietokirjan voi tehdä sarjakuvamuodossa. Mutta näköjään voi, ja kirja vieläpä toimii! Tiina Männistö-Funk on historian tutkija, ja kirjan tietopuoli perustuu hänen tutkimuksiinsa suomalaisesta pyöräilystä. Tiitu Takalo on puolestaan sarjakuvataiteilija ja aktiivipyöräilijä. Tästä syntyy kokonaisuus, jossa tutkimustieto perusteellisine viitteineen ja omakohtaiset pyöräilykokemukset nivoutuvat sarjakuvakirjaksi. Hyvä!Kirja avaa polkupyörän sekä pyöräilyn historiaa Suomessa ja vähän laajemminkin. Suomeen polkupyörä tuli 1800-luvun lopulla. Aluksi se oli herrasväen kulkupeli. Pyörä oli 1800-luvulla kallis: se vastasi työläisen 131–235 päivän palkkaa. 1920-luvulla pyörä…

PEKKA HÄNNINEN Autioitumisen ja purkamisen kurimus Suomessa on tyhjillään olevia rakennuksia runsaasti ja niiden määrä vain kasvaa. Rakennuksia on viime vuosina myös purettu kiihtyvällä tahdilla. Kehityssuunta ei ole hyvä ympäristön tai kansallisvarallisuuden näkökulmasta.Tyhjillään olevia ja lähiaikoina tyhjiksi jääviä rakennuksia arvioidaan olevan yhteensä noin 17,6 miljoonaa kerrosneliötä. Niistä vain osalle tullaan löytämään uusi käyttötarkoitus, koska rakennuksista valtaosa sijaitsee väestöä menettävillä alueilla.”Ympäristön kannalta parasta on tietenkin se, että rakennuksia voitaisiin edelleen käyttää joko samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa ja vastaavasti vähennettäisiin uuden rakentamista”, kertoo tekniikan tohtori Tarja Häkkinen.Hän työskenteli pitkään VTT:llä ja keväällä julkaistiin hänen ympäristöministeriölle tekemänsä selvitys Purku, korjaus vai uudelleenkäyttö. Selvitys…