TARJA NURMI Kelpo ravintoa arkkitehdeille Harvoin olen tullut yhtä iloiseksi kuin kääriessäni pakkauksestaan hieman epätavallisen viiden kirjan kotelon. Siinä lukee Food for Architects / Steib Gmür Geschwentner Kyburz – Exponents of Excellent Housing. Tarkoituksella ja menestyksestä huolimatta kohtuullisen kokoisena pidetty sveitsiläistoimisto SGGK on erikoistunut ennen kaikkea asuntosuunnitteluun. Osakkaat ovat miehiä, joista jokunen on välillä ollut myös vaativissa opetus- tai virkatehtävissä. Tämän hetken kokoonpanon vanhimman ja nuorimman ikäero on 20 vuotta, mikä kertoo avarakatseisuudesta ja raikkaasta suhtautumisesta tilanteissa, joissa jokaisen suunnittelukokemus ei ole samalta aikakaudelta.Kokonaisuuden ovat toimittaneet arkkitehdit itse. Heistä Patrick Gmür osaa myös kirjoittaa mukaansatempaavasti, mistä todisteena on sarjan ensimmäinen…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Asuntosuunnittelun kultaiset vuosikymmenet Suomalainen asuntosuunnittelu on kipuillut jo pitkään. Asuntoarkkitehtuurimme oli kuitenkin funktionalismin kultakaudella kansainvälistä kärkeä. Mikko Laaksosen tuore teos Koteja suomalaisille kartoittaa niin sanotun vanhan Aravan (1949–1966) saavutuksia. Huhtikuussa 1949 toimintansa aloittaneen valtion Asuntotuotantotoimikunnan eli sittemmin Aravana tunnetun organisaation taustalla oli sotien jälkeinen valtava asuntopula. Kiinnostavaa on, että suuri osa alkuvuosien aravatuotannosta oli omakotitaloja.Esikuvia valtion osallistumisesta yleishyödylliseen asuntojen rakentamiseen saatiin jo ennen sotia perustetuista puolikunnallisista asunto-osakeyhtiöistä muun muassa Tampereella ja Turussa. Työväenliikkeen osuusliikkeet perustivat Helsingin asuntokeskuskunta HAKA:n vuonna 1938. Vastaavasti porvarileiriin sitoutunut Sato sai alkunsa Rakennusteollisuuden Keskusliiton toimesta talvisodan jälkeen.Yhteistä molemmille kilpaileville organisaatioille oli tukeutuminen aikakauden johtavien…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Luovutetun Karjalan rakennushistoriaa Laatokan länsirannan Kurkijoen pitäjä ja sen keskustaajama Lopotti jäivät talvi- ja jatkosodissa rintamalinjoista sivuun. Rakennuskantaa säästyi. Arkkitehti Netta Böök tarkastelee uraauurtavassa väitöskirjassaan Talot pysyvät, ihmiset vaihtuvat Lopotin rakennushistoriaa Ruotsin vallan ajoista nykypäivään. Sotien jälkeinen Karjalan arkkitehtuuritutkimus on keskittynyt lähinnä Viipuriin, Sortavalaan ja Terijoelle. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus toteutti vuosina 2002–2006 yhteistyössä Karjalan tasavallan kulttuuriperintökeskuksen kanssa hankkeen, jossa kartoitettiin Sortavalan vanhaa rakennuskantaa. Sortavala ja Lahdenpohja kokivat, toisin kuin rautatieyhteydestä sivuun jäänyt ja viitisenkymmentä kilometriä etelämpänä sijaitseva Kurkijoki, laajoja ilmapommitusvaurioita[1].Ensin pandemia ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sulkenut rajan. Böök osui vuonna 2004 luovutetun Karjalan matkoillansa entiseen suomalaiseen Kurkijoen…

HALLA SAVISAARI Espoon Hurraa!-palkinnon sai puupäiväkoti Tapiolaan sisäilmaongelmaisen 1990-luvun päiväkodin tilalle rakennettu Metsolan päiväkoti sai Hurraa!-palkinnon maaliskuussa. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä Espoon rakennusvalvonta myöntävät palkinnon vuosittain ”erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutetulle, rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle”. CLT-rakenteinen päiväkoti Tapiolassa palkittiin paitsi rakennusmateriaaliensa, myös arkkitehtuurinsa ansiosta. Perusteluissa korostettiin puurakentamisen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä rakennuksen onnistunutta arkkitehtuuria ja tyylikkäitä tiloja. Lisäksi rakennuksen ympäristö haluttiin säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Osa päiväkodin lasten ulkoilua on vieressä sijaitseva suojeltu metsä.Suunnittelusta vastasi Innovarch Oy, pääsuunnittelijoina Vesa Erikkilä vuosina 2020–2022 ja Marko Voho 2022–2023. Innovarch on nykyisin osa AFRY Ark Studiota.Rakennukseen kokonaisuuteen olennaisesti kuuluvat taiteilija Laura Merzin eläinaiheiset…