Suomenlinna kotina ja korjauskohteena

HALLA SAVISAARI Suomenlinna kotina ja korjauskohteena Millaista on asuminen 1700-luvun merilinnoituksessa vuonna 2022? Suomenlinnassa käy parhaimpina vuosina miljoona turistia. Heidän joukossaan kulkee 800 ympärivuotista suomenlinnalaista, joista valtaosa asuu vuokralaisina valtion omistamissa ja Suomenlinnan hoitokunnan hallinnoimissa rakennuksissa. Ruotsalaiset alkoivat rakentaa Sveaborgia suojaksi venäläisten vahvistuvaa laivastoa vastaan vuonna 1748. Merilinnoitus on nähnyt ruotsalaisen ja venäläisen kauden, suomalaista kautta on eletty yli sata vuotta. Vaikka linnoitus vanheni, elämä ei sieltä väistynyt. Osa rakennuksista on alkuperäisessä käytössään edelleen, ja lukumääräisesti merkittävin rooli on asunnoilla.Suomenlinnan hoitokunta perustettiin, kun puolustusvoimat luopui Suomenlinnasta ja se siirtyi Museoviraston hallintaan. Ensimmäinen käyttösuunnitelma valmistui vuonna 1974. Siinä hahmoteltiin ja visioitiin…
READ ARTICLE

Akateemikon viimeisin ja viihtyisin – Villa Skeppet

LAURI JÄÄSKELÄINEN Akateemikon viimeisin ja viihtyisin – Villa Skeppet Alvar Aallon (1898–1976) viimeiseksi jäänyt yksityishuvila Villa Skeppet oli Aallon elämäkerturille ja ystävälle Göran Schildtille ja Christine-puolisolle mittatilaustyönä suunniteltu koti. Sanna Tegelin Villa Skeppet ja Iris Anderssonin Kirjailijan talossa kertovat tutkimuksiin ja omiin kokemuksiin perustuen Göran ja Christine Schildtin Suomen ja Kreikan kotien rinnakkaiset tarinat. Villa Skeppet avautui yleisölle peruskorjauksen jälkeen v. 2021. Korjausten suunnittelusta vastasi Arkkitehdit Mustonen Oy.Schildtin pariskunnan tarve uudelle Suomen-kodille syntyi 1960-luvun lopussa. Suuren osan vuodesta purjehdusretkillänsä viettänyt pariskunta oli hankkinut vuonna 1965 tukikohdaksensa talon Leroksesta Kreikan saaristosta. Alvar Aalto halusi piirtää Schildteille talon, jotta he asettuisivat pysyvämmin…
READ ARTICLE

Villa Skeppet – peruskorjauksen hienovarainen ote

NIINA SVARTSTRÖM Villa Skeppet – peruskorjauksen hienovarainen ote Villa Skeppetin restaurointi tuli ajankohtaiseksi, kun huvilan asuinkäyttö päättyi ja rakennus siirtyi Christine ja Göran Schildtin säätiön hallintaan. Korjauksen valmistumisen jälkeen vuodesta 2020 alkaen yleisö on voinut tutustua Villa Skeppetiin opastetuilla kierroksilla. Yhtenä Christine ja Göran Schildtin säätiön perustavana ideana on Alvar Aallon perinnön vaaliminen, ja korjauksen tavoitteet asetettiin kohteen arvon mukaisesti korkealle. Ennen korjaustyön aloittamista selvitettiin tarkoin, mikä kohteessa on erityistä ja arvokasta. Kodin ilme, kalusteet ja muu esineistö – ajalta ennen museokäyttöä – on tallennettu ennen tyhjentämistä ja korjaamista sekä valokuvin, että Sanna Tegelin tekemässä kalustedokumentoinnissa. Päärakennuksen, pihan ja puutarhan sekä…
READ ARTICLE

Purkaa vai korjata? Tuloksia hiilijalanjäljen näkökulmasta

MALIN MOISIO Purkaa vai korjata? Tuloksia hiilijalanjäljen näkökulmasta Ympäristöministeriön tilaamassa  Purkaa vai korjata (Purkuko) -tutkimushankkeessa (Huuhka, S. & al. 2021) tutkittiin koulurakennuksen korjaamista sekä korjaamista ja laajentamista verrattuna vastaavankokoisiin puu- ja betonirakenteisiin uudisrakennuksiin. Laskentatulokset osoittavat, että hiilijalanjäljen kannalta korjaaminen on purkavaa uudisrakentamista parempi vaihtoehto. Myös laajennettaessa kannattaa olemassa olevat rakennukset säilyttää, vaikka uudisrakentaminen toteutuisikin puurakenteisena.MenetelmäTapaustutkimuksessa hiilijalanjäljen laskenta perustuu ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään (Ympäristöministeriö, 2019). Hiilijalanjäljen laskentaan on sisällytetty kaikki elinkaaren vaiheet: tuotevaihe, rakentaminen, käyttövaihe ja elinkaaren loppu. Tuotevaiheen materiaalimäärät on laskettu ArchiCAD-ohjelmassa luotujen rakennusten tietomallien avulla ja niiden päästöt on arvioitu One Click LCA -ohjelmalla. Materiaalien päästötiedot on valittu ohjelman…
READ ARTICLE