LAURI JÄÄSKELÄINEN Tampere profiloituu puupäiväkodeilla ja -kouluilla Kasvava Tampere on kuluvalla vuosikymmenellä valinnut lukuisten uusien päiväkotien ja koulujen päärakennusmateriaaliksi puun. Puuinfo järjesti kesäkuussa tutustumiskäynnin Tampereen puukohteisiin. Tasanteen vuonna 2024 valmistunut, hirsirunkoinen päiväkoti valmistui 140 lapselle vuonna 2024. Suunnittelusta vastasi Tilatakomo Oy, arkkitehti Pekka Koli. Pääurakoitsijana oli Lapti Oy. Hirsirunko on vuorattu sadetakkina toimivalla laudalla.Tampere, kuten moni muukin kunta, on kipuillut päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmien kanssa. Kun ongelmia ei ole aina saatu ratkottua korjauksilla, on kustannussyistä monesti päädytty purkamiseen ja uudisrakentamiseen. Näin kävi muun muassa Hippoksen päiväkodin, Tasanteen päiväkodin, Multisillan päiväkodin sekä Ikurin koulun ja päiväkodin kanssa. Kaikissa näissä neljässä kohteessa…
ANNA NIEMELÄ Yhteisöllisyys näkyy Oulun asuntomessualueella Kesällä pidettyjen Oulun asuntomessujen yhtenä teemana oli harkittu yhteisöllisyys. Se näkyy messualueella muun muassa yhteisiä rantabulevardialueella oleskelupaikkoineen ja yhteisasumisen kohteissa. Myös messujen oheis- ja etäkohteet ovat vahvasti yhteisöllisyyden varaan perustuvia. Oulun asuntomessualue sijoittuu vehreään ympäristöön Hartaanselänrantaan.Hietasaaren Veisto kokoaa ystäväperheet yhteenAsuntomessualueille rakennetuissa taloissa näkyy vahvasti pohjoinen osaaminen. Muun muassa oululainen pientalosuunnittelusta tunnettu Arkkitehtitoimisto Takkunen suunnitteli alueelle useamman kohteen. Yksi niistä on Hietasaaren Veisto: kahden talon ja yhteisöllisen piha-alueen kokonaisuus.Veiston rakennuttajaperheet ovat pitkäaikaisia ystäviä. Ajatus yhteisestä rakennusprojektista syntyi, kun he tutustuivat Oulun asuntomessuille rakentamiseen ja huomasivat yhden teemoista olevan yhteisöllisyys. Perheillä on ennestään loma-asunnot samalla alueella,…
LAURI JÄÄSKELÄINEN, ULLA VAHTERA Kouvolan supervoimat ”Kaikkea kivaa betonista” vai monipuolinen asumisen ja elämisen kaupunki? Kaavoitusarkkitehti Kaisa Niilo-Rämä (vas.), arkkitehti Ulla Vahtera ja rakennustarkastaja Pekka Valkeapää (oik.) tutkailemassa Kymijoen molemmin puolin levittäytyvää nykyistä Kouvolaa, joka syntyi 1.1.2009. Tuolloin Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Elimäki, Jaala ja Anjalankoski lakkautettiin ja niistä muodostettiin uusi kaupunki, Kouvola. Pinta-alaltaan Kouvola on Etelä-Suomen suurin kunta.Aurinkoisena elokuisena arkipäivänä Kouvolan keskusta on kaikkea muuta kuin maineensa mukaisen harmaa. Vihreää on joka puolella. Istutukset ovat hyvin hoidettuja. Rapistuneita rakennuksia ei näy. Ei myöskään siinä määrin ”liiketilaa vuokrataan” -kylttejä kuin valitettavan paljon näkyy maakunnallisissakin keskuksissa.Kouvola kasvoi rautatien siivittämänä. Puunjalostusteollisuudelle Kymenlaakson sijainti…
ANNA NIEMELÄ Siirtolapuutarhat kehittyvässä kaupunkiympäristössä Siirtolapuutarhat ovat osa arvokasta rakennettua ympäristöä ja kulttuurihistoriaa. Usein alun perin kaupunkien laitamille perustetut puutarha-alueet ovat kaupunkien kasvun myötä tulleet keskeiseksi osaksi kaupunkirakennetta, luoden ympäristöön monimuotoisuutta niin rakennuskannan kuin luontoarvojenkin näkökulmasta. Uhkaako kehittyvä kaupunkiympäristö kuitenkin tallata arvokkaat puutarha-alueet jalkoihinsa? Siirtolapuutarhat ovat omaleimainen ja arvokas osa kaupunkirakennetta.Siirtolapuutarha-aate lähti liikkeelle 1800-luvulla saksalaisesta ideologiasta, jonka pyrkimyksenä oli pitää työväki terveempänä. Kaupungeissa ahtaissa ja epäterveellisissä olosuhteissa asuvalle työväestölle haluttiin luoda ympäristöä, jossa he voivat ulkoilla ja kasvattaa itselleen terveellistä ruokaa. Siirtolapuutarhaideologiaan liittyvät vahvasti myös puukaupunkiaatteet ja ajatus siitä millainen on asumisen kannalta hyvä ja terveellinen ympäristö.Suomessa on noin 60…