LAURI JÄÄSKELÄINEN, MARJUT KAUPPINEN Valo ilahduttaa sateellakin Kruunuvuorenranta on parhaillaan rakentuva Helsingin merellinen kaupunginosa. Valotaide on siellä merkittävässä roolissa luomassa paikan identiteettiä. Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy:n suunnitelmaan perustuva havainnekuva Kruunuvuorenrannan Haakoninlahdesta. Etualalla oikealla Olafur Eliassonin teos.Kruunuvuorenranta on viimeisen vuoden aikana ollut otsikoissa paitsi keväällä 2026 kevyen liikenteen käyttöön avautuvien Kruunusiltojen, myös Stansvikin metsäkiistojen muodossa. Kaupunki on joutunut perääntymään lailla suojeltujen luontokohteiden, kuten noron, turmelemisesta.Jo hyväksyttyjä katu- ja puistosuunnitelmia on tarkasteltu uudelleen ja asuinrakentamisen määrällisiä tavoitteita on säädetty. Vallitsevassa rakentamisen suhdannetilanteessa tämä ei ole ollut ainakaan hankkeisiin ryhtyville suurempi ongelma.Alueelle jo muuttaneita tuhansia asukkaita ilahduttavat uudet puistot. Marraskuussa avattiin muun muassa Haakoninlahden…

PEKKA HÄNNINEN Miten ennakoida muuttuva ilmasto? Ilmastonmuutoksen hillintä on jo otettu osaksi suunnittelua rakennusalalla esimerkiksi ilmastoselvityksen myötä, mutta ilmiön riskeihin ja niihin sopeutumiseen ei vielä ole kylliksi herätty.Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa. EU on onnistunut vähentämään omia päästöjään merkittävästi, ja vuoden 2030 päästövähennystavoite 55 % on saavutettavissa. Globaalit päästöt ovat kuitenkin kasvussa, vaikkakin vauhti on hieman hidastunut. Kiinan päästöt ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Euroopassa maatalous ja liikenne ovat pahin pullonkaula päästöjen vähentämiseksi ja samaan aikaan hiilinielujen määrä laskee. Näin kertoo tuore Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) Euroopan ympäristön tila -raportti.Jotta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin voidaan varautua, tulee varautumista ja yhteiskunnan resilienssiä raportin mukaan…

MATTI KARJANOJA Epäviihtyisät asuinmiljööt ja järjettömät pohjaratkaisut Viimeisenä vuosikymmenenä rakennettujen kerrostalojen surkeat asuntopohjat johtuvat ennen kaikkea grynderivetoisesta rakentamisesta, rakennuttajien tehokkuusvaatimuksista (suuret runkosyvyydet ja massat) ja siitä, ettei asuntojen laatua valvo kukaan.”Nykyiset suurkaupungit ovat suuria ihmismateriaalin tuhoajia. Magneetin tavoin ne vetävät puoleensa usein aktiivisinta ja kehityskelpoisinta väestönainesta tuhotakseen sen sitten lyhyessä ajassa. Suvut sammuvat. Ne eivät kestä kaupunkielämän painetta. Vain jatkuvan maaltamuuton tuoma ihmistäydennys tuo pelastuksen.Nykyinen kaupunkimiljöö, terrorisoiva liikenne, jatkuva hermojännitys, pakokaasujen, noen ja pölyn kyllästämä ilma, on biologiseltakin kannalta kelvoton asuinympäristö.Käsitykseni mukaan on tämän- ja huomispäivän kaupunkisuunnittelun tärkein tavoite miljöön luominen. Sosiaalisesti ja ennen kaikkea biologisesti oikean elinympäristön luominen. Tapiolan…

Tutustu koosteeseen ympäristöministeriön rahoittamasta pilottihankkeesta, jonka tavoitteena oli tukea kuntien rakennusvalvontaa uuden rakentamislain toimeenpanossa. Hankkeen aikana on kehitetty ja jaettu parhaita käytäntöjä