LAURI JÄÄSKELÄINEN Miten löytää punainen lanka Huhtikuussa 2023 Hämeenlinnan rakennusvalvonnan päällikkönä aloittanut DI Timo Lahti on pannut tuulemaan. Siitä osoituksena hän pokkasi Hämeenlinnan kaupunginjohtajan vuotuisen innovaatiopalkinnon tammikuussa. Hämeenlinnan rakennusvalvonnan henkilöstöä vasemmalta oikealle: rakennustarkastaja Petri Huuhtanen, LVI-tarkastusinsinööri Vesa Uitto, koordinaattori Anitta Käenniemi, rakennusvalvontapäällikkö Timo Lahti, infran lupavalvoja Jani Mantere sekä rakennustarkastaja Heikki Reinikainen.Mitä ehti vajaassa vuodessa tapahtua? Palkinnon arvoiseksi noteerattu ”monilähdepohjainen tietojohtamisen malli” kaipaa avaamista.Tiedolla – tunteita unohtamattaTimo Lahdella on vankka matemaattisiin tieteisiin perustuva tausta. Ennen kolmivuotista uraa ympäristöministeriössä hän työskenteli konsulttiyrityksissä, viimeksi A-Insinöörit Oy:ssä johtotehtävissä.Diplomityössään Timo Lahti tutki mm. fourier-muunnosta osana värähtelyä. Muunnoksen mukaan mikä tahansa riittävän täsmällinen jatkuva säännöllinen…

PEKKA HÄNNINEN Luonnonmukaisuus kiinnostaa rakentajia Rakentaminen tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasujen päästöistä ja jopa 30 % kaikista jätteistä. Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa materiaalivalinnat niin päästöjen kuin luonnonvarojen käytön näkökulmasta ovat korostuneet. Tässä yhtälössä luonnonmukaiset materiaalit ovat uusi potentiaali. Ranskan St. Dié des Vosges’issä jo 2013 rakennettu Jules Ferry Résidence koostuu kahdesta 3- ja 8-kerroksisesta passiivitason asuinkerrostalosta, joissa on yhteensä 26 kaupungin vuokra-asuntoa. ASP Architecture.Lisää kohteesta: https://asparchitecture.fr/projets/residences-j-ferry-8-niveaux-bois-paille-passif/Luonnonmukainen rakentaminen on kulkenut jo pitkään valtavirran rinnalla. Luonnonmukainen rakennus on valmistettu uusiutuvista, vähän prosessoiduista luonnon materiaaleista, ja sen ilmanvaihto on usein, mutta ei aina, painovoimainen.Tyypillisiä luonnonmukaisia materiaaleja ovat biopohjaiset materiaalit, kuten puu, hamppu ja…

KLAUS VILJANEN Lämmin ja terve talo Suomessa on vakiintunut käytäntö toteuttaa rakennusten ulkovaippa erittäin paksulla lämmöneristekerroksella. Mitä rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida, jotta rakennuksen ulkovaipan kosteustekninen toiminta on hyvällä tasolla? Rakennuksen ulkovaipan lämmöneristävyydellä on merkittävä vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen ja siten myös rakennuksen käytön aikaisiin ilmastovaikutuksiin. Suomessa on vuodesta 2010 ollut käytössä erittäin matalat ulkovaipan lämmönläpäisykertoimen vertailuarvot, jotka ovat jopa maailmanlaajuisesti vertailtuna matalimmasta päästä.Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuus vaikuttaa rakenteiden lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan monella tapaa. Suomessa onkin puhuttu kosteusriskeistä, jotka liittyvät ulkovaipan kasvavaan eristepaksuuteen. On kuitenkin erittäin vaikeaa arvioida yleisellä tasolla, mitä riskejä mahdollisesti aiheeseen liittyy.Kiinnostuttuani hyvin eristettyjen rakenteiden kosteusturvallisuudesta viime…

JUHA VINHA Tutkimuksen avulla hyviä rakenneratkaisuja Rakennusfysiikan merkitys on kasvanut rakentamisessa jatkuvasti 50 vuoden aikana ja erityisesti viimeisten 15 vuoden kuluessa. Ilmastonmuutos, energiatehokkuuden vaatimukset ja rakenteissa toistuvat vauriot ovat tehneet tutkimuksesta merkittävän tekijän osana hyvää suunnittelua ja kestäviä rakenneratkaisuja.Energiakriisi ja virheelliset rakenneratkaisutLähtökohtana rakennusfysiikan kehitykselle Suomessa oli 70-luvun alun energiakriisi. Sen myötä rakennusten parempaan lämmöneristämiseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämän seurauksena rakenneratkaisuja muutettiin. Samalla käyttöön tuli myös monia uusia ratkaisuja, kuten tasakatot, tiili-villa-tiiliseinät, valesokkelit ja kaksoislaatta-alapohjat.Rakenteiden kosteusteknisestä toiminnasta ei ollut kuitenkaan riittävästi tietoa ja tästä syystä seuraavien vuosikymmenten aikana tehtiin suuri määrä rakennuksia, joihin syntyi kosteus- ja homevaurioita.Rakennusfysikaalinen suunnittelu oli…