ANNI TYNI Kohti vähähiilistä rakentamista 16,00 kgCO2e/m2/a. Tuo luku on erään koulun hankesuunnitteluvaiheessa laskettu elinkaaren hiilijalanjälki. Mutta mitä tuo luku itse asiassa tarkoittaa? Onko koulun hiilijalanjälki suuri vai pieni? Helsingin kaupunki on teettänyt hiilijalanjälkilaskelmia omissa uudisrakennushankkeissaan jo usean vuoden ajan. Tuloksia kokoamalla on pikkuhiljaa muodostunut käsitys suuruusluokista sekä niistä hiilijalanjälkeen vaikuttavista asioista, joihin päästövähennystoimia kannattaa kohdentaa. Samalla on käynyt ilmi myös tietyt haasteet laskelmien vertailukelpoisuudessa, kun lopullista yhtenäistä kansallista laskentamenetelmää ei ole vielä käytössä.Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tarkoittaa merkittäviä päästövähennyksiä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Rakennettu ympäristö aiheuttaa merkittävän osan päästöistä erityisesti käytössä olevien rakennusten ja…
KAISA-REETA KOSKINEN, SUSA ERÄRANTA Vähähiilinen rakentaminen – esimerkkejä Helsingistä Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Osana vaikuttavia ja tavoitelähtöisiä päästövähennystoimia kehitetään rakentamisen päästöohjausta yksityiskohtaisesta sääntelystä kohti kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Helsingin päästövähennysohjelmassa huomioidaan myös rakentamisen päästöt, joiden osuus kaupungin vaikutettavissa olevista epäsuorista päästöistä on suurehko.Pistemäisestä tekemisestä vaikuttavuuteen Suomi on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuonna 2035, Helsingin kaupunki vieläkin tiukemman tavoitteen hiilineutraaliudesta vuonna 2030, hiilinollasta vuonna 2040 ja hiilinegatiivisuudesta sen jälkeen. Onkin tärkeää ohjata ilmastotyötä kohti vaikuttavuutta jo nyt, jotta säilytämme mahdollisuuden myös kiristyvien globaalien tavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä kaupunki on uudistanut päästövähennysohjelmansa logiikan vaikuttavuuden ja tavoitelähtöisyyden pohjalta suurimpia päästölähteitä priorisoiden.Päästövähennystavoitteen toteutumista edistetään vuosittain määriteltävillä…
ESKO SUHONEN RY-lehti 60-vuotta sitten Rakennettu Ympäristö -lehti on ilmestynyt vuodesta 1963; tarkoituksenaan yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti jäsenten ammatillinen kehittäminen. Kuudenkymmenen vuoden ajan lehdessä on julkaistu artikkeleita päivänpolttavista rakentamisen teemoista. Asuntorakentamisen laatua on viime aikoina kritisoitu. Rakennusvalvontatyössä on kiinnitettävä asiaan erityistä huomiota, ja viranomaisroolin kirkastamisen lisäksi ohjattava suunnittelun laatukysymyksiä. Aihe on ollut esillä myös yhdistyksen ensimmäisessä lehdessä.Pääset lukemaan artikkelin alla olevasta digilehti-ikkunasta. Parhaan lukuelämyksen saat klikkaamalla oikeasta alalaidasta lehden täysikokoiseksi ruutuun.Takaisin etusivulle >
LEENA JASKANEN Rakennusvalvonnan ja RTY:n merkkipaaluja Rakennusvalvontatyöllä on vaikuttavaa, mutta rakentamislakiesityksen vahvistumisen jälkeen työmme merkittävyys on aina laajempaa. Rakentamisen ja rakennusten elinkaaren aikaiset päästöt käsittävät peräti 40 prosenttia koko maapallon hiilidioksidipäästöistä. Niiden vähentämiseen vaikuttaa suuri joukko ammattilaisia aina rakennusten suunnittelijoista ja rakennusmateriaalien valmistajista kaavoittajiin sekä kiinteistösijoittajiin saakka.Selkeä tahtotila vähähiilisyyden edistämiseksi ei vielä riitä; rinnalla toimii laki, joka pakottaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Rakentamislupahakemuksiin liitettävä ilmastoselvitys tulee olemaan yksi työkalu. Eduskuntaan juuri valmisteltu rakentamislakiesitys läpi mennessään edesauttaa päästöjen tavoitteiden saavuttamista: ”Rakentamislakiesityksen 38 §:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Uuden rakennuksen tai rakentamislupaa edellyttävän…