RAINE HUVILA Tapulikaupungin pehmeä puukoulu Tanskalais-suomalainen yhteishanke Maatullin peruskoulu voitti Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon. Pääsuunnittelija Minna Lukanderin mielestä luontoa syleilevässä Metsäaukio-koulurakennuksessa on suomalaiselle koulurakentamiselle epätyypillisiä piirteitä. Kunniamaininta myönnettiin Aleksanterinkatu 13:n liikerakennuksen peruskorjaus- ja uudistushankkeelle, jossa noudatettiin tiukkoja kestävyystavoitteita. Droonikuva näyttää Aleksanterinkatu 13:n sisäpihan lasikaton, joka nostettiin muutosremontissa kerrosta ylemmäs. Uudet portaat vievät Mikonkatu 7:n kattopihan puolelle.Maatullin peruskoulun oppilaat olivat viime vuoden lokakuussa niin innoissaan uudesta koulurakennuksesta, että he halusivat auttaa sen muutossa. Samassa rakennuksessa toimii peruskoulun (vuosiluokat 1−9) lisäksi noin 200 lapsen päiväkoti, esikouluryhmiä sekä leikkipuisto Maatulli. Osa tiloista palvelee myös alueen harrasteseuroja ja yhteisöjä.”Tämä kertoo siitä, minkälainen asema…

PEKKA HÄNNINEN Mitä hyvää tai puutteita rakentamislaissa on ympäristönäkökulmasta? Neljä asiantuntijaa vastaa, miten laki on ympäristön kannalta onnistunut. Rakentamislain uudistuksen tavoitteina on ollut muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä kiertotalouden edistäminen. Uudisrakentaminen aiheuttaa aina korjaamista suuremmat päästöt ja kuluttaa enemmän luonnonvaroja; silti uudessa rakentamislaissa ei ohjata korjaamiseen purkamisen sijaan.Eduskunta hyväksyi rakentamislain jo Sanna Marinin hallituksen kaudella, ja nykyisen Petteri Orpon hallituksen korjaussarjalla tavoiteltiin rakentamisen sujuvoittamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä.”Alueidenkäyttöä ja rakentamista koskeva lainsäädäntö muodostaa kokonaisuuden", sanoo ympäristöoikeuden apulaisprofessori Aleksi Heinilä Turun yliopistosta. ”Lain pilkkominen useampaan osaan aiheuttaa ongelmia kokonaisuutta sovellettaessa, ja tekee sääntelyn kokonaisuudesta vaikeasti hahmottuvan”, hän jatkaa.Heinilän…

OLLI LEHTOVUORI Asunnon pitäisi olla jaettava Ihmisten asumistarpeet muuttuvat elämän eri vaiheissa.Kun lapset lähtevät aikuistuessaan kotoa, asunto tulee turhan isoksi. Moni on kuitenkin kiintynyt kotipesäänsä ja lähiympäristöön eikä haluaisi muuttaa, vaikka kalliita neliöitä on turhan paljon.Jaettavassa asunnossa voi tarvittaessa osan siitä erottaa erilliseksi sivuasunnoksi, jolla on oma sisäänkäynti. Sivuasunto tarjoaa mahdollisuuden kolmen sukupolven asumiseen: se voi olla aikuistuvan lapsen ensiasunto, etätyötila tai sen voi ulosvuokrata. 1940-luvun pula-ajan rintamamiestaloissa oli usein talon yläkerrassa tai piharakennuksessa pieni sivuasunto, jonka vuokratuloilla asuntolainaa lyhennettiin.Sivuasuntomahdollisuus kaikissa talotyypeissä lisää asuntojen käytettävyyttä ja arvoa pienin lisäkustannuksin. Se on merkki osaavasta asuntosuunnittelusta ja ekologista asumista parhaimmillaan! Olli LehtovuoriYmpäristöministeriön…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Rakentamisen vastuu – muuttuiko mikään? Petteri Orpon hallitusohjelman (2023) linjauksen mukaisesti edellisellä vaalikaudella hyväksyttyä rakentamislakia päätettiin muuttaa jo ennen lain voimaantuloa. Erilaisten tilapäisten tapahtumarakenteiden turvallisuus ja vastuu herättävät aika ajoin keskustelua. Maaliskuussa 2002 järjestettiin Helsingin Kauppatorilla lumilautailutapahtuma, mitä varten pystytettiin tilapäinen hyppyrimäki.Rakentamislaissa (751/2023) säädetyn päävastuullisen toteuttajan vastuun täsmentäminen oli eräs Orpon hallitusohjelmaan kirjatuista ja muutettavista seikoista. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelun poliittisesti vuonna 2018 käynnistyttyä oli rakentamisen vastuu ollut pysyvästi keskustelun kohteena.Poliittisten suhdanteiden heilahtelut näyttäytyvät erinomaisen selkeinä rakentamisen vastuun sääntelypyrkimyksissä. Rinteen – Marinin hallitusohjelmaan sisältyi konkreettinen kirjaus: ”Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden…