KYLLI Mukana myös haju Viime vuosituhannen loppupuolella, 70-luvun alussa, ruokakaupan lehtihyllykköön ilmestyi aikuisviihdettä tarjoava julkaisu – olisiko ollut Jallu – joka olikin muovikelmussa. ”Mukana myös haju”, kirkuivat pakkauksen mainostekstit. Printistä, 2D-grafiikan alkuäidistä, oli näin otettu askel kolmiulotteisuuteen. Aistittavuudesta tuli myyntimenestys.Nyt, 50 vuotta myöhemmin kolmiulotteinen maailma onkin jo hyvän aikaa ollut digitaalisuutta, hajutonta 3D-elämää. Wikipedian mukaan se on ”tietokonegrafiikkaa, joka on sisäisesti mallinnettu kolmen tilaulottuvuuden suhteen”. Näköaistista on tullut primääri asia. 4D:n suuntaan otetaan steppejä, mitä se sitten eri tahoilla tarkoittaakaan – ehkä hajua.Google mapsit, viistoilmakuvat, tietomallit, visualisoinnit, 3D-mallinnukset ja -sovitukset tuottavat paitsi ympäristön lähtökohtatietoa, myös uutta todellisuutta, virtuaalimaailmaa. Sen asukkaina…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Diktaattorien megalomaniat Weimarin Bauhaus-yliopiston ja Berliinin Teknillisen yliopiston tutkijapiiri on tarttunut toistaiseksi vähän käsiteltyyn aiheeseen: 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten eurooppalaisten diktaattorien kaupunkiuudistusprojekteihin. Kuuden tutkijan teos The Power of Past Greatness tarkastelee Mussolinin Italian, Stalinin Moskovan, Hitlerin Berliinin, Salazarin Portugalin ja Francon Espanjan esimerkkien valossa diktaattorien pyrkimyksiä jättää jälkensä kaupunkirakentamisen historiaan. Painopisteenä ovat kaupunkien historialliset keskustat. Euroopan 1900-luvun diktaattorit eivät kaupunkiuudistusta keksineet. Taustalla olivat edellisellä vuosisadalla alkanut teollistuminen, kaupunkien ennen näkemätön kasvu ja liikenteen murros. Ensimmäiset kokonaisvaltaiset suunnitelmat tehtiin Pariisiin, Wieniin, Barcelonaan ja Berliiniin 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Pariisissa suunnitelmat myös pantiin täytäntöön perusteellisemmin kuin missään muualla, jo ennen vuosisadan vaihtumista.…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Betonisia unelmia Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä on keväästä asti ollut näyttävästi esillä 1970-luvun arkkitehtuuri. Betoniunelmia-näyttelyä taustoittava kirja Murrosten vuosikymmen syventää parjatun aikakauden rakentamisen ajatusmaailmaa. Näyttely jatkuu lokakuun puoliväliin. Teoksen toimittamisesta on vastannut Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala. Kummalan perusteellisen johdantotekstin lisäksi teoksessa esiintyy yhteensä kymmenen tutkijaa valottamassa eri aihepiirejä. Parin-kolmenkymmenen sivun mittaisia artikkeleita on johdannon lisäksi yhdeksän. Kuvitus on poikkeuksellisen monipuolinen ja edustava. Mukana on myös ennen julkaisematonta kuva-aineistoa. Teoksen ulkoasusta on vastannut Salla Bedard.Johdannossaan Petteri Kummala toteaa, kuinka hieman kärjistetysti 1970-luku näyttäytyy aikakautena, jolloin rakennettiin rakennustyypistä riippumatta kolhoa, tasakattoista laatikkomodernismia ympäri Suomen. Rakennusliikkeiden valta ja elementtitekniikan tuotantorationalismi saavuttivat huippunsa. Mutta…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Intendentinkonttorin ensimmäinen esimies – Carlo Bassi Esa Piirosen teos Carlo Bassi 1772–1840 on ensimmäinen kokoomateos Italiassa syntyneestä ja alle kymmenvuotiaana äitinsä ja sisarensa mukana Ruotsiin muuttaneesta Carlo (Charles) Francesco Bassista. Kun Bassi tuli 1802 Turkuun, oli hän ensimmäinen teoreettisen koulutuksen saanut arkkitehti Suomessa. Ruotsinvallan aikana valtakunnan itäiseen puoliskoon julkisin varoin rakennettavien talojen, siltojen ynnä muiden kohteiden piirustukset lähetettiin Tukholmaan yli-intendentin tarkastettavaksi. Ruotsin menetettyä Suomen Venäjälle 1809 tuli tarpeelliseksi perustaa suuriruhtinaskuntaan oma intendentinkonttori. Erinäisten vaiheiden jälkeen Turkuun asettautunut Bassi nimitettiin jo seuraavana vuonna intendentin virkaan. Intendentinkonttorin ohjesääntö julkaistiin syyskuussa 1811. Bassi hoiti virkaa vuoteen 1824 saakka. Intendentinkonttori siirrettiin jo…