HARRI MATTILA Rakentamisen koko ketju on muutosten edessä Luonnon kantokyky on pettämässä. Kuva 1: Käsitys kestävän kehityksen peruselementeistä on muuttunut ajan kuluessa. Kuva 2: Johan Rockström and Pavan Sukhdev Tukholman yliopistosta ovat esittäneet saman YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta hyödyntäen.Sitra kirjoittaa: ”Kaiken keskiössä on ekologinen kestävyyskriisi ja luonnon kantokyvyn mureneminen. Ihmisten toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten koko taloutemme ja hyvinvointimme pohjan.” (Sitra, 2023a)Luonnonvarakeskus on julkaissut artikkelin, jossa korostetaan talouden ja ympäristön välisten suhteiden mittaamisen tärkeyttä. Luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut ja luontopääoma pitää jatkossa pystyä ottamaan päätöksenteossa talouden rinnalle. (Luke, 2023)Sitran julkaisemassa artikkelikokoelmassa todetaan, että…
ANNUKKA VALKEAPÄÄ Suomalaista puuta ei voi sanoa kestäväksi Kiertotalousajattelu ja luonnonarvomarkkina haastavat vakavasti nykyisen tavan käyttää metsävaroja. Metsät ovat Suomen tärkein luontopääoma. Tätä nykyä Suomen metsien käyttö perustuu luonnonvaraa mittavasti hyödyntävään talousmalliin, joka johtaa luonnon köyhtymiseen. Suomen luonnon köyhtymisen suurin syy onkin metsien talouskäyttö. Kiertotaloudessa ei tuoteta jatkuvasti lisää uusia tuotteita, vaan käytössä olevia materiaaleja hyödynnetään niin pitkälle kuin mahdollista. Puurakentamisen lisääminen edistäisi metsäsektorin arvonlisää ja olisi hyväksi ilmastolle.Luonnonarvomarkkina on yksi ratkaisu metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Monimuotoinen luonto luo vakautta sekä metsän elämälle, ihmisille että myös metsätaloudelle ja lopulta myös metsäteollisuudelle.Mikä on ongelma?Kiertotalousajattelun mukaan vähemmästä pitäisi saada aikaan enemmän. Metsien hakkuut…
ANNA NIEMELÄ Aaltosiilo – teollinen monumentti kiertotalouden symbolina AaltoSiilo on uraauurtava ja innovatiivinen projekti, jossa mahdoton muuttuu mahdolliseksi, tai vähintäänkin mahdollisuudeksi. Oululaista teollisuushistoriaa, Aaltojen arkkitehtuurin perintöä, kiertotaloutta ja avarakatseisia ajattelumalleja yhdistävässä projektissa vanha hakesiilo muuntautuu kulttuurin näyttämöksi. Yhdessä kierrätettyjä rakennusmateriaaleja hyödyntävän uudisrakennuksen kanssa sen toivotaan elvyttävän ympäristöään ja luovan uusia mahdollisuuksia niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. AaltoSiilo sijaitsee Oulussa Meri-Toppilan lähiössä, jonka lähinnä vuokra-asuntoja sisältävä rakennuskanta on pääasiallisesti 1990-luvulta. Kun Oulun kaupunki vuonna 2020 huutokauppasi omistamaansa Meri-Toppilan lähiössä sijaitsevaa Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaa siilorakennusta, Aaltojen työtä ihaileva englantilainen arkkitehti Charlotte Skene Catling näki tilaisuudessa mahdollisuuden. Muutamia pohjoismaisia kytköksiä lukuun ottamatta…
