PEKKA HÄNNINEN Ympäristökriisiä ratkaisemassa Sähköisistä tietokannoista ja ohjelmista on apua ympäristöystävällisessä rakennussuunnittelussa ja kaavoituksessa. Ohjelmat voivat jopa optimoida parhaan ratkaisun ympäristön ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Luonnon monimuotoisuus ja metsien hiilinielut muuttavat kaavoitusta. Etelässä 40–60-vuotiaat ja pohjoisessa 80–100-vuotiaat metsät ovat tehokkaimmassa hiilensitomisvaiheessa, mutta luonnon monimuotoisuus rikkaimmillaan vanhoissa metsissä. Niissä hiilen sidonta on hieman hidastunut, mutta hiilivarasto suurimmillaan. Ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ehtyminen ovat merkittävimmät ympäristökriisin osa-alueet, joihin rakentaminen ja rakennetun ympäristön käyttö suoraan ja välillisesti vaikuttavat. Miten digitalisaatiota voi hyödyntää ympäristötietoisessa suunnittelussa?Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen tarkastelu on jo vakiintumassa osaksi normaaleja suunnittelukäytäntöjä. Rakennusten hiilijalanjälkilaskennasta oli kirjoitukseni Rakennettu ympäristö -lehden numerossa 1/2023, joten tässä en…

KYLLI Mukana myös haju Viime vuosituhannen loppupuolella, 70-luvun alussa, ruokakaupan lehtihyllykköön ilmestyi aikuisviihdettä tarjoava julkaisu – olisiko ollut Jallu – joka olikin muovikelmussa. ”Mukana myös haju”, kirkuivat pakkauksen mainostekstit. Printistä, 2D-grafiikan alkuäidistä, oli näin otettu askel kolmiulotteisuuteen. Aistittavuudesta tuli myyntimenestys.Nyt, 50 vuotta myöhemmin kolmiulotteinen maailma onkin jo hyvän aikaa ollut digitaalisuutta, hajutonta 3D-elämää. Wikipedian mukaan se on ”tietokonegrafiikkaa, joka on sisäisesti mallinnettu kolmen tilaulottuvuuden suhteen”. Näköaistista on tullut primääri asia. 4D:n suuntaan otetaan steppejä, mitä se sitten eri tahoilla tarkoittaakaan – ehkä hajua.Google mapsit, viistoilmakuvat, tietomallit, visualisoinnit, 3D-mallinnukset ja -sovitukset tuottavat paitsi ympäristön lähtökohtatietoa, myös uutta todellisuutta, virtuaalimaailmaa. Sen asukkaina…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Diktaattorien megalomaniat Weimarin Bauhaus-yliopiston ja Berliinin Teknillisen yliopiston tutkijapiiri on tarttunut toistaiseksi vähän käsiteltyyn aiheeseen: 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten eurooppalaisten diktaattorien kaupunkiuudistusprojekteihin. Kuuden tutkijan teos The Power of Past Greatness tarkastelee Mussolinin Italian, Stalinin Moskovan, Hitlerin Berliinin, Salazarin Portugalin ja Francon Espanjan esimerkkien valossa diktaattorien pyrkimyksiä jättää jälkensä kaupunkirakentamisen historiaan. Painopisteenä ovat kaupunkien historialliset keskustat. Euroopan 1900-luvun diktaattorit eivät kaupunkiuudistusta keksineet. Taustalla olivat edellisellä vuosisadalla alkanut teollistuminen, kaupunkien ennen näkemätön kasvu ja liikenteen murros. Ensimmäiset kokonaisvaltaiset suunnitelmat tehtiin Pariisiin, Wieniin, Barcelonaan ja Berliiniin 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Pariisissa suunnitelmat myös pantiin täytäntöön perusteellisemmin kuin missään muualla, jo ennen vuosisadan vaihtumista.…

LAURI JÄÄSKELÄINEN Betonisia unelmia Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä on keväästä asti ollut näyttävästi esillä 1970-luvun arkkitehtuuri. Betoniunelmia-näyttelyä taustoittava kirja Murrosten vuosikymmen syventää parjatun aikakauden rakentamisen ajatusmaailmaa. Näyttely jatkuu lokakuun puoliväliin. Teoksen toimittamisesta on vastannut Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala. Kummalan perusteellisen johdantotekstin lisäksi teoksessa esiintyy yhteensä kymmenen tutkijaa valottamassa eri aihepiirejä. Parin-kolmenkymmenen sivun mittaisia artikkeleita on johdannon lisäksi yhdeksän. Kuvitus on poikkeuksellisen monipuolinen ja edustava. Mukana on myös ennen julkaisematonta kuva-aineistoa. Teoksen ulkoasusta on vastannut Salla Bedard.Johdannossaan Petteri Kummala toteaa, kuinka hieman kärjistetysti 1970-luku näyttäytyy aikakautena, jolloin rakennettiin rakennustyypistä riippumatta kolhoa, tasakattoista laatikkomodernismia ympäri Suomen. Rakennusliikkeiden valta ja elementtitekniikan tuotantorationalismi saavuttivat huippunsa. Mutta…