IINES KARKULAHTI Rajallinen rakentaminen Rakennusalan vähähiilisyys on oikea tavoite, mutta yleensä siitä puhutaan nykyisten toimintamallien hienosäädön kautta, eikä sinä systeemisenä muutoksena, jota se edellyttää. Ympäristökriisin vaatiessa neitseellisten materiaalien käytön alasajoa, käsityksemme arkkitehtuurista ja sen prosesseista vaatii täydellistä uudelleentarkastelua.Ilmastotietoisuuden kasvaessa rakennusalan vähähiilisyys on noussut päällimmäiseksi puheenaiheeksi. Oikeastaan jo runsaan vuosikymmenen vallalla ollut pyrkimys rakennusten energiatehokkuuteen voidaan tulkita vähähiilisyyskeskustelun ensimmäiseksi vaiheeksi. Tämä puhtaasti energiankäyttöön keskittynyt keskustelu ohitti vielä monet rakentamisen hiilipäästölähteistä, kuten käytettäviin materiaaleihin ja niiden kuljettamiseen liittyvät päästöt. Viime vuosina esiin on nostettu myös ilmastokriisin hillinnän aikaperspektiivi ja rakentamisen aikaisen hiilipiikin merkitys, mikä asettaakin hiilipäästöt keskeiseksi ja ehkä akuuteimmaksi tunnistetuksi ongelmaksi.Kun…
PEKKA HÄNNINEN Hiilijalanjälki osaksi luonnossuunnittelua Ilmastoselvitys ja sen myötä rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta tulevat osaksi lupaprosessia. Hiilijalanjälkilaskennan pelätään kasvattavan työtaakkaa, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuksia vertailla ja perustella erilaisia vaihtoehtoja. Maan stabilointi, maamassojen siirto sekä paalutus lisäävät rakentamisen hiilijalanjälkeä. Perustamisen osuus voi 50 vuoden tarkastelussa olla suurempi kuin passiivikerrostalon lämmityksen.Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan rakennushankkeen elinkaarensa aikana aiheuttamia ilmastohaittoja. Elinkaareksi on rajattu eurooppalaisen käytännön mukaan 50 vuotta. Tämä ei tarkoita, etteikö talo saisi kestää pidempäänkin. Eri uudisrakennustyypeille on tulossa omat raja-arvonsa. Myös laajamittaisista korjaushankkeista on tehtävä selvitys. Korjaushankkeessa hiilijalanjälki arvioidaan vain korjaukselle ja sen jälkeiselle elinkaarelle.Hiilijalanjäljen rinnalla ilmastoselvityksessä ilmoitetaan hiilikädenjälki. Se kuvaa mahdollisia hankkeesta koituvia…
KIMMO KUISMANEN Puskutraktorit karkotettiin Jyrkkälästä Viikoittain jossain päin maatamme tulee vastaan tuttu kysymys: 60- tai 70-luvulla rakennettu lähiö tai kerrostalo; puretaanko vai kannattaako saneerata. Suomen parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2022 äänestetystä Turun Jyrkkälästä voidaan ehkä oppia jotain.LaskentatyökaluJyrkkälä sijaitsee Turun keskustasta länteen Naantalin valtatien varressa. Alue on rakennettu 60–70-lukujen vaihteessa ja sitä kuvattiin ongelmalähiöksi. Lähikaupan ja pubin lisäksi ei lähipalveluita juurikaan löytynyt ja julkinen liikenne kulki alueen ulkopuolella hieman hankalien kulkuväylien päässä. Alueen ulkonäköä leimasivat laajat paikoituskentät ja monotoninen elementtirakentaminen.Kuntoselvitysten mukaan Jyrkkälän rakennukset olivat saavuttamassa teknisessä mielessä kriittisen iän, jolloin varsin laajat rakenteiden uusimistyöt ovat välttämättömät, mikäli haluttiin välttää purkaminen.Hyvän lähtökohdan saneeraustyölle…
ANNI TYNI Kohti vähähiilistä rakentamista 16,00 kgCO2e/m2/a. Tuo luku on erään koulun hankesuunnitteluvaiheessa laskettu elinkaaren hiilijalanjälki. Mutta mitä tuo luku itse asiassa tarkoittaa? Onko koulun hiilijalanjälki suuri vai pieni? Helsingin kaupunki on teettänyt hiilijalanjälkilaskelmia omissa uudisrakennushankkeissaan jo usean vuoden ajan. Tuloksia kokoamalla on pikkuhiljaa muodostunut käsitys suuruusluokista sekä niistä hiilijalanjälkeen vaikuttavista asioista, joihin päästövähennystoimia kannattaa kohdentaa. Samalla on käynyt ilmi myös tietyt haasteet laskelmien vertailukelpoisuudessa, kun lopullista yhtenäistä kansallista laskentamenetelmää ei ole vielä käytössä.Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tarkoittaa merkittäviä päästövähennyksiä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Rakennettu ympäristö aiheuttaa merkittävän osan päästöistä erityisesti käytössä olevien rakennusten ja…