LAURI JÄÄSKELÄINEN Akateemikon viimeisin ja viihtyisin – Villa Skeppet Alvar Aallon (1898–1976) viimeiseksi jäänyt yksityishuvila Villa Skeppet oli Aallon elämäkerturille ja ystävälle Göran Schildtille ja Christine-puolisolle mittatilaustyönä suunniteltu koti. Sanna Tegelin Villa Skeppet ja Iris Anderssonin Kirjailijan talossa kertovat tutkimuksiin ja omiin kokemuksiin perustuen Göran ja Christine Schildtin Suomen ja Kreikan kotien rinnakkaiset tarinat. Villa Skeppet avautui yleisölle peruskorjauksen jälkeen v. 2021. Korjausten suunnittelusta vastasi Arkkitehdit Mustonen Oy.Schildtin pariskunnan tarve uudelle Suomen-kodille syntyi 1960-luvun lopussa. Suuren osan vuodesta purjehdusretkillänsä viettänyt pariskunta oli hankkinut vuonna 1965 tukikohdaksensa talon Leroksesta Kreikan saaristosta. Alvar Aalto halusi piirtää Schildteille talon, jotta he asettuisivat pysyvämmin…

NIINA SVARTSTRÖM Villa Skeppet – peruskorjauksen hienovarainen ote Villa Skeppetin restaurointi tuli ajankohtaiseksi, kun huvilan asuinkäyttö päättyi ja rakennus siirtyi Christine ja Göran Schildtin säätiön hallintaan. Korjauksen valmistumisen jälkeen vuodesta 2020 alkaen yleisö on voinut tutustua Villa Skeppetiin opastetuilla kierroksilla. Yhtenä Christine ja Göran Schildtin säätiön perustavana ideana on Alvar Aallon perinnön vaaliminen, ja korjauksen tavoitteet asetettiin kohteen arvon mukaisesti korkealle. Ennen korjaustyön aloittamista selvitettiin tarkoin, mikä kohteessa on erityistä ja arvokasta. Kodin ilme, kalusteet ja muu esineistö – ajalta ennen museokäyttöä – on tallennettu ennen tyhjentämistä ja korjaamista sekä valokuvin, että Sanna Tegelin tekemässä kalustedokumentoinnissa. Päärakennuksen, pihan ja puutarhan sekä…

MALIN MOISIO Purkaa vai korjata? Tuloksia hiilijalanjäljen näkökulmasta Ympäristöministeriön tilaamassa  Purkaa vai korjata (Purkuko) -tutkimushankkeessa (Huuhka, S. & al. 2021) tutkittiin koulurakennuksen korjaamista sekä korjaamista ja laajentamista verrattuna vastaavankokoisiin puu- ja betonirakenteisiin uudisrakennuksiin. Laskentatulokset osoittavat, että hiilijalanjäljen kannalta korjaaminen on purkavaa uudisrakentamista parempi vaihtoehto. Myös laajennettaessa kannattaa olemassa olevat rakennukset säilyttää, vaikka uudisrakentaminen toteutuisikin puurakenteisena.MenetelmäTapaustutkimuksessa hiilijalanjäljen laskenta perustuu ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmään (Ympäristöministeriö, 2019). Hiilijalanjäljen laskentaan on sisällytetty kaikki elinkaaren vaiheet: tuotevaihe, rakentaminen, käyttövaihe ja elinkaaren loppu. Tuotevaiheen materiaalimäärät on laskettu ArchiCAD-ohjelmassa luotujen rakennusten tietomallien avulla ja niiden päästöt on arvioitu One Click LCA -ohjelmalla. Materiaalien päästötiedot on valittu ohjelman…

VEERA RINTALA Ekologista betonia etsimässä Olen tämän lehden julkaisuajankohtana juuri aloittanut viimeisen vuoden rakennusarkkitehtiopinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Opintojeni aikana olen kiinnostunut koko ajan enemmän arkkitehtuurista ja eri materiaaleista. Tulevaisuuden suunnittelijana ja rakennusalan ammattilaisena koen osaltani olevani vastuussa siitä, miltä rakennettu ympäristö näyttää tuleville sukupolville.  Voiko betoni olla ekologista? Jotta voi yhdistää nämä kaksi käsitettä, niin täytyy ymmärtää, mitä ne kokonaisuudessaan tarkoittavat. Mitä betoni siis on? Antiikin roomalaisessa betonin reseptiikassa käytettiin veden ja kiviaineksen lisäksi sideaineena kalkkia ja tulivuorituhkaa. Nykypäivänä betonia saadaan sekoittamalla vettä, sementtiä ja kiviainesta. Betonin aineksissa ympäristöä kuormittavin raaka-aine on sementti. Vaikka sementin valmistuksessa on päästy askeleita eteenpäin ekologisuuden…