NIKO SIILIN Mallinnuksella lisätietoa sisäilmanlaadusta Sisäilmanlaatu on korostunut koronapandemian aikana, mutta miten mallinnusta voidaan hyödyntää sen arvioinnissa? Business Finlandin osarahoittamassa Future Spaces -tutkimusprojektissa kehitettiin laskentatyökalu sisäilmanlaadun arvioimiseksi. Kuva 1. Ympäristön terveyshaitat Suomessa tautitaakka painotettuina elinvuosina (THL) osoittavat sekä sisä- että ulkoilman epäpuhtauksien kansanterveydellisen merkityksen.Ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti vuosittain noin seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa (WHO 2018) ja vaikka monissa länsimaissa ilmansaasteet ovatkin maailmanlaajuisessa vertailussa alhaisella tasolla, arvioidaan niiden aiheuttaneen 380 000 ennenaikaista kuolemaa 28 EU-maassa vuonna 2010 (THL). Ilmansaasteiden haittavaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu vain ennenaikaisiin kuolemiin, vaan ne lisäävät myös sairaspoissaoloja ja terveydenhuollon kuormitusta aiheuttaen siten kustannuksia yhteiskunnalle sekä heikentävät työntehoa ja oppimiskykyä.Ulkoilman…
ANNA-RIITTA KALLINEN RAVA3Pro kehittää tietomallien hyödyntämistä rakennusvalvonnassa Suomessa on vahva tahtotila vakioida tietomallintamisen tietosisältöä rakentamisalalla ja tehdä siitä koneluettavaa kansallisesti. RAVA3Pro kehityshankkeessa tehdään töitä saavuttaaksemme paremman tietomallien hyödyntämisen ja automaattisia prosesseja rakennusvalvontaan. Valtiovarainministeriön rahoittamassa RAVA3Prossa on mukana 23 kuntaa ja hanke tekee yhteistyötä myös kaikkien merkittävien sidosryhmien kanssa kuten ympäristöministeriön, SYKE:n, Kuntaliiton ja Kansallisarkiston. RAVA3Pron hankeosapuolet ja sidosryhmät.Tietomallien automaattinen tarkastaminen rakennusvalvonnan tunnistettujen käyttötapauksien osalta tehostaa rakennusvalvontaa. Suunnittelijat ja rakennusliikkeet mallintavat joka tapauksessa, on vain määriteltävä yhteiset kansalliset tietosisällöt IFC-malleille ja tunnistettava konelukemiseen sopivat käyttötapaukset. Tietomallinnuksen avulla voidaan hyvin hoitaa perusasiat kuten vaikkapa RH-lomaketiedot ja esteettömyyden tarkastaminen. Tavoitteena on saada rakennusvalvonnan…
PEKKA TALASKIVI RIL 107 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet Uudistettu RIL 107 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet on ilmestynyt. Julkaisu on kattavin ja arvostetuin koko rakennuksen rakennusfysiikan suunnittelua ohjaava käytännön ohje Suomessa. JohdantoOhjeen päivityksestä on vastannut RILin kokoama rakennusalaa monipuolisesti tunteva ryhmä asiantuntijoita, minkä lisäksi laajalta valtakunnalliselta lausuntokierrokselta saadut kommentit ovat antaneet arvokasta palautetietoa ohjeen viimeistelyä varten. Ohje korvaa ohjeen RIL 107-2012 ja sen käyttöönottoa suositellaan välittömästi alkavissa uudisrakennus- ja korjaushankkeissa.HistoriaaRIL ry:n ohje ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1976. Ohje on tämän jälkeen uudistettu vuosina 1981, 1989, 2000 ja 2012 eli käsillä on nyt jo kuudes päivitys.Ennen RIL 107 -ohjetta on ollut käytössä…
JUULIA MIKKOLA Sisäilman hiilidioksidilla pelotellaan turhaan Sisäilman laatua arvioitaessa päädytään usein keskustelemaan hiilidioksidipitoisuudesta. Koska sille on asetettu erilaisia raja-arvoja, syntyy helposti epäilys terveyshaitan mahdollisuudesta. Tällaista mielikuvaa pidetään yllä ainakin niiden parissa, jotka hiilidioksidimittareita kauppaavat. Torikauppaa Kauppatorilla 1909.Työtehon sanotaan kärsivän korkeista pitoisuuksista, ja onpa peräti esitetty ihmisten tyhmistyvän vääjäämättömästi kasvihuoneilmiöstä seuraavan hiilidioksidipitoisuuden nousun myötä. Pitäisikö sisäilman hiilidioksidipitoisuuksista siis huolestua?Sisäilmayhdistyksen verkkosivuilla hiilidioksidista kirjoitetaan näin: ”Kun hiilidioksidipitoisuus nousee riittävän korkeaksi, alkaa se vaikuttaa hengityskeskukseen ja sen seurauksena hengitys kiihtyy (ilma loppuu huoneesta). Korkea hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa aiheuttaa tunkkaisuuden tunteen, väsymystä, päänsärkyä ja näiden seurauksena työtehon alenemisen. Hiilidioksidi on eräs niistä harvoista sisäilman epäpuhtauksista, joiden…