KIMMO KUISMANEN Puskutraktorit karkotettiin Jyrkkälästä Viikoittain jossain päin maatamme tulee vastaan tuttu kysymys: 60- tai 70-luvulla rakennettu lähiö tai kerrostalo; puretaanko vai kannattaako saneerata. Suomen parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2022 äänestetystä Turun Jyrkkälästä voidaan ehkä oppia jotain.LaskentatyökaluJyrkkälä sijaitsee Turun keskustasta länteen Naantalin valtatien varressa. Alue on rakennettu 60–70-lukujen vaihteessa ja sitä kuvattiin ongelmalähiöksi. Lähikaupan ja pubin lisäksi ei lähipalveluita juurikaan löytynyt ja julkinen liikenne kulki alueen ulkopuolella hieman hankalien kulkuväylien päässä. Alueen ulkonäköä leimasivat laajat paikoituskentät ja monotoninen elementtirakentaminen.Kuntoselvitysten mukaan Jyrkkälän rakennukset olivat saavuttamassa teknisessä mielessä kriittisen iän, jolloin varsin laajat rakenteiden uusimistyöt ovat välttämättömät, mikäli haluttiin välttää purkaminen.Hyvän lähtökohdan saneeraustyölle…
ANNI TYNI Kohti vähähiilistä rakentamista 16,00 kgCO2e/m2/a. Tuo luku on erään koulun hankesuunnitteluvaiheessa laskettu elinkaaren hiilijalanjälki. Mutta mitä tuo luku itse asiassa tarkoittaa? Onko koulun hiilijalanjälki suuri vai pieni? Helsingin kaupunki on teettänyt hiilijalanjälkilaskelmia omissa uudisrakennushankkeissaan jo usean vuoden ajan. Tuloksia kokoamalla on pikkuhiljaa muodostunut käsitys suuruusluokista sekä niistä hiilijalanjälkeen vaikuttavista asioista, joihin päästövähennystoimia kannattaa kohdentaa. Samalla on käynyt ilmi myös tietyt haasteet laskelmien vertailukelpoisuudessa, kun lopullista yhtenäistä kansallista laskentamenetelmää ei ole vielä käytössä.Suomen kunnianhimoisena tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite tarkoittaa merkittäviä päästövähennyksiä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Rakennettu ympäristö aiheuttaa merkittävän osan päästöistä erityisesti käytössä olevien rakennusten ja…
KAISA-REETA KOSKINEN, SUSA ERÄRANTA Vähähiilinen rakentaminen – esimerkkejä Helsingistä Helsingin kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030. Osana vaikuttavia ja tavoitelähtöisiä päästövähennystoimia kehitetään rakentamisen päästöohjausta yksityiskohtaisesta sääntelystä kohti kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Helsingin päästövähennysohjelmassa huomioidaan myös rakentamisen päästöt, joiden osuus kaupungin vaikutettavissa olevista epäsuorista päästöistä on suurehko.Pistemäisestä tekemisestä vaikuttavuuteen Suomi on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuonna 2035, Helsingin kaupunki vieläkin tiukemman tavoitteen hiilineutraaliudesta vuonna 2030, hiilinollasta vuonna 2040 ja hiilinegatiivisuudesta sen jälkeen. Onkin tärkeää ohjata ilmastotyötä kohti vaikuttavuutta jo nyt, jotta säilytämme mahdollisuuden myös kiristyvien globaalien tavoitteiden saavuttamiseen. Tästä syystä kaupunki on uudistanut päästövähennysohjelmansa logiikan vaikuttavuuden ja tavoitelähtöisyyden pohjalta suurimpia päästölähteitä priorisoiden.Päästövähennystavoitteen toteutumista edistetään vuosittain määriteltävillä…
ESKO SUHONEN RY-lehti 60-vuotta sitten Rakennettu Ympäristö -lehti on ilmestynyt vuodesta 1963; tarkoituksenaan yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti jäsenten ammatillinen kehittäminen. Kuudenkymmenen vuoden ajan lehdessä on julkaistu artikkeleita päivänpolttavista rakentamisen teemoista. Asuntorakentamisen laatua on viime aikoina kritisoitu. Rakennusvalvontatyössä on kiinnitettävä asiaan erityistä huomiota, ja viranomaisroolin kirkastamisen lisäksi ohjattava suunnittelun laatukysymyksiä. Aihe on ollut esillä myös yhdistyksen ensimmäisessä lehdessä.Pääset lukemaan artikkelin alla olevasta digilehti-ikkunasta. Parhaan lukuelämyksen saat klikkaamalla oikeasta alalaidasta lehden täysikokoiseksi ruutuun.Takaisin etusivulle >